Luvut 11 - 15
Luku 11
P3. Määrittele, mitä tarkoitetaan maannoksella. http://fi.wikipedia.org/wiki/Maannos
P4. Piirrä podsolimaannos ja nimeä siihen kerrokset. http://fi.wikipedia.org/wiki/Podsoli
P5. Rajaa ja nimeä oheiselle maailmankartalle laajimmat kasvillisuusvyöhykkeet.
S1. Trooppiselle sademetsäalueelle suunnitellaan avohakkuuta ja maan ottamista viljelykäyttöön. Miten alueen maannos vaikuttaa suunnitelman onnistumismahdollisuuksiin? Maannos on ohut ja vähäravinteinen sekä eroosioherkkä.
S2.Pohdi kuinka suuri merkitys seuraavilla tekijöillä on kasvillisuuteen.
a. tuulisuus estää kasvien juurtumista. Mm. saaristossa estää korkeiden puiden kasvun.
b. maan sinkkipitoisuus. Korkea sinkkipitoisuus estää monien kasvien kasvun.
c. sademäärä. Ratkaiseva tekijä, vrt. kuivuusaavikko ja sademetsä.
d. maannoksen ravinteikkuus. Vaikuttaa kasvillisuuden runsauteen.
f. alueen eläimistö. Herbivoria vaikuttaa paljon esimerkiksi niityn metsittymiseen. Eläimistön ansiosta ravinteet kiertävät.
g. lämpötila. Ratkaiseva merkitys. Vrt. sademetsä ja kylmyysaavikko.
h. alueelle tyypilliset mikrobit. Hajottajat kierrättävät ravinteita. Tärkeä merkitys kasvillisuudelle.
S3. Olet retkellä Kilimanjaro-vuorella Tansaniassa. Miten kasvillisuus muuttuu kiivetessäsi vuoren rinnettä kohti 5 895 m korkeaa huippua? Miten voit verrata muutosta siirtymiseen päiväntasaajalta kohti napoja? Kasvillisuus muuttuu karummaksi. Muutos vastaa siirtymistä päiväntasaajalta kohti napoja.
S5. Nimeä kartassa esitetyt biomit (1–6) ja kuvaile niiden ilmastolle ja kasvillisuudelle tyypillisiä piirteitä.
Biomi 1 on havumetsä eli taiga. Ilmastolle on tyypillistä pitkä, viileä luminen talvi. Suurin osa puustosta on ikivihreitä havupuita, jotka eivät pudota neulasiaan talveksi. Haihtuminen on vähäistä, joten alueen havumetsät ja niiden tiheä aluskasvillisuus saavat riittävästi vettä. Aluskasvillisuuteen kuuluvat tyypillisesti varvut, sammalet ja jäkälät. Biomi 2 on aro eli lauhkean vyöhykkeen ruohostoalue, jota Yhdysvalloissa ja Kanadassa kutsutaan nimellä preeria. Ilmasto on kuivahko, eikä alueella kasva juurikaan puustoa. Kesät ovat yleensä kuumia ja talvet viileitä. Alue on suotuisa karjanhoidolle ja kastelun avulla myös viljelylle. Biomi 3 on lauhkea (kesävihanta) lehtimetsä. Sademäärä on ympäri vuoden riittävä puiden kasvulle, ja lämpötiloissa on havaittavissa selvä vuodenaikojen vaihtelu. Suuri osa alueen metsistä on hakattu viljelymaiksi. Puut pudottavat lehtensä talvikaudeksi. Alueella on myös runsaasti ruohovartista kasvillisuutta. Biomi 4 on sademetsä. Trooppisessa sademetsässä ilmasto on aina lämmintä ja sadetta saadaan läpi vuoden. Sademetsän lajisto on monimuotoinen. Puusto on korkeaa ja latvukset ovat tiheitä. Niukan valon vuoksi aluskasvillisuutta on vähän. Floridan alue voidaan lukea myös subtrooppiseksi sademetsäksi tai ikivihannaksi lehtimetsäksi, jossa sade painottuu enemmän kesäkauteen ja lajimäärä on hieman trooppista sademetsää pienempi. Biomi 5 on aavikko. Aavikolla päivälämpötilat ovat hyvin korkeita, mutta öisin voi olla viileää. Sademäärät ovat hyvin pieniä; määritelmän mukaan aavikolla sademäärä on aina alle 250 mm vuodessa. Aavikoilla menestyvät mehikasvit, jotka varastoivat itseensä vettä. Biomi 6 on nahkealehtinen kasvillisuus eli välimerenkasvillisuus. Alueella vallitsee talvisateiden ilmasto. Kesät ovat kuivia sekä kuumia ja talvet viileitä ja sateisia. Kasvillisuus on ainavihantaa, nahkealehtistä puustoa tai piikkipensaikkoa, jota kutsutaan Kaliforniassa nimellä chaparral. Tyypillisiä puulajeja ovat oliivi, korkkitammi, pinja ja sypressi. Suuri osa alkuperäisestä kasvillisuudesta on kaadettu asutuksen ja viljelmien tieltä.
S6. Ohessa on esitetty erään säähavaintoaseman lämpötilan ja sademäärän vuotuinen vaihtelu.
a) Laadi tilastotietojen pohjalta ilmastodiagrammi. Katso ohjeet täältä.
b) Missä maapallolla ilmastodiagrammi voi olla tällainen?
c) Kuvaile ilmaston piirteitä ja nimeä ilmastotyyppi.
d) Luonehdi alueen kasvillisuutta.
a) Diagrammissa tulee olla asteikot lämpötilalle ja sademäärälle. Mittayksiköiden tulee näkyä (°C, mm) pystyakseleilla ja kuukausien vaaka-akselilla. Lämpötila (jatkuva muuttuja) esitetään käyrällä ja sademäärä (epäjatkuva) pylväillä. Diagrammin muuttujien tulee vastata taulukossa annettuja arvoja.
b) Missä maapallolla ilmastodiagrammi voi olla tällainen? Välimerenilmaston alueella pohjoisella pallonpuoliskolla, subtropiikissa: Välimeren rannikkoalueet sekä Kalifornia Yhdysvaltain länsirannikolla.
c) Kuvaile ilmaston piirteitä ja nimeä ilmastotyyppi. Sateet runsaimmat pohjoisen pallonpuoliskon talvella, jolloin on viileämpää. Pitkä, kuuma ja kuiva kesä. Välimeren ilmastotyyppi/talvisateiden ilmastotyyppi.
d) Luonnehdi alueen kasvillisuutta. Nahkealehtinen kasvillisuus on sopeutunut kuiviin kesiin, paikoin piikkistä macchia-pensaikkoa. Sipulikasvit kukkivat sadekauden lopulla. Sitrushedelmät, oliivipuut ja viinirypäleet ovat tyypillisiä viljelykasveja. Havupuihin kuuluvat pinja ja sypressi, lehtipuihin mm. tammet, kastanja ja laakeripuu. Myös Amerikasta peräisin olevat agaavet kuuluvat lajistoon.
S7. Maapallolla esiintyy luonnostaan puuttomia alueita. Mitä ne ovat, missä niitä on ja miksi niitä esiintyy näillä alueilla? Sateettomia tai hyvin kylmiä alueita.
S8. b) Mitkä tekijät vaikuttavat kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymiseen maapallolla? Ilmasto, maaperä, eroosio, ihmistoiminta.
S9. Miten kasvillisuuden vyöhykkeisyys ilmenee vuoristoalueilla? Noudattelee kasvillisuuden muuttumista kohti napa-alueita.
b. maan sinkkipitoisuus. Korkea sinkkipitoisuus estää monien kasvien kasvun.
c. sademäärä. Ratkaiseva tekijä, vrt. kuivuusaavikko ja sademetsä.
d. maannoksen ravinteikkuus. Vaikuttaa kasvillisuuden runsauteen.
f. alueen eläimistö. Herbivoria vaikuttaa paljon esimerkiksi niityn metsittymiseen. Eläimistön ansiosta ravinteet kiertävät.
g. lämpötila. Ratkaiseva merkitys. Vrt. sademetsä ja kylmyysaavikko.
h. alueelle tyypilliset mikrobit. Hajottajat kierrättävät ravinteita. Tärkeä merkitys kasvillisuudelle.
S3. Olet retkellä Kilimanjaro-vuorella Tansaniassa. Miten kasvillisuus muuttuu kiivetessäsi vuoren rinnettä kohti 5 895 m korkeaa huippua? Miten voit verrata muutosta siirtymiseen päiväntasaajalta kohti napoja? Kasvillisuus muuttuu karummaksi. Muutos vastaa siirtymistä päiväntasaajalta kohti napoja.
Lisätietoa, mm. 3-ulotteinen malli Kilimanjarosta on esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Mount_Kilimanjaro
Wikipedia: Kilimanjaron kasvillisuus on monipuolista, mikä johtuu vuoren korkeudesta sekä sen sijainnista päiväntasaajan ja Intian valtameren läheisyydessä. Vuorella on määritelmästä riippuen neljä tai kuusi kasvillisuusvyöhykettä: viljelty ja metsävyöhyke (800–2 800 m), nummi ja alppiniitty (2 800–4 000 m), vuoristoaavikko (4 000–5 000 m) sekä jäähuippu (5 000–5 895 m). Vuorella esiintyy 2 500 kasvilajia, joista puulajeja 130.
S5. Nimeä kartassa esitetyt biomit (1–6) ja kuvaile niiden ilmastolle ja kasvillisuudelle tyypillisiä piirteitä.
Biomi 1 on havumetsä eli taiga. Ilmastolle on tyypillistä pitkä, viileä luminen talvi. Suurin osa puustosta on ikivihreitä havupuita, jotka eivät pudota neulasiaan talveksi. Haihtuminen on vähäistä, joten alueen havumetsät ja niiden tiheä aluskasvillisuus saavat riittävästi vettä. Aluskasvillisuuteen kuuluvat tyypillisesti varvut, sammalet ja jäkälät. Biomi 2 on aro eli lauhkean vyöhykkeen ruohostoalue, jota Yhdysvalloissa ja Kanadassa kutsutaan nimellä preeria. Ilmasto on kuivahko, eikä alueella kasva juurikaan puustoa. Kesät ovat yleensä kuumia ja talvet viileitä. Alue on suotuisa karjanhoidolle ja kastelun avulla myös viljelylle. Biomi 3 on lauhkea (kesävihanta) lehtimetsä. Sademäärä on ympäri vuoden riittävä puiden kasvulle, ja lämpötiloissa on havaittavissa selvä vuodenaikojen vaihtelu. Suuri osa alueen metsistä on hakattu viljelymaiksi. Puut pudottavat lehtensä talvikaudeksi. Alueella on myös runsaasti ruohovartista kasvillisuutta. Biomi 4 on sademetsä. Trooppisessa sademetsässä ilmasto on aina lämmintä ja sadetta saadaan läpi vuoden. Sademetsän lajisto on monimuotoinen. Puusto on korkeaa ja latvukset ovat tiheitä. Niukan valon vuoksi aluskasvillisuutta on vähän. Floridan alue voidaan lukea myös subtrooppiseksi sademetsäksi tai ikivihannaksi lehtimetsäksi, jossa sade painottuu enemmän kesäkauteen ja lajimäärä on hieman trooppista sademetsää pienempi. Biomi 5 on aavikko. Aavikolla päivälämpötilat ovat hyvin korkeita, mutta öisin voi olla viileää. Sademäärät ovat hyvin pieniä; määritelmän mukaan aavikolla sademäärä on aina alle 250 mm vuodessa. Aavikoilla menestyvät mehikasvit, jotka varastoivat itseensä vettä. Biomi 6 on nahkealehtinen kasvillisuus eli välimerenkasvillisuus. Alueella vallitsee talvisateiden ilmasto. Kesät ovat kuivia sekä kuumia ja talvet viileitä ja sateisia. Kasvillisuus on ainavihantaa, nahkealehtistä puustoa tai piikkipensaikkoa, jota kutsutaan Kaliforniassa nimellä chaparral. Tyypillisiä puulajeja ovat oliivi, korkkitammi, pinja ja sypressi. Suuri osa alkuperäisestä kasvillisuudesta on kaadettu asutuksen ja viljelmien tieltä.
S6. Ohessa on esitetty erään säähavaintoaseman lämpötilan ja sademäärän vuotuinen vaihtelu.
a) Laadi tilastotietojen pohjalta ilmastodiagrammi. Katso ohjeet täältä.
b) Missä maapallolla ilmastodiagrammi voi olla tällainen?
c) Kuvaile ilmaston piirteitä ja nimeä ilmastotyyppi.
d) Luonehdi alueen kasvillisuutta.
a) Diagrammissa tulee olla asteikot lämpötilalle ja sademäärälle. Mittayksiköiden tulee näkyä (°C, mm) pystyakseleilla ja kuukausien vaaka-akselilla. Lämpötila (jatkuva muuttuja) esitetään käyrällä ja sademäärä (epäjatkuva) pylväillä. Diagrammin muuttujien tulee vastata taulukossa annettuja arvoja.
b) Missä maapallolla ilmastodiagrammi voi olla tällainen? Välimerenilmaston alueella pohjoisella pallonpuoliskolla, subtropiikissa: Välimeren rannikkoalueet sekä Kalifornia Yhdysvaltain länsirannikolla.
c) Kuvaile ilmaston piirteitä ja nimeä ilmastotyyppi. Sateet runsaimmat pohjoisen pallonpuoliskon talvella, jolloin on viileämpää. Pitkä, kuuma ja kuiva kesä. Välimeren ilmastotyyppi/talvisateiden ilmastotyyppi.
d) Luonnehdi alueen kasvillisuutta. Nahkealehtinen kasvillisuus on sopeutunut kuiviin kesiin, paikoin piikkistä macchia-pensaikkoa. Sipulikasvit kukkivat sadekauden lopulla. Sitrushedelmät, oliivipuut ja viinirypäleet ovat tyypillisiä viljelykasveja. Havupuihin kuuluvat pinja ja sypressi, lehtipuihin mm. tammet, kastanja ja laakeripuu. Myös Amerikasta peräisin olevat agaavet kuuluvat lajistoon.
S7. Maapallolla esiintyy luonnostaan puuttomia alueita. Mitä ne ovat, missä niitä on ja miksi niitä esiintyy näillä alueilla? Sateettomia tai hyvin kylmiä alueita.
S8. b) Mitkä tekijät vaikuttavat kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymiseen maapallolla? Ilmasto, maaperä, eroosio, ihmistoiminta.
S9. Miten kasvillisuuden vyöhykkeisyys ilmenee vuoristoalueilla? Noudattelee kasvillisuuden muuttumista kohti napa-alueita.
Mitkä tekijät vaikuttavat vyöhykkeisyyden syntyyn? Lämpötila, sateisuus.
Miksi Mont Blancilla kasvillisuusvyöhykkeet ovat erilaiset samalla korkeudella merenpinnasta kuin Kilimanjarolla? Eri leveyspiiri, erilainen sateisuus.
Miksi Mont Blancilla kasvillisuusvyöhykkeet ovat erilaiset samalla korkeudella merenpinnasta kuin Kilimanjarolla? Eri leveyspiiri, erilainen sateisuus.
Luku 12.
P2. Piirrä maapallo ja nimeä siihen oikeisiin kohtiin: kuori, vaippa, litosfääri, astenosfääri, ulkoydin, sisäydin.
P3. a) Kun Kaliforniassa tapahtuu maanjäristys, se voidaan havaita Suomessa asti maankuoren värähtelyä mittaavilla herkillä seismografeilla.
Mitä tietoja maapallon sisustan rakenteesta voidaan tämän maanjäristyksen tärinän etenemisestä päätellä?
Millä muilla tavoin olemme saaneet tietoa maapallon sisustasta?
b) Mihin perustuu kompassin toiminta?
Wikipedia: Primääri- eli pitkittäisaallot kulkevat nopeimmin ja saapuvat nimensä mukaisesti ensimmäisinä havaintopaikalle. Aallot kulkevat myös Maan nestemäisen ytimen läpi aina maapallon vastakkaiselle puolelle asti. Kaikkia alueita P-aallot eivät kuitenkaan saavuta, koska edetessään ne kääntyvät kohti Maan pintaa ja taipuvat vaipan ja ytimen rajalla. Ytimen ohi kulkevat aallot kulkevat etäisimmillään 103 asteen päähän järistyskeskuksesta. Ytimen läpäisseet aallot puolestaan peittävät noin 20 asteen säteisen alueen vastapuolella.
Sekundaariaallot ovat poikittaista aaltoliikettä, joka ei voi edetä nesteessä eikä siten läpäise Maan ydintä. Ne kulkevat P-aaltoja lähes puolet hitaammin. P-aaltojen tavoin S-aallot voidaan havaita 103 asteen säteisellä vyöhykkeellä järistyspaikasta, mutta ei kuitenkaan sen ulkopuolella.
Sekundaariaallot ovat poikittaista aaltoliikettä, joka ei voi edetä nesteessä eikä siten läpäise Maan ydintä. Ne kulkevat P-aaltoja lähes puolet hitaammin. P-aaltojen tavoin S-aallot voidaan havaita 103 asteen säteisellä vyöhykkeellä järistyspaikasta, mutta ei kuitenkaan sen ulkopuolella.
Aaltojen liikkeestä saadaan siis tietoa maanpinnan rakenteesta. Tietoa saadaan myös mittaamalla magneettisuutta, radioaktiivisuutta. Kaivokset ulottuvat vain maan pintaosiin. Tulivuoritoiminta kertoo maan rakenteesta.
b. Mihin perustuu kompassin toiminta?
Kompassissa on herkästi liikkuva magneettinen neula, jonka Maan magneettikenttä pitää likimain etelä–pohjois-suunnassa.
P4. b) Kuvaile kerrosten A-D rakennetta ja koostumusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa
c) Selitä, miten kerrosten koostumus ja kerrosten välisten rajojen sijainti on pystytty selvittämään. Maanjäristysaaltojen avulla.
S1. Avaa linkki. Mitkä kolme tekijää aiheuttivat Maapallon kuumenemisen?
- Hiukkaspommitus, hiukkasten iskut saivat aikaan lämpöä.
- Vetovoima puristi massamöykkyä yhä pienempään tilaan kohottaen sen lämpötilaa.
- Radioaktiivisten ainesosien hajoaminen kehitti lämpöä. Tämä prosessi jatkuu edelleenkin Maan sisäosissa.
Miksi kuumeneminen aiheutti kerrosrakenteen synnyn?
Mitä aineita kohosi pintaan ja mitkä vaipuivat ytimeen?
Rauta on raskaampaa kuin monet muut alkuaineet. Kun rautamuodostumat alkoivat sulamaan, rauta valui vetovoiman vaikutuksesta kohti Maan keskiosia syrjäyttäen sieltä kevyempiä aineita. Rautaa maapallolla arvioidaan olevan kolmannes planeetan massasta. Maan sisäosiin vajoava valtava rautamassa kasvatti vapauttamallaan energialla Maan lämpötilaa. Maan keskilämpötila kohosi 2 000 °C:een, mikä sulatti suurimman osan maapallosta. Suuren rautamassan vajoaminen planeetan sisäosiin aiheutti kevyemmän aineksen kohoamisen kohti pintaosia. Aineet alkoivat järjestäytymään rakenteellisiksi kerroksiksi. Puhdas rauta painavana alkuaineena muodosti ytimen, sitä kevyemmät raudan ja magnesiumin muodostamat yhdisteet kertyivät vaipaksi sen päälle ja kevyimmät kalsiumin, natriumin, kaliumin ja alumiinin yhdisteet kuoreksi tämän päälle. Maasta oli muodostunut kerroksellinen planeetta.
Miten on mahdollista, että alkukaasukehä ja valtameret ovat saaneet alkunsa kivestä? Laavan sisältämä vety ja happi vapautuivat ja muodostivat yhdessä muiden kaasujen kanssa vesihöyryä. Näin syntyi alkuilmakehä. Maapallon jäähtyessä alkuilmakehän vesihöyry tiivistyi vedeksi ja putosi rankkasateina Maahan. Maahan satanut vesi alkoi kerääntyä altaisiin, jolloin ensimmäiset valtameret syntyivät. Merien synty mahdollisti myöhemmässä vaiheessa elämän kehityksen maapallolla.
S2. Kansainvälinen yhteisö on sopinut ydinkoekiellon.
Mitä aineita kohosi pintaan ja mitkä vaipuivat ytimeen?
Rauta on raskaampaa kuin monet muut alkuaineet. Kun rautamuodostumat alkoivat sulamaan, rauta valui vetovoiman vaikutuksesta kohti Maan keskiosia syrjäyttäen sieltä kevyempiä aineita. Rautaa maapallolla arvioidaan olevan kolmannes planeetan massasta. Maan sisäosiin vajoava valtava rautamassa kasvatti vapauttamallaan energialla Maan lämpötilaa. Maan keskilämpötila kohosi 2 000 °C:een, mikä sulatti suurimman osan maapallosta. Suuren rautamassan vajoaminen planeetan sisäosiin aiheutti kevyemmän aineksen kohoamisen kohti pintaosia. Aineet alkoivat järjestäytymään rakenteellisiksi kerroksiksi. Puhdas rauta painavana alkuaineena muodosti ytimen, sitä kevyemmät raudan ja magnesiumin muodostamat yhdisteet kertyivät vaipaksi sen päälle ja kevyimmät kalsiumin, natriumin, kaliumin ja alumiinin yhdisteet kuoreksi tämän päälle. Maasta oli muodostunut kerroksellinen planeetta.
Miten on mahdollista, että alkukaasukehä ja valtameret ovat saaneet alkunsa kivestä? Laavan sisältämä vety ja happi vapautuivat ja muodostivat yhdessä muiden kaasujen kanssa vesihöyryä. Näin syntyi alkuilmakehä. Maapallon jäähtyessä alkuilmakehän vesihöyry tiivistyi vedeksi ja putosi rankkasateina Maahan. Maahan satanut vesi alkoi kerääntyä altaisiin, jolloin ensimmäiset valtameret syntyivät. Merien synty mahdollisti myöhemmässä vaiheessa elämän kehityksen maapallolla.
S2. Kansainvälinen yhteisö on sopinut ydinkoekiellon.
Jos jokin valtio, kuten Pohjois-Korea, rikkoo sopimusta, räjäytys voidaan heti havaita.
Miten ydinkokeen paikka ja voimakkuus saadaan selville? Seismografien ja radioaktiivisten aineiden tunnistamiseen pystyvien laitteiden avulla.
S3. Avaa linkki. Miten on päätelty, että Maapallolla on sula ulkoydin ja kiinteä sisäydin? Lämpötila ei ole riittävä sisäytimessä aineksen sulattamiseen, mutta ulkoytimessä on.
Millaisella alueella S-aaltoja ei voida havaita? Vaipan ja ytimen rajalla. Nesteessä. Kun episentri on kohdassa 0-astetta, S-aallot eivät saavu 105-180-väliselle alueelle.
Millaisella alueella P-aaltoja ei voida havaita? 105-140-asteiden välisellä vyöhykkeellä.
S4. a) Mistä johtuvat vaipan konvektiovirtaukset? Radioaktiivisen lämmön ja pyörimisen takia.
Miten ydinkokeen paikka ja voimakkuus saadaan selville? Seismografien ja radioaktiivisten aineiden tunnistamiseen pystyvien laitteiden avulla.
S3. Avaa linkki. Miten on päätelty, että Maapallolla on sula ulkoydin ja kiinteä sisäydin? Lämpötila ei ole riittävä sisäytimessä aineksen sulattamiseen, mutta ulkoytimessä on.
Millaisella alueella S-aaltoja ei voida havaita? Vaipan ja ytimen rajalla. Nesteessä. Kun episentri on kohdassa 0-astetta, S-aallot eivät saavu 105-180-väliselle alueelle.
Millaisella alueella P-aaltoja ei voida havaita? 105-140-asteiden välisellä vyöhykkeellä.
S4. a) Mistä johtuvat vaipan konvektiovirtaukset? Radioaktiivisen lämmön ja pyörimisen takia.
b) Mistä johtuvat sulan ulkoytimen konvektiovirtaukset? Magneettisen sulan raudan liikkeet.
=================================================
Luku 13.
P2. Nimeä mitä eri tyyppisiä litosfäärilaattojen saumakohtia on olemassa.
P3.
a) Miksi Himalaja on maailman korkein vuoristo ja miten se on syntynyt?
b) Miten ymmärrys laattatektoniikasta eli litosfäärilaattojen liikkeistä on kehittynyt viimeisten 100 vuoden aikana? (lisätietoja nettihaulla: ”laattatektoniikka” )
S1. Tutki kappaleen tekstiin ja tähän linkitettyä Webgeology animaatiosarjaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
=================================================
Luku 13.
P2. Nimeä mitä eri tyyppisiä litosfäärilaattojen saumakohtia on olemassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laattatektoniikka
P3.
a) Miksi Himalaja on maailman korkein vuoristo ja miten se on syntynyt?
b) Miten ymmärrys laattatektoniikasta eli litosfäärilaattojen liikkeistä on kehittynyt viimeisten 100 vuoden aikana? (lisätietoja nettihaulla: ”laattatektoniikka” )
Himalaja on nuori poimuvuoristo. Se on syntynyt Intian-Australian ja Euraasian mannerlaattojen törmäyksessä. Mannerlaatat ovat yhä liikkeessä, minkä vuoksi Himalaja nousee 2,5–5 cm vuosisadassa eroosiosta huolimatta.
b. Miten ymmärrys laattatektoniikasta eli litosfäärilaattojen liikkeistä on kehittynyt viimeisen 100 vuoden aikana? (lisätietoja nettihaulla: ”laattatektoniikka” )
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laattatektoniikka : teorian historiaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laattatektoniikka : teorian historiaa
• Vuonna 1915 Alfred Wegener esitti ensimmäisenä vakuuttavia todisteita teorialle, jonka mukaan Etelä-Amerikka ja Afrikka olisivat olleet joskus yhteydessä toisiinsa ja myöhemmin erkaantuneet. Hän väitti kaiken maapallon maan olleen aikoinaan yhdessä suuressa Pangaian jättimantereessa. Teoria kyseenalaistettiin, koska mannerten liikkeelle ei ollut tiedossa mitään mekanismia.
• Vuonna 1947 Maurice Ewingin johtama Columbian yliopiston tutkijaryhmä sai todisteita merenpohjassa Atlantin valtameren keskellä kulkevan kohouman olemassaolosta.
• 1950-luvulla laattojen ääriviivat näkyivät merenpohjan kartoissa, ja seismisillä mittauksilla löydettiin 100 km syvyydestä pinta, jossa on pehmeää, taipuisaa kiveä, jolla mannerlaatat liikkuvat
• Vuonna 1957 Maurice Ewingin ryhmän tutkija Bruce Heezen esitteli tiedeyhteisölle tutkimustulokset valtamerten keskiselänteistä..
S1. Tutki kappaleen tekstiin ja tähän linkitettyä Webgeology animaatiosarjaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin.
a) Minkä mullistavan ajatuksen ja teorian Wegener esitti v. 1915? Miten hän perusteli väitteitään? Atlantin erottamat mantereet olisivat olleet yhdessä. Mm. fossiililöydöillä.
b) Mitä vikaa hänen selitysmallissaan oli? Ei tiedetty mantereita liikuttavaa voimaa.
c) Mitkä eri tekijät nykykäsityksen mukaan liikuttavat litosfäärilaattoja? Vaipan konvektiovirtaukset, uuden kuoren syntyminen.
d) Miten Amerikan ja Afrikan rannikoiden yhtenevä muoto on selitettävissä? Ovat olleet aikoinaan kiinni toisissaan.
e) Mitkä tutkimuksissa esiin tulleet seikat tukevat tätä Wegenerin alunperin esittämää selitysmallia? Fossiilit, merenpohjan kivien ikä.
=================================================
Luku 14.
P1.
a) Miksi syvällä jähmettyneet kivet ovat painavampia ja tiheämpiä kuin pinnalla jähmettyneet? Pinnalla on harvaa ja kevyttä kiveä.
b) Miten eroosio liittyy kiviaineksen kiertokulkuun? Erodoituneesta kiviaineksesta syntyy sedimenttikiviä.
c) Minkälaisia ajanjaksoja kiviaineksen kiertokulun prosesseihin kuluu? Vuosista miljooniin vuosiin.
d) Löydät Islannissa maastosta lasia muistuttavan ja erittäin kevyen ja reiällisen kiven. Selitä, miten ne ovat syntyneet. Laavasta on syntynyt basalttia.
P3. Selvitä lyhyesti miten poimuttuminen ja siirrokset kohottavat vuoristoja ylöspäin. Kun litosfäärilaatat törmäävät miljoonien vuosien ajan toisiinsa, väliin jäävä kiviaines alkaa puristuksessa ensin paksuuntua. Lopulta jatkuva puristus saa kiven taipumaan mutkille eli se poimuttuu. Osa poimuista voi työntyä toistensa päälle. Paksuuntuminen ja poimuttuminen lyhentävät merkittävästi sedimenttikerrosten vaakasuoraa etäisyyttä. Samalla kallioperään syntyy siirroksia, joiden kohdalla kalliopinta kohoaa maanjäristyksissä. Kymmeniä miljoonia vuosia jatkuessaan kiven poimuttuminen ja siirrokset nostavat sedimenttikivet korkeina poimuvuoristoina ylös.
P4. Selvitä lyhyesti miten vajoama ja horsti syntyvät ja miten ne liittyvät toisiinsa. Litosfäärilaattojen keskelläkin kallioperään voi syntyä jännitystä. Tällöin kalliot liikkuvat toisiinsa nähden siirroksissa. Ylös kohoavaa kalliperän lohkoa kutsutaan horstiksi, ja alas painuvaa kalliolohkoa puolestaan vajoamaksi.
S1. Suomessakin on aikanaan kohonnut kaksi suurta poimuvuoristoa, Svekofennidit ja Karelidit.
b) Mitä vikaa hänen selitysmallissaan oli? Ei tiedetty mantereita liikuttavaa voimaa.
c) Mitkä eri tekijät nykykäsityksen mukaan liikuttavat litosfäärilaattoja? Vaipan konvektiovirtaukset, uuden kuoren syntyminen.
d) Miten Amerikan ja Afrikan rannikoiden yhtenevä muoto on selitettävissä? Ovat olleet aikoinaan kiinni toisissaan.
e) Mitkä tutkimuksissa esiin tulleet seikat tukevat tätä Wegenerin alunperin esittämää selitysmallia? Fossiilit, merenpohjan kivien ikä.
=================================================
Luku 14.
P1.
a) Miksi syvällä jähmettyneet kivet ovat painavampia ja tiheämpiä kuin pinnalla jähmettyneet? Pinnalla on harvaa ja kevyttä kiveä.
b) Miten eroosio liittyy kiviaineksen kiertokulkuun? Erodoituneesta kiviaineksesta syntyy sedimenttikiviä.
c) Minkälaisia ajanjaksoja kiviaineksen kiertokulun prosesseihin kuluu? Vuosista miljooniin vuosiin.
d) Löydät Islannissa maastosta lasia muistuttavan ja erittäin kevyen ja reiällisen kiven. Selitä, miten ne ovat syntyneet. Laavasta on syntynyt basalttia.
P3. Selvitä lyhyesti miten poimuttuminen ja siirrokset kohottavat vuoristoja ylöspäin. Kun litosfäärilaatat törmäävät miljoonien vuosien ajan toisiinsa, väliin jäävä kiviaines alkaa puristuksessa ensin paksuuntua. Lopulta jatkuva puristus saa kiven taipumaan mutkille eli se poimuttuu. Osa poimuista voi työntyä toistensa päälle. Paksuuntuminen ja poimuttuminen lyhentävät merkittävästi sedimenttikerrosten vaakasuoraa etäisyyttä. Samalla kallioperään syntyy siirroksia, joiden kohdalla kalliopinta kohoaa maanjäristyksissä. Kymmeniä miljoonia vuosia jatkuessaan kiven poimuttuminen ja siirrokset nostavat sedimenttikivet korkeina poimuvuoristoina ylös.
P4. Selvitä lyhyesti miten vajoama ja horsti syntyvät ja miten ne liittyvät toisiinsa. Litosfäärilaattojen keskelläkin kallioperään voi syntyä jännitystä. Tällöin kalliot liikkuvat toisiinsa nähden siirroksissa. Ylös kohoavaa kalliperän lohkoa kutsutaan horstiksi, ja alas painuvaa kalliolohkoa puolestaan vajoamaksi.
S1. Suomessakin on aikanaan kohonnut kaksi suurta poimuvuoristoa, Svekofennidit ja Karelidit.
Milloin ne ovat syntyneet ja missä ne ovat sijainneet? Tekstistä löydät myös esimerkkejä Suomen jäännösvuorista. Minkä vuoriston juuria ne ovat? https://fi.wikipedia.org/wiki/Svekokarelidit
S2. Korkeiden poimuvuoristojen kiviaines kohoaa usein työntösiiroksina. Tämän vuoksi vuoristoissa voi olla vanhempaa sedimenttikiveä nuoremman sedimenttikerroksen päällä. Katso animaatiota ja selitä mitä tarkoitetaan työntösiirroksella (fault type valitse thrust).
Katso myös viimeisenä oleva mallinnus (model) niin näet miten poimuttuminen ja työntösiirrokset tapahtuvat.
S3. Kaikki maailman yli 7 km korkeat huiput sijaitsevat Himalajan vuoristojärjestelmässä. Tämän laajan poimutusketjun eri osia kutsutaan eri nimillä. Nimeä korkein huippu ja ilmoita sen korkeus metreinä varsinaiselta Himalajalta, Karakorumista, Pamirista, Hindukukšelta ja Tienšanista.
Himalajan lisäksi vain Andien ja Kalliovuorten korkeimmat huiput ylittävät 6 km korkeuden. Nimeä molempien vuoristojen korkein huippu, selvitä korkeus. Hae myös niiden sijainti leveys- ja pituuspiireinä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_korkeimmista_vuorista
S4.
S5.Suomessakin esiintyy peruskalliota nuorempia sedimenttikiviä kuten kalkkikiveä, hiekkakiveä ja savikiveä.
Sedimenttikivet: alueet, joissa sedimenttiä voi kerrostua, kuten merenpohja
Muuttuneet kivilajit: alueet, joissa kuumuus, paina ja/tai kemialliset tekijät voivat muokata kiveä.
Pintakivilajit: alueet, joissa magma purkautuu pinnalle.
=================================================
Luku 15.
P2.
S2. Korkeiden poimuvuoristojen kiviaines kohoaa usein työntösiiroksina. Tämän vuoksi vuoristoissa voi olla vanhempaa sedimenttikiveä nuoremman sedimenttikerroksen päällä. Katso animaatiota ja selitä mitä tarkoitetaan työntösiirroksella (fault type valitse thrust).
Katso myös viimeisenä oleva mallinnus (model) niin näet miten poimuttuminen ja työntösiirrokset tapahtuvat.
S3. Kaikki maailman yli 7 km korkeat huiput sijaitsevat Himalajan vuoristojärjestelmässä. Tämän laajan poimutusketjun eri osia kutsutaan eri nimillä. Nimeä korkein huippu ja ilmoita sen korkeus metreinä varsinaiselta Himalajalta, Karakorumista, Pamirista, Hindukukšelta ja Tienšanista.
Himalajan lisäksi vain Andien ja Kalliovuorten korkeimmat huiput ylittävät 6 km korkeuden. Nimeä molempien vuoristojen korkein huippu, selvitä korkeus. Hae myös niiden sijainti leveys- ja pituuspiireinä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_korkeimmista_vuorista
S4.
a) Hae internetistä tietoa Skandeista. Koska ja miksi Skandit on poimuttunut? https://fi.wikipedia.org/wiki/Skandit
b) Skandit ovat kohonneet uudelleen lohkovuoristona. Tämä on vaatinut voimakkaan litosfäärilaattaan kohdistuvan puristuksen. Mistä tämä puristus on peräisin? Suomen maanjäristykset johtuvat maankohoamisesta, mutta osa Suomenkin maanjäristyksistä johtuu samoista voimista kuin Skandien kohoaminen.
b) Skandit ovat kohonneet uudelleen lohkovuoristona. Tämä on vaatinut voimakkaan litosfäärilaattaan kohdistuvan puristuksen. Mistä tämä puristus on peräisin? Suomen maanjäristykset johtuvat maankohoamisesta, mutta osa Suomenkin maanjäristyksistä johtuu samoista voimista kuin Skandien kohoaminen.
S5.Suomessakin esiintyy peruskalliota nuorempia sedimenttikiviä kuten kalkkikiveä, hiekkakiveä ja savikiveä.
Selvitä internetin avulla ainakin kahden suomalaisen sedimenttikiven sijaintialueet. Miten ne ovat syntyneet?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savikivi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiekkakivi
S6. Avaa linkki ja selitä millaisilla paikoilla syntyy sedimenttikivilajeja, muuttuneita kivilajeja ja pintakivilajeja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Savikivi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiekkakivi
S6. Avaa linkki ja selitä millaisilla paikoilla syntyy sedimenttikivilajeja, muuttuneita kivilajeja ja pintakivilajeja.
Muuttuneet kivilajit: alueet, joissa kuumuus, paina ja/tai kemialliset tekijät voivat muokata kiveä.
Pintakivilajit: alueet, joissa magma purkautuu pinnalle.
=================================================
Luku 15.
P2.
a) Vastuullasi on suunnitella kerrostalo Kaliforniaan. Mitä sinun on otettava huomioon taloa suunnitellessasi? Maanjäristysriski, tulvariski, vesipula.
b) Olet työmatkalla Kiinan eteläosissa ja siellä tapahtuu 5 magnitudin maanjäristys. Mistä maanjäristykset kyseisellä alueella johtuvat? Entä miten tämän suuruinen maanjäristys vaikuttaa työmatkaasi? Maanjäristykset syntyvät litosfäärilaattojen törmäys-, alityöntö- ja hankausvyöhykkeillä, kun laattojen reunat takertuvat kiinni toisiinsa, kertyy jännitystä ja se vapautuu äkillisesti nopeana liikahduksena. Kiina sijaitsee laattojen reunakohdalla. Maanjäristys voi rikkoa maanteitä, rautateitä, sähkö- ja kaasulinjoja, sortaa rakennuksia. Vaikutukset riippuvat keskuksen sijainnista ja syvyydestä. Ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sichuanin_maanj%C3%A4ristys_2008
c) Miksi Islanti on niin tuliperäinen? Luettele Islannissa esiintyviä tuliperäisiä ilmiöitä. Se on maankuoren laattojen reunakohdassa. Geysirit, tulivuoret, maanjäristykset.
d.Muun muassa Islannissa kuplii maan pinnalle kiehuvaa mutaa. Selitä, mistä mutaa kiehuttava lämpö on peräisin? Tuliperäisyyden kuumuus on peräisin maapallon sisäosista tai alityöntövyöhykkeen kitkasta. Islannissa kuumuus johtuu maapallon sisäosien kuumuudesta.
P3. a) Mene verkkosivulle: http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map/
b) Tarkastele kartalta ja kuvaile tähän, miten viimeisimmät maanjäristykset sijoittuvat maailmankartalle?
c) Missä ovat viime päivinä tapahtuneet suurimmat maanjäristykset?
d) Miten voit selittää maanjäristysten jakautumisen maailmankartalle?
P3. Mitä tulivuoresta purkautuu?
S2.
a) Selitä, mitä videossa 1 tapahtuu ja miksi. (https://www.youtube.com/watch?v=R88nPO7F3E4) Kuuma muta kuplii maapallon sisäosien kuumuudesta johtuen.
b) Olet työmatkalla Kiinan eteläosissa ja siellä tapahtuu 5 magnitudin maanjäristys. Mistä maanjäristykset kyseisellä alueella johtuvat? Entä miten tämän suuruinen maanjäristys vaikuttaa työmatkaasi? Maanjäristykset syntyvät litosfäärilaattojen törmäys-, alityöntö- ja hankausvyöhykkeillä, kun laattojen reunat takertuvat kiinni toisiinsa, kertyy jännitystä ja se vapautuu äkillisesti nopeana liikahduksena. Kiina sijaitsee laattojen reunakohdalla. Maanjäristys voi rikkoa maanteitä, rautateitä, sähkö- ja kaasulinjoja, sortaa rakennuksia. Vaikutukset riippuvat keskuksen sijainnista ja syvyydestä. Ks. esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sichuanin_maanj%C3%A4ristys_2008
c) Miksi Islanti on niin tuliperäinen? Luettele Islannissa esiintyviä tuliperäisiä ilmiöitä. Se on maankuoren laattojen reunakohdassa. Geysirit, tulivuoret, maanjäristykset.
d.Muun muassa Islannissa kuplii maan pinnalle kiehuvaa mutaa. Selitä, mistä mutaa kiehuttava lämpö on peräisin? Tuliperäisyyden kuumuus on peräisin maapallon sisäosista tai alityöntövyöhykkeen kitkasta. Islannissa kuumuus johtuu maapallon sisäosien kuumuudesta.
P3. a) Mene verkkosivulle: http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map/
b) Tarkastele kartalta ja kuvaile tähän, miten viimeisimmät maanjäristykset sijoittuvat maailmankartalle?
c) Missä ovat viime päivinä tapahtuneet suurimmat maanjäristykset?
d) Miten voit selittää maanjäristysten jakautumisen maailmankartalle?
P3. Mitä tulivuoresta purkautuu?
Wikipedia: Tulivuorista purkautuu sulaa magmaa, jota sen poistuttua kraatterista sanotaan myös laavaksi, kiinteitä kiviä, pölymäistä ainetta ja kaasuja.
Purkautunut laava virtaa tulivuoren rinnettä alas, kunnes se jähmettyy. Osa siitä voi myös viskautua ilmaan, jolloin se putoaa maahan jähmettyneenä lapilleina. Ilmassa lentäneet kappaleet iskostuvat vähitellen tuffeiksi. Purkautuneita pieniä hiukkasia nousee kaasujen mukana myös korkealle ilmakehään, josta ne laskeutuvat vähitellen maahan vulkaanisena tuhkana.
Tulivuoresta purkautuva kaasu koostuu suurimmaksi osaksi vesihöyrystä ja hiilidioksidista. Lisäksi se sisältää tavallisesti rikkidioksidia, typpeä, klooria, rikkivetyä ja booriyhdisteitä.
S2.
a) Selitä, mitä videossa 1 tapahtuu ja miksi. (https://www.youtube.com/watch?v=R88nPO7F3E4) Kuuma muta kuplii maapallon sisäosien kuumuudesta johtuen.
b) Selitä, mitä videossa 2 tapahtuu ja miksi. (https://youtu.be/gfHLpiGTjDA)Kyse on geyseristä, jossa vesi on lämmennyt kiehuvaksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Geysir
S3.
a) Piirrä kuva tyypillisestä kilpitulivuoresta ja kerrostulivuoresta. Nimeä kuvaan tärkeimmät tulivuoren
rakenteet.
b) Miksi kilpitulivuoren ja kerrostulivuoren muoto ja rakenne eroavat toisistaan? Koostuvat erilaisista aineiksista.
c) Millaisille alueille näitä tulivuoria muodostuu?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpitulivuori
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kerrostulivuori
S4.
S3.
a) Piirrä kuva tyypillisestä kilpitulivuoresta ja kerrostulivuoresta. Nimeä kuvaan tärkeimmät tulivuoren
rakenteet.
b) Miksi kilpitulivuoren ja kerrostulivuoren muoto ja rakenne eroavat toisistaan? Koostuvat erilaisista aineiksista.
c) Millaisille alueille näitä tulivuoria muodostuu?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpitulivuori
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kerrostulivuori
S4.
(Tutki Virtual Earthquake -materiaalia ja käy läpi virtuaalinen maanjäristyksen tutkimus.
Pääset tutkimaan seismogrammien mittaustuloksia ja määrittämään maanjärityksen keskipisteen sekä voimakkuuden.
Vastaa kysymyksiin ja siirry seuraavaan kohtaan värikkäästä isosta painikkeesta alalaidassa.)
Mitä opit Virtual Earthquakesta?
Pääset tutkimaan seismogrammien mittaustuloksia ja määrittämään maanjärityksen keskipisteen sekä voimakkuuden.
Vastaa kysymyksiin ja siirry seuraavaan kohtaan värikkäästä isosta painikkeesta alalaidassa.)
Mitä opit Virtual Earthquakesta?