Lukiokoulutuksen oppimäärää suorittavalla opiskelijalla on oikeus saada tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (lukiolaki 714/2018, 25 § 2 mom.). Ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta. Lukion laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden mukaisesti lukio-opiskelu konkretisoituu elinikäisinä työelämävalmiuksina ja -taitoina sekä laajempana yhteiskunnallisena osaamisena.  

1. Ohjauksen keskeiset käsitteet 

Lukiossa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa sekä noudatetaan hyvän ohjauksen laatukriteereitä. Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista. Ohjauksessa on tärkeää yhteistyö niin opiskelijan, koulun, kodin kuin muidenkin ympärillä olevien toimijoiden kesken. Ohjaus on kaikkien koulussa ja oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. 

Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva. Hän arvioi omaa oppimistaan ja toimintaansa. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. 

Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan nuorta elämään, koulutukseen ja uravalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. 

Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ensimmäiset askeleet otetaan perusopetuksessa, josta nuori etenee toisen asteen opintojen ja mahdollisten jatko-opintojen kautta kohti täysvaltaista, aktiivista ja vastuullista yhteiskunnan jäsenyyttä. 

Ohjauksessa on tärkeää tukea nuorta itsenäisiin, ei-perinteisiin koulutus- ja ammatinvalintoihin. Tätä kutsutaan sukupuolitietoiseksi ohjaukseksi. 

Erityisen tärkeää ohjaus on nivel- ja siirtymävaiheissa, joilla tarkoitetaan siirtymää koulusta toiseen. Peruskoulusta lukioon siirtyminen, lukiosta toiseen vaihtaminen, lukion keskeyttäminen ja lukiosta valmistuminen ovat tällaisia siirtymävaiheita. 

(OPH: Hyvän ohjauksen kriteerit 2014, OPH: Tasa-arvotyö on taitolaji 2015) 

 

2. Ohjauksen tehtävät ja tavoitteet 

Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään.  

Opinto-ohjaus tukee myös opiskelijan uskoa tulevaisuuteen ja antaa hänelle rohkeutta vaikuttaa siihen. 

Ohjaustoiminta jaetaan kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat opiskelijan 

• fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen 
• oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen vahvistaminen 
• elämän- ja urasuunnittelutaidoissa ohjaaminen 

Hyvin toimiva ohjaus pyrkii tukemaan ja tehostamaan koko lukion toimintaa. 

Yhdenvertaisuus 

• oppimisen tuki 
• perusoikeudet 
• osallistumisen mahdollisuudet 
• esteettömyys ja saavutettavuus 
• yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja arvostaminen 

Tasa-arvo 

• sukupuolitietoisuus 
• syrjinnän ehkäiseminen 
• segregaation (eli eri alueiden voimakkaan eriytymisen) ehkäiseminen 
• sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen 

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä muiden ohjauksessa huomioitavien edellytysten toteutuminen varmistetaan muun muassa hyödyntämällä ajantasaista teknologiaa ja digitaalisia palveluita sekä kehittämällä ohjaustyön henkilöstön osaamista pitkäjänteisesti. 

3. Ohjauksen järjestäminen 

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä, johon kuuluu yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Ohjausta voidaan järjestää opintojaksomuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija, ja hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua opintojensa aikana korkeakoulujen ja työelämän kanssa toteutettaviin opintokokonaisuuksiin. Opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien sekä lukiokoulutuksen ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. 

Lappajärven lukiossa opiskelijalla on pääosin 1. ja 3. opiskeluvuonna luokkamuotoista ohjausta, jonka aikana käsitellään opetussuunnitelman mukaisia ja ajankohtaisia asioita sekä pohditaan mm. itsetuntemukseen, omiin vahvuuksiin ja tulevaisuuteen liittyviä asioita. Opintojaksoihin sisältyy yhteistyötä korkeakoulujen, työelämän ja nuorisotoimen kanssa ja näihin liittyvä yhteistyö painottuu 2. opiskeluvuoteen 

Opiskelijalla on mahdollisuus vuosittain henkilökohtaiseen ohjaukseen opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. Aineenopettajat ohjaavat opiskelijoita oppitunneilla ja antavat tarvittaessa tukiopetusta ja muuta tukea. Erityisopettaja on myös käytettävissä. 

4. Ohjauksen toimijat ja työnjako 

Opinto-ohjaaja vastaa oppilaitoksen opinto-ohjauksen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan. Lisäksi aineenopettaja tukee opiskelijan jatko-opintovalmiuksia ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta korkeakoulujen ja työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä. Aineenopettaja sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään.  

Ohjausta tulee eriyttää ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista voidaan tehostaa eri asiantuntijoiden yhteistyöllä. Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. 

Ohjaus yhteisenä tehtävänä 

Ohjaus toteutuu lukiossa tavoitteellisesti johdettuna yhteisenä työnä, jolloin jokaisella toimijalla on oma vastuunsa ja roolinsa. Ohjauksen yhteistyön edellytyksenä on, että kaikilla toimijoilla on yhteisesti muodostettu ja jaettu käsitys tavoitteista ja toimintatavoista. Toimijat arvioivat ohjaustoimintaa yhdessä. 


KUVIO: Ohjauksen toimijat Lappajärven  geolukiossa

Opiskelija 

Lukio-opiskelija kehittää opintojen aikana oppimaan oppimisen taitojaan, oppii hankkimaan tietoa jatkokoulutuksesta ja työelämästä ja voi tehdä itselleen parhaiten sopivia suunnitelmia koulutus- ja työuransa suhteen, mikä sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukion jälkeisiin opintoihin ja edelleen työelämään. Opiskelija on ohjausprosessin aikana aktiivinen ja osallistuva toimija. Hän suunnittelee omien opintojensa sisällöt ja ylioppilaskirjoitustensa ajankohdat. Hän saa tarvittaessa ohjausta ja tukea opintoihinsa liittyvissä kysymyksissä ja tehdessään tulevaisuuttaan koskevia valintoja ja päätöksiä. Opiskelija rakentaa ohjauksessa tulevaisuuttaan yksilöllisten toiveidensa mukaisesti. 

Opinto-ohjaaja 

Opinto-ohjaaja on ohjauksen asiantuntija, jolla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opiskelijalla on mahdollisuus keskustella opinto-ohjaajan kanssa tarvittaessa. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa aine- ja kurssivalinnoissa sekä ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä kysymyksissä. 

Opinto-ohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä, tukee opiskelijoiden hyvinvointia koulun muun henkilökunnan kanssa. Opinto-ohjaajan tehtävänä on auttaa opiskelijaa tunnistamaan erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia sekä kehittää opiskelijan taitoja arvioida omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan suhteessa näihin mahdollisuuksiin ja tuleviin siirtymävaiheisiin. 

Opinto-ohjaaja antaa tietoa lukiokoulutuksesta yläkoulujen oppilaille ja huoltajille, pitää yhteyttä muiden oppilaitosten opinto-ohjaajiin ja osallistuu opinto-ohjaajien alueelliseen yhteistoimintaan sekä osallistuu tarvittaessa vanhempainiltoihin. 

Opinto-ohjaajan tehtävänä on suunnitella oppitunnit, henkilökohtaiset ja pienryhmätapaamiset, erilaiset oppimis- tai itsearviointitehtävät sekä oppilaitos- ja työelämäyhteistyö siten, että ne muodostavat eheän kokonaisuuden. 

Rehtori 

Rehtori luo edellytykset ohjaustoiminnan onnistumiselle. Hänen tehtävänään on huolehtia, että koko henkilöstö on tietoinen ohjauksen toteuttamisen periaatteista ja tavoitteista ja noudattaa niitä. Rehtorin vastuulla on myös huolehtia siitä, että ohjauksen eri osa-alueita arvioidaan säännöllisesti. 

Ryhmänohjaaja 

Vastuu opiskelijan lähiohjauksesta kuuluu ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaaja on mukana ryhmänsä ryhmäyttämisessä ja perehdyttää lukiolaiset lukio-opintoihin ja lukion käytänteisiin. Hänen tehtävänään on huolehtia ryhmänsä opiskelijoiden opintojen sujumisesta ja opiskeluun osallistumisesta. Lisäksi ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoita opintoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. 

Ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata oman ryhmänsä opiskelijoiden opintokertymiä ja opintomenestystä sekä reagoida tarvittaessa mahdollisimman nopeasti ottamalla yhteyttä opiskelijaan ja tarvittaessa huoltajaan. Ryhmänohjaajilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisevien toimenpiteiden ja varhaisen puuttumisen toteutumisessa. Ryhmänohjaaja tapaa opiskelijat vuosittain tai erikseen sovitusti lukio-opintojen aikana henkilökohtaisesti ryhmänohjaustuokioiden lisäksi. 

Aineenopettaja 

Aineenopettajan ohjauksellinen erityisvastuu liittyy oppimaan oppimisen ja opiskelutaitojen kehittämiseen. Hän ohjaa opiskelijoita oman aineensa opiskelussa sekä sisällyttää opetukseensa kokonaisuuksia, jotka sitovat opiskeltavan aineen jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja. 

Aineenopettaja ohjaa oppiaineen yo-kokeeseen valmistautumisessa ja seuraa poissaoloja ja ottaa tarvittaessa yhteyttä ryhmänohjaajaan tai opinto-ohjaajaan. Aineenopettaja seuraa opiskelijan hyvinvointia oppiaineensa tunneilla ja keskustelee tarvittaessa opiskelijan kanssa tämän haasteista tai tavoitteista omassa oppiaineessaan. 

Erityisopettaja 

Tarvittaessa opiskeluun liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä erityisopettajan kanssa. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopetuksella ja muulla oppimisen tuella pyritään mahdollistamaan opiskelijoiden yhdenvertainen asema. Opiskelijan kannalta on keskeistä taata oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus, ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia sekä tunnistaa tuen tarpeet varhaisessa vaiheessa. 

Lappajärven geolukiossa erityisopettaja tekee ulkopaikkakuntalaisille lukion aloittavalle lukiseulan.  Lappajärveltä tuleville lukiolaisille seula on tehty perusopetuksessa 9. luokalla. Tulosten mukaan tehdään varsinaisia luki- tai matematiikan oppimisvaikeuksien testejä, kun niitä on aiheellista tehdä. Erityisopettaja on yhdessä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan oppimisen ja siihen liittyvien pulmien tukena ja antaa mahdollisuuksien mukaan erityisopetusta. 

Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö 

Lukion opinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa, että opiskelija saa ohjausta ja tukea siten, että hän selviytyy ja etenee opinnoissaan suunnitelmien mukaisesti. Tavoitteen toteutumiseksi opinto-ohjaaja työskentelee tarvittaessa yhteistyössä opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin sekä opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. 

5. Ohjaus siirtymävaiheissa 

Paikalliseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus siitä, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Korkea-asteen oppilaitosten kanssa tulee erikseen kehittää tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. 

Lukion opinto-ohjaaja esittelee lukiota peruskoulun päättövaiheessa oleville. Lukion kotisivuilla on tietoa lukiosta ja esimerkiksi lukiossa valittavissa olevat kurssit löytyvät sieltä. Yhdeksäsluokkalaisilla on mahdollisuus tutustua lukioon heille järjestettävänä tutustumispäivänä tammikuussa. Lukioon hakeneille opinto-ohjaaja järjestää lukion valintakortin täyttämistilaisuuden, jossa yhdeksäsluokkalaisia neuvotaan kurssivalintojen tekemisessä. 

Peruskoulun oppilaanohjaaja toimii myös tässä ohjaajana ja tarvittaessa tekee yhteistyötä lukion opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Lukion opinto-ohjaaja koettaa madaltaa tässä siirtymävaiheessa kynnystä olla yhteydessä häneen suoraan, jos tulee kysyttävää lukio-opiskelusta. Tiedonsiirrot lukioon siirtyvien opiskelun kannalta välttämättömistä tiedoista pidetään kesän tai alkusyksyn aikana lähtökoulun edustajien kanssa. 

Opinto-ohjaaja keskustelee lukion lopettamista tai toiseen kouluun vaihtamista suunnittelevien kanssa. Yhdessä huoltajien kanssa mietitään paras ratkaisu nuorelle. Asiassa tehdään tiivistä yhteistyötä toisten lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten kanssa. 

Lukion päättövaiheessa olevien kanssa tehdään mahdollisimman tarkka jatko-opintosuunnitelma. Opinto-ohjaaja tapaa mahdollisuuksien mukaan kaikki abiturientit ja keskustelee ura- ja ammattisuunnitelmista henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa. 

Lukion päättövaiheessa opiskelijat vierailevat mahdollisuuksien mukaan korkeakoulujen lukiolaisille suunnatuilla messuilla tai esittelypäivillä. Korkeakoulujen esittelijöitä käy myös oppitunneilla. Opinto-ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen edustajiin. Lukiolaisilla on mahdollisuus suorittaa korkeakouluopintoja lukioaikana. 

Opinto-ohjauksen tunneilla tulevaisuutta ja jatko-opintoja käsitellään mahdollisimman laajasti. Job shadowing on mahdollista suorittaa OP2-opintojakson yhteydessä. Abivuonna haetaan jatko-opintoihin, ja haku on mahdollista tehdä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaaja neuvoo hakemiseen liittyvissä asioissa, ja tiedottaa mm. valintakokeiden erityisjärjestelyihin liittyvissä asioissa. 

Lukion päätyttyäkin opinto-ohjaajaan on mahdollista olla yhteydessä opiskeluun lja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa. Yhteyden saa ainakin puhelimella, sähköpostilla, tulemalla koululle tai esimerkiksi sosiaalisen median kautta. 

 

6. Ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat 

Elokuussa 2019 voimaan tullut lukiolaki veloittaa lukiokoulutuksen järjestäjän antamaan oppilaitoksesta valmistuneelle opiskelijalle ohjausta opintoihin hakeutumisessa ja urasuunnittelussa opiskelijan valmistumisvuotta seuraavan vuoden ajan. Tässä korostuu opiskelijan vastuu olla oppilaitokseen yhteydessä ja kysyä ohjausta. Ohjausta voidaan antaa oppilaitoksessa, etäsovellusten kautta tai esimerkiksi sähköpostitse. Samoja toimintaperiaatteita ja työtapoja voidaan soveltaa myös oppilaitoksessa opiskelevien oppilaiden kanssa, vaikka tärkeimpänä toimintatapana ovat luokkatunnit sekä henkilökohtainen oppilaitoksessa tapahtuva ohjaus. 

Ohjausta tehdään lähtökohtaisesti opinto-ohjaajan ja opiskelijan sopimalla tavalla mutta tarvittaessa yhteistyötä laajennetaan ja yhteistyötä tehdään esimerkiksi erityisopettajan, kuraattorin ja koulupsykologin kanssa. Myös opiskelijan omaa vastuuta korostetaan ja itseohjautuvuutta hoitaa omia asioitaan.

7. Ohjauksen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa 

Lisäksi tulee kuvata, miten alueellista monialaista yhteistyötä toteutetaan työelämän, paikallisten työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. 

Opinto-ohjauksessa tehdään tiivistä yhteistyötä lähiseudun työelämän ja korkeakoulujen edustajien kanssa. Työ- ja yrityselämän edustajat käyvät koululla vierailulla kertomassa esimerkiksi omista yrityksistään, ja opiskelijoiden kanssa tehdään mahdollisuuksien mukaan vierailuja lähiseudun työpaikkoihin opinto-ohjauksen tunneilla. 

Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään esimerkiksi lukion aloittavalle ikäluokalle suunnatussa ryhmäytymispäivässä. Päivän toteuttamisessa on mukana esim. etsivä nuorisotyö, seurakunnat, nuorisotoimi, opiskeluhuollon henkilöstö. Etsivän nuorisotyön kanssa tehdään myös lain velvoittamaa yhteistyötä yksittäisten nuorten kohdalla. 

Työ- ja elinkeinotoimisto on alueellamme aktiivinen toimija, he viestivät ohjaukseen liittyvistä asioista sähköpostilla ja Ohjaamon kautta vierailevat myös lukiolla mahdollisuuksien mukaan. Ohjaamon edustajia vierailee mahdollisuuksien mukaan lukiolla.

Yhteistyötahoja tarvittaessa ovat mm. - Kela - Poliisi - Ohjaamo - perheneuvola, sosiaalitoimi 

8. Ohjaustoiminnan arviointi 

Pyritään toteuttamaan kysely opiskelijoille vuosittain → suunnitelman päivittäminen tulosten perusteella ja huomion kiinnittäminen tuloksissa kehittämiskohteiksi todettuihin asioihin.