Luvut 16 - 18
Luku 16.
P1. Miten tippukiviluola syntyy? https://fi.wikipedia.org/wiki/Tippukivi
P2. Miten rapautuminen ja eroosio poikkeavat toisistaan? Rapautuminen tarkoittaa kiinteän kallion tai isojen kivien hajoamista. Eroosio on jatkuva prosessi, jonka aikaansaannoksia näemme erilaisina maanpinnan muotoina kaikissa luonnonmaisemissa. Se alkaa kallion hajoamisesta eli rapautumisesta ja jatkuu sitten liikkuvien jää-, vesi- ja ilmamassojen aiheuttamana irtaimen maan kulumisena, kulkeutumisena ja kasautumisena.
P3. Selvitä rapautumistyypit ja miten ne eroavat toisistaan. Kemiallinen (vesi) ja mekaaninen rapautuminen (johtuu useimmiten ympäristön lämpötilan muutoksista).
P4. Luettele erilaisia massaliikuntoja. Selvitä miten ne eroavat toisistaan. Maanvyöryt, laharit (tulivuoren aiheuttama mutavyöry), lumivyöryt.
S1. Miksi kemiallista rapautumista tapahtuu enemmän lämpimässä ja kosteassa ilmastossa kuin kuivassa ja kylmässä? Veden vaikutus on suurempaa.
S2. Tippukiviluola on alueen tärkeä matkailunähtävyys, mutta se on päässyt kokonaan kuivumaan vierailijoita varten rakennettujen reittien vuoksi.
Miksi kuivuminen uhkaa luolan tulevaisuutta? Luolaan ei tule vettä → ei synny tippukiviä.
S3. Avaa tekstin linkki potentiaalisista maanvyöryalueista.
P1. Miten tippukiviluola syntyy? https://fi.wikipedia.org/wiki/Tippukivi
P2. Miten rapautuminen ja eroosio poikkeavat toisistaan? Rapautuminen tarkoittaa kiinteän kallion tai isojen kivien hajoamista. Eroosio on jatkuva prosessi, jonka aikaansaannoksia näemme erilaisina maanpinnan muotoina kaikissa luonnonmaisemissa. Se alkaa kallion hajoamisesta eli rapautumisesta ja jatkuu sitten liikkuvien jää-, vesi- ja ilmamassojen aiheuttamana irtaimen maan kulumisena, kulkeutumisena ja kasautumisena.
P3. Selvitä rapautumistyypit ja miten ne eroavat toisistaan. Kemiallinen (vesi) ja mekaaninen rapautuminen (johtuu useimmiten ympäristön lämpötilan muutoksista).
P4. Luettele erilaisia massaliikuntoja. Selvitä miten ne eroavat toisistaan. Maanvyöryt, laharit (tulivuoren aiheuttama mutavyöry), lumivyöryt.
S1. Miksi kemiallista rapautumista tapahtuu enemmän lämpimässä ja kosteassa ilmastossa kuin kuivassa ja kylmässä? Veden vaikutus on suurempaa.
S2. Tippukiviluola on alueen tärkeä matkailunähtävyys, mutta se on päässyt kokonaan kuivumaan vierailijoita varten rakennettujen reittien vuoksi.
Miksi kuivuminen uhkaa luolan tulevaisuutta? Luolaan ei tule vettä → ei synny tippukiviä.
S3. Avaa tekstin linkki potentiaalisista maanvyöryalueista.
Missä valtiossa on suurin maanvyöryriski? Yritä miettiä miksi vyöryriski on suuri. Yleensä Kiina ja Intia.
S4. Miten kasvillisuus edistää a) mekaanista ja b) kemiallista rapautumista? Mekaanista: juuret, kemiallista: sitoo vettä estäen sen poisvirtaamista → vesi pääsee imeytymään kallioperään.
=================================================
Luku 17
P4. Noin puolet Suomen maankamarasta on moreenin peitossa.
S4. Miten kasvillisuus edistää a) mekaanista ja b) kemiallista rapautumista? Mekaanista: juuret, kemiallista: sitoo vettä estäen sen poisvirtaamista → vesi pääsee imeytymään kallioperään.
=================================================
Luku 17
P4. Noin puolet Suomen maankamarasta on moreenin peitossa.
a) Miten se on syntynyt? Jääkauden aikana.
b) Miksi sitä ei ole kaikkialla maan pinnassa? Paikoin peittynyt esim. savella, paikoin kulunut tai kulkeutunut pois.
S1. Piirrä kuva maisemasta, jossa on viimeisimmän jääkauden muovaamia pinnanmuotoja ja niitä osoittavia selitelaatikoita.
S2. Miten joki vaikuttaa
b) Miksi sitä ei ole kaikkialla maan pinnassa? Paikoin peittynyt esim. savella, paikoin kulunut tai kulkeutunut pois.
S1. Piirrä kuva maisemasta, jossa on viimeisimmän jääkauden muovaamia pinnanmuotoja ja niitä osoittavia selitelaatikoita.
S2. Miten joki vaikuttaa
a) vuoren kallioperään. Kuluttaa.
b) maa-aineksen esiintymiseen jokilaaksossa? Kuluttaa, kuljettaa ja kasaa.
S3. Piirrä mutkitteleva joki ja nimeä piirrokseen:
ulkokaarre, sisäkaarre, särkkä, hidas virtaus, nopea virtaus, kulutus ja kasaantuminen.
S4. Haluat rakentaa talon joen rantaan.
Millaiselle paikalle talo kannattaa rakentaa, jotta veden eroosio ei uhkaa taloasi. Perustele paikan valinta.
Ei ulkomutkaan, huomioi myös tulvien ja maanvyörymien riskit.
(S5. Mitä jääeroosion muodostumia löytyy alle 10 kilometrin etäisyydellä koulurakennuksesta?
b) maa-aineksen esiintymiseen jokilaaksossa? Kuluttaa, kuljettaa ja kasaa.
S3. Piirrä mutkitteleva joki ja nimeä piirrokseen:
ulkokaarre, sisäkaarre, särkkä, hidas virtaus, nopea virtaus, kulutus ja kasaantuminen.
S4. Haluat rakentaa talon joen rantaan.
Millaiselle paikalle talo kannattaa rakentaa, jotta veden eroosio ei uhkaa taloasi. Perustele paikan valinta.
Ei ulkomutkaan, huomioi myös tulvien ja maanvyörymien riskit.
(S5. Mitä jääeroosion muodostumia löytyy alle 10 kilometrin etäisyydellä koulurakennuksesta?
Pohtikaa yhdessä mahdollisimman täydellistä luetteloa.)
S6. Avaa linkki reaaliaikaiseen satelliittikarttaan pölyn määrästä ilmakehässä
a) Miksi ja missä pölyä on eniten?
b) Entä miksi ja missä sitä on vähiten?
=================================================
Luku 18
S6. Avaa linkki reaaliaikaiseen satelliittikarttaan pölyn määrästä ilmakehässä
a) Miksi ja missä pölyä on eniten?
b) Entä miksi ja missä sitä on vähiten?
=================================================
Luku 18
P2.
a) Tutki kurssin aiempien kappaleiden maisemakuvia, valitse kaksi ja selitä niiden syntyprosessi.
b) Analysoi kuvagallerian maisemat.
(P4. a) Siirry sivustoon: http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Jos laitteessasi ei ole Flashia, voit tutkia asioita sivustolla:
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi.
b) Etsi kartasta esimerkiksi kotiseutusi.
c) Zoomaa kartta niin tarkasti kuin mahdollista. Tunnista paikat kartalta. Mitä kartan eri värit kertovat?
d) Valitse oikealta ylhäältä pohjakartaksi ilmakuva. Tarkastele karttaa.
e) Valitse keskeltä Selite-ikonista Maaperä. Mitä maaperälajeja tutkittavallasi alueella on?
f) Valmistaudu esittelemään havaintosi ryhmälle.)
P5. Miten alla olevat laaksomaisemat ovat syntyneet? Ylempi on kuva Alpeilta (Itävallasta) ja alempi kuva Madeiralta (kuuma piste Atlantilla). Molempia kuvia voi huomattavasti suurentaa. Alpit: jäätikön työ, kulutus. Madeira: tulivuoritoiminta, kulutus.
P6. Vieressä on kuva Madeiran lounaisrannikolta. Miten rannikkomaisema on syntynyt? Miksi saaren etelä- ja lounaisrannikko on kuiva? Missä kuvassa näkyy siirros? Kuvaa voi huomattavasti suurentaa.
P7. Kuvaile kartan alueen maisemaa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Karttapohjaa voi huomattavasti suurentaa.
Ahvenanmaa: maankohoaminen, jääkausi, eroosio.
P8. Tee selkoa kartan maiseman synnystä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Kuvan karttaa voi huomattavasti suurentaa.
Soistuminen, maankohoaminen.
b) Analysoi kuvagallerian maisemat.
(P4. a) Siirry sivustoon: http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/
Jos laitteessasi ei ole Flashia, voit tutkia asioita sivustolla:
http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi.
b) Etsi kartasta esimerkiksi kotiseutusi.
c) Zoomaa kartta niin tarkasti kuin mahdollista. Tunnista paikat kartalta. Mitä kartan eri värit kertovat?
d) Valitse oikealta ylhäältä pohjakartaksi ilmakuva. Tarkastele karttaa.
e) Valitse keskeltä Selite-ikonista Maaperä. Mitä maaperälajeja tutkittavallasi alueella on?
f) Valmistaudu esittelemään havaintosi ryhmälle.)
P5. Miten alla olevat laaksomaisemat ovat syntyneet? Ylempi on kuva Alpeilta (Itävallasta) ja alempi kuva Madeiralta (kuuma piste Atlantilla). Molempia kuvia voi huomattavasti suurentaa. Alpit: jäätikön työ, kulutus. Madeira: tulivuoritoiminta, kulutus.
P6. Vieressä on kuva Madeiran lounaisrannikolta. Miten rannikkomaisema on syntynyt? Miksi saaren etelä- ja lounaisrannikko on kuiva? Missä kuvassa näkyy siirros? Kuvaa voi huomattavasti suurentaa.
P7. Kuvaile kartan alueen maisemaa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Karttapohjaa voi huomattavasti suurentaa.
Ahvenanmaa: maankohoaminen, jääkausi, eroosio.
P8. Tee selkoa kartan maiseman synnystä ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Kuvan karttaa voi huomattavasti suurentaa.
Soistuminen, maankohoaminen.