Opiskeluhuoltosuunnitelma

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Opiskeluhuolto toteutetaan enimmäkseen koko opiskelijayhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.

YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimenpiteitä, joilla edistetään opiskelijoiden opiskelua, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä vastaa yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Arviointia ja kehittämistyötä tehdään terveystutkimustulosten, THL:n kouluterveyskyselyjen, lukion suorittaman jokavuotisen arviointikyselyn, yleisten havaintojen sekä saadun palautteen perusteella. Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän muodostavat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, opettajien, opiskelijoiden, huoltajien ja mielenterveysneuvolan edustajat. Terveystiedon opettaja osallistuu yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään, jotta ryhmässä voidaan käydä läpi terveystiedon opetuksen ja terveysneuvonnan yhtymäkohdat. Ryhmän kutsuu koolle opinto-ohjaaja.

Opetus edistää opiskelijan hyvinvointia

Opiskelijan hyvinvointia tukee ennen kaikkea laadukas, hyvä ja yksilön huomioon ottava opetus, ohjaus ja arviointi. Opettaja tukee opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa ja auttaa häntä vahvistamaan niitä. Tavoitteena on, että opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja että opiskelijat pystyvät tarvittaessa keskustelemaan pulmatilanteissaan myös opettajille.

Koululla on järjestyssäännöt. Niiden tavoitteena on mahdollisimman miellyttävä ja turvallinen työympäristö ja hyvä yhteishenki kaikkien kesken. Kaikkia kouluympäristössä työskenteleviä kohtaan käyttäydytään ystävällisesti ja kohteliaasti. Pyritään siihen, että oppitunneille ja koulun tapahtumiin saavutaan ajoissa. Opiskelija huolehtivat omalta osalta työrauhan säilymisestä oppitunneilla. Opettajat korostavat aina kurssien alkaessa oppitunneille osallistumisen merkitystä. Opettajat seuraavat opiskelijoiden osallistumista oppitunneille ja kirjaavat poissaolot Wilma-järjestelmään. Jos opettajalla on huoli opiskelijan poissaolojen määrästä, hän on yhteydessä opiskelijaan sekä tämän ryhmänohjaajaan. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja selvittävät opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa sitä, miten poissaoloja saadaan vähennettyä ja miten opinnot saadaan etenemään.

Koulun opetusmenetelmät tukevat ryhmäytymistä niin, että tunneilla on turvallista olla. Koulun ilmapiiri on suvaitseva ja turvallinen. Lukiossa kunnioitetaan erilaisia persoonia ja yksilöllisyyttä.

Opiskeluryhmät muodostuvat opiskelijoiden yksilöllisten valintojen pohjalta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoilla voi olla ryhmänohjausryhmän kanssa yhteisiä oppitunteja osassa oppiaineita. Tutoropiskelijat pitävät tutustumisharjoituksia ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotta nämä oppisivat tuntemaan oman ryhmänsä opiskelijat.

Kaikkien oppiaineiden sisällöt eri oppiaineissa tukevat opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitaitojen kehittymistä. Pakollisten kurssien lisäksi opiskelijoilla on mahdollista valita opiskeluohjelmaansa mm. valinnaisia liikunnan, terveystiedon, kuvataiteen ja psykologian kursseja sekä hyvinvointi- tai ihmissuhdekurssit.

Opintojen etenemistä sekä poissaoloja seurataan ja opiskelijaa ohjataan valintojen tekemisessä yksilöllisesti. Ryhmänohjaajat käyvät läpi jokaisen jakson jälkeen opintosuoritukset ja ns. ro-palaverissa ryhmänohjaaja pohtii rehtorin, opinto-ohjaajan sekä kanslian henkilöstön kanssa ongelmatilanteisiin tarvittavat toimenpiteet.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat tekevät NMI-lukiseulan. Jos opiskelijalla on havaittu lukemiseen, luetun ymmärtämiseen tai kirjoittamiseen liittyvä oppimisvaikeus, hänen opiskelunsa järjestetään yksilöllisen arviointi- ja opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus myös erityisopettajan palveluihin. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijalle annetaan lisäaikaa, mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä tai hänelle järjestetään kokonaan tai osittain suullinen koe.

Yhteistyö ja osallisuus hyvinvointia lisäämässä

Vanhemmat yhteistyökumppanina

Koululle tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat opiskelijan huoltajat. Jokaiselle vanhemmalle annetaan tunnukset Wilma-ohjelmaan, jonka avulla he voivat seurata nuorensa opiskelua. Ryhmänohjaajat lähettävät Wilman kautta huoltajille kirjeet ensimmäisen ja toisen vuoden aikana opiskelijan opintojen etenemisestä. Huoltajille suunniteltuja ns. vanhempainiltoja on seuraavasti:

• Lukioon hakevat: perehtyminen lukiossa opiskeluun ja lukujärjestyksen tekeminen
• Ensimmäinen vuositaso: tutustuminen lukion oppiaineisiin ja toimintatapoihin
• Toinen vuositaso: yo-kirjoitukset ja täysi-ikäisyyden mukanaan tuomat muutokset lukiossa opiskelevan nuoren elämään
• Kolmas vuositaso: abivuoden eteneminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen.

Vanhemmat osallistuvat myös tarvittaessa palavereihin, joissa käsitellään nuoren opintojen etenemisen pulmia.

Ryhmänohjaus

Ryhmänohjaaja tapaa oman ryhmänsä opiskelijat kerran kuukaudessa. Ro-tuokiossa käsitellään tiedotettavien asioiden lisäksi lukuvuoden painopistealueisiin liittyviä teemoja ja käydään läpi esim. järjestyssäännöt, toimintamalli kiusaamistilanteissa ja kouluterveyskyselyn tulokset. Ryhmänohjaaja luo myös positiivista ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuutta.

Opinto-ohjaus

Opinto-ohjauksen tavoitteena on perehdyttää tulevat lukion opiskelijat lukio-opintoihin ja seurata ja tukea opintojen etenemistä lukion aikana ja ohjata valmistuva nuori jatko-opintoihin. Opinto-ohjaus koostuu henkilökohtaisesta ja luokkamuotoisesta ohjauksesta.

Lukion toimintaa esitellään yläkouluilla 8. ja 9. luokkien oppilaille. Oppilaat myös vierailevat lukiolla. Lukion edustajat kertovat lukio-opinnoista vanhemmille alueen 9. Luokkien vanhempainilloissa. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot (esim. koulupäivään vaikuttavan sairauden tai erityisopetustarpeen osalta) opiskelijoista siirretään yläkouluilta lukioon, jotta opiskelu sujuisi heti alusta asti mahdollisimman hyvin.

Lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tutustuvat monin eri tavoin lukion jälkeiseen koulutukseen.

Oppilaskunta, tutortoiminta,

Oppilaskuntatoiminta lisää opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia koulun toimintaan.

Tutoropiskelijat perehdyttävät uusia opiskelijoita lukion käytänteisiin ja esittelevät lukiota (toimivat opiskelijan ”äänenä”) erilaisissa tapahtumissa. Tutoropiskelijat saavat koulutuksen tehtäviinsä ensimmäisen vuoden viimeisen jakson aikana ja toisen vuoden syksyn aikana.

Koulun yhteiset tapahtumat

Koululla järjestettävät juhlat (joulujuhla, ylioppilasjuhlat) lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tuovat koulun arkeen juhlahetkiä.

Opettajat, oppilaskunta ja tutorit järjestävät yhdessä erilaisia teemapäiviä. Näillä tapahtumilla lisätään sitä, että opiskelijat tutustuvat toisiinsa muutenkin kuin opiskelun merkeissä. Teemaviikot myös syventävät hyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä oppituntien ulkopuolella.

Koulun ulkopuoliset yhteistyökumppanit

Opiskeluhuollon kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi sekä Lapinlahden terveyskeskuksen ravitsemusterapeutti pitävät hyvinvointikurssin opiskelijoille. Kurssin järjestelyihin osallistuu myös Lapinlahden mielenterveysneuvola.

Kansalaisopisto, liikuntatoimi ja nuorisotoimi järjestävät nuorille harrasteinfon syyslukukauden alussa. Seurakuntien vapaa-ajantoiminnasta tiedotetaan koulun tiedotteessa.

Mielenterveysneuvolan työntekijät kertovat ensimmäisen vuoden opiskelijoille mielenterveyden edistämisestä ja selvittävät samalla opiskelijoille mielenterveysneuvolan toimintaa.

Koulun opiskeluhuollon henkilökunta pitää säännöllisesti palavereja mielenterveysneuvolan työntekijöiden kanssa. Opiskeluhuollon henkilökunnalla on myös mahdollisuus nuorisopsykiatrian poliklinikan konsultaatioihin.

Jos opiskelija eroaa koulutuksesta, opinto-ohjaaja tai rehtori ovat yhteydessä etsivään nuorisotyöhön, te-palveluihin tai muihin toisen asteen oppilaitoksiin opiskelijan siirtyessä tällaiseen oppilaitokseen.

Koulun muu toiminta hyvinvointia tukeva työ

Koulussa tarjotaan terveellinen koululounas. Koulualue ja koulun tilaisuudet ovat savuttomia ja päihteettömiä. Päihtyneenä kouluun tulo ja päihteiden käyttö koulussa (myös koulun järjestämissä iltatilaisuuksissa ja matkoilla) on kielletty. Koulu voi rangaista päihdeaineiden käytöstä kirjallisella varoituksella tai määräaikaisella koulusta erottamisella. Jos päihteidenkäyttäjä on alle 18-vuotias tehdään asiasta lastensuojeluilmoitus kunnan sosiaalitoimeen. Huumeiden käytöstä ja hallussapidosta ilmoitetaan poliisille. Päihteitä käyttänyt opiskelija ohjataan tervydenhoitajan luo ja hän tarvittaessa ohjaa opiskelijan hoitoon.

Koulun tilat ovat lähes yhdessä tasossa, esteettömät, siistit, viihtyisät ja asianmukaiset. Koska koulu on kuvataidelukio, koulun käytävillä on paljon taidetta esillä. Taide lisää omalta osaltaan tilojen viihtyisyyttä ja esteettisyyttä. Taide-elämykset myös vaikuttavat hyvinvoinniin.

Lukion opiskelijat ovat vakuutettuja koulutapaturman varalta (esim. liikuntatunnilla sattuvat henkilövahingot). Vakuutus kattaa sairauden hoitamisesta aiheutuneet kustannukset. Vakuutus ei kata omaisuudelle (esim. vaatteet, silmälasit) sattuneita vahinkoja, vaan opiskelija vastaa niistä itse.

Koulussa suoritetaan vuosittain terveydellisten olojen kartoitus, jossa voidaan puuttua tekijöihin, jotka voivat aiheuttaa mm. tapaturmia.

Koulun kiinteistönhoitajan työhön kuuluu koulun tilojen hoito niin, ettei tapaturmia pääse tapahtumaan (esim. liukkauden torjunta koulun pihalla).

Kuvataiteen ja fysiikan/kemian opettajat laativat oman aineensa turvallisuusohjeistuksen.

Koulu järjestää tarpeen niin vaatiessa ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee opiskelijoiden hyvinvointia. Tällaisia ryhmiä ovat esim. jännittäjäryhmä ja hyvinvointikurssi. Kuraattori pitää oppitunnin hyvinvoinnista ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Kuraattori myös keskustelee jokaisen Lapinlahdelle muualta muuttaneen opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti siitä, miten opiskelija on kotiutunut Lapinlahdelle ja miten arki omassa asunnossa sujuu. Mielenterveysneuvolan työntekijät taas pohtivat järjestämällään oppitunnilla ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa mielenterveyden edistämistä.

Suunnitelma kiusaamistilanteissa, väkivallalta ja häirinnältä suojaamiseksi sekä kriisitilanteissa

Suunnitelma kriisitilanteisiin on Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion erillisessä kriisisuunnitelmassa.

Kiusaamiseksi katsotaan sellainen toiminta, joka on toistuvaa ja tietoista pahan mielen aiheuttamista toisille sanallisesti, fyysisesti tai epäsuorasti. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja hyvinvointia edistävään opiskeluympäristöön. Jokainen opiskelija ja henkilökuntaan kuuluva on vastuussa omalla toiminnallaan ja esimerkillään lukion turvallisuudesta ja hyvinvointia edistävästä oppimis- ja työympäristöstä. Kiusaamisesta tulee välittömästi ilmoittaa oppilaitoksen henkilökunnalle. Koulun kotisivujen kautta voi myös ilmoittaa kiusaamisesta. Kiusaamiseen puuttumisen malli käydään läpi vuosittain ryhmänohjauksessa.

Kiellettyä syrjintää on myös henkilön asettaminen sukupuolen perusteella muita epä- edullisempaan asemaan muun muassa opetusta järjestettäessä tai opintosuoritusten arvioinnissa. Sukupuoleen perustuva häirintä ja ahdistelu ovat kiellettyjä. Sukupuolinen häirintä ja ahdistelu määritellään yksipuoliseksi fyysiseksi tai sanalliseksi käyttäytymiseksi, joka on aina kohteelle vastentahtoista tai ainakin ei-toivottua. Opiskelijan tulee ilmoittaa häirinnästä ryhmänohjaajalle tai opiskeluhuoltohenkilöstölle.

Yksilöllinen opiskelijahuoltotyö

Yksilöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on yksittäisen opiskelijan kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen sekä edistäminen ja mahdollisimman varhaisen tuen toteuttaminen. Yksilöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa. Itsenäistyvän nuoren kanta koulun yhteydenottoon huoltajiin otetaan enenevässä määrin huomioon. Yksilöllisen opiskeluhuollon toimintatavoista kerrotaan opiskelijoille opiskeluhuollon esittäytymistilaisuudessa sekä opinto-oppaassa. Vanhemmille asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa ja rohkaistaan myös vanhempia ottamaan yhteyttä kouluun opiskelijan hyvinvointiin liittyvissä huolissa.

Yksilöllisen opiskeluhuollon jatkuvuuden järjestämisen vuoksi välttämättömät tiedot siirtyvät perusasteelta toiselle asteelle huoltajan luvalla.

Yksilöllinen opiskeluhuolto perustuu vapaaehtoisuuteen.

Opiskeluhuollon kokonaistarve

Opiskeluhuollon kokonaistarvetta kartoitetaan kouluterveyskyselyn sekä opiskelijoille joka kevät tehtävän itsearviointikyselyn avulla. Lisäksi tarvearvioinnissa käytetään hyväksi opiskelijoilta oppitunneilla, opiskeluhuollon yksilötapaamisissa sekä tarkastuksissa saatavaa palautetta. Opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee saadun tarvearvion perusteella opiskeluhuollon vuosisuunnitelman. Tässä yhteydessä toteutetaan myös opiskeluhuollon omaseurantaa: tarkastellaan vuosittainen lukitestausten määrä, psykologi- ja kuraattorikäyntienmäärät ja yleisimmät opiskeluhuoltoon liittyvät tarpeet.

Opiskeluhuollon vuosisuunnitelma esitellään opettajille uuden lukuvuoden aloituskokouksessa. Uuden opettajan aloittaessa työnsä lukiolla, hänen perehdytykseensä kuuluu opiskeluhuollon toimintakäytäntöjen selvittäminen.

Asiantuntijaryhmä

Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013).

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoonpano vaihtelee opiskelijan ja/tai hänen huoltajansa kirjallisen suostumuksen perusteella. Yksittäisen opiskelijan asioita käsittelevän monialaisen asiantuntijaryhmän järjestäytymisestä ja sen tarjoamista palveluista laaditaan opiskeluhuollon kertomus.

Monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käydään läpi mm. opiskelijan opiskeluvaikeuksia (arvosanat alenevat, kirjallinen tuottaminen vaikeaa, hylättyjä suorituksia), motivaatio-ongelmia, poissaoloihin liittyvää huolta (lisääntyvät poissaolot, jatkuvat myöhästymiset), asenteisiin tai itsetuntoon liittyviä asioista (en osaa, ”hällä-väliä” -käytös), sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä asioita (vetäytyy kaveripiiristä, ei halua osallistua ryhmätöihin, ristiriidat), mielenterveyden asioita (alakuloisuus, masentuneisuus) kiusaamiseen tai päihteiden käyttöön liittyviä asioita.

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoukseen voi osallistua lisäksi esim. etsivän nuorisotyön, mielenterveysneuvolan tai erikoissairaanhoidon henkilökuntaa. Asiantuntijaryhmä voi myös konsultoida em. tahoja. Jos huoli opiskelijan hyvinvoinnista on suuri ja opiskelija kieltäytyy hänelle tarjotusta tuesta, voidaan harkita tapauskohtaisesti lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Yksilölliset opiskeluhuollon palvelut

Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon, psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013). Keskustelujen tuottaman arvion perusteella opiskelijalla on oikeus riittävään tukeen ja ohjaukseen hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvissä vaikeuksissa.

Jos oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva arvioi, että opiskelija tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, hän voi yhdessä opiskelijan kanssa ottaa yhteyttä asiantuntijoihin. Oppilaitoksen henkilökunnalla on velvoite ottaa huoli puheeksi opiskelijan kanssa.

Yksilöllisen opiskeluhuollon käytännön toteutuksessa opiskeluhuollon työntekijä on opiskelijan luvalla yhteydessä koulun henkilöstöön. Opiskelijan kanssa yhdessä voidaan sopia lääkityksen, erityisruokavalion käytännön toteutuksesta koululla. Opiskelijan opintojen käytännön järjestelyn vuoksi opiskeluhuollon työntekijä on yhteydessä opinto-ohjaajaan. Jos sairaus vaikuttaa jatko-opintoihin hakeutumiseen pohditaan opinto-ohjaajan kanssa mahdollista ohjausta ammatinvalintapsykologin vastaanotolle.

Terveydenhoitaja ja koululääkäri

Terveydenhoitaja tapaa lukiolaiset terveystarkastuksen merkeissä lukion ensimmäisenä ja toisena vuonna. Toisen vuoden opiskelijoilla on myös koululääkärintarkastus.

Terveydenhoitaja on tavattavissa lukiolla 2-3 päivänä viikossa, pääsääntöisesti maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin. Tarkempi aikataulu on Wilman viikkotiedotteessa. Terveydenhoitajaan on mahdollista olla yhteydessä puhelimitse, tekstiviestillä, sähköpostilla, Wilman kautta tai tulemalla vastaanotolle suoraan.

Koululääkäri on tavattavissa lukiolla 1-2 kertaa kuukaudessa. Koululääkärin vastaanotolla voi käydä myös Matin ja Liisan koululla. Ajanvaraus koululääkärille tapahtuu terveydenhoitajan kautta.

Terveydenhoitaja osallistuu Hyvinvointikurssin (ELÄ1) opetukseen. Opiskelijoille tarjotaan vuosittain myös Jännitys hallintaan -ryhmä. Ryhmää ohjaa terveydenhoitaja työparin kanssa. Terveydenhoitaja on osa moniammattillista ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää. Terveydenhoitaja ja terveystiedon opettaja käyvät läpi terveystiedon opetuksen ja terveysneuvonnan yhteiset alueet.

Terveydenhoitaja hoitaa paikalla ollessaan sairaanhoito- ja ensiapuasioita. Terveydenhoitajan poissaollessa apua saa terveyskeskuksen akuuttivastaanotolta.

Kuraattori

Kuraattori tapaa muualta Lapinlahdelle itsenäisesti asumaan muuttaneet nuoret kolme kertaa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Kuraattori pitää ykkösille oppitunnin 2. jakson aikana aiheesta hyvinvointi. Hän on mukana ELÄ1-hyvinvointikurssin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuraattori osallistuu asiantuntijaryhmän työskentelyyn sekä ykkösten ja kakkosten vanhempainiltoihin. Opiskelijoiden yksilökohtaiset tapaamiset sovitaan ajanvarauksella.

Psykologi

Psykologi osallistuu asiantuntijaryhmän työskentelyyn. Opiskelijoiden yksilökohtaiset tapaamiset sovitaan ajanvarauksella.

Nuorten työryhmä

Lapinlahden kunnan mielenterveysneuvolassa toimii nuorten työryhmä. Lukion opiskelijat voivat itse hakeutua nuorten työryhmään psyykkisen oireilun vuoksi (masennus, ahdistus, jännittäminen yms) tai koulun henkilökunta voi myös ohjata opiskelijoita mt-neuvolan tuen piiriin.

Kuopion Kriisikeskus

Jos opiskelija tarvitsee tukea vaikeaan elämäntilanteeseen tai akuuttiin kriisiin, ohjataan opiskelija Kuopion kriisikeskukseen.

Muu yksilöllinen tuki

Ryhmänohjaus

Opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin. Ryhmänohjaaja käy yksilökeskustelun jokaisen ryhmänsä opiskelijan kanssa ensimmäisen syksyn aikana. Ryhmänohjaaja lähettää kirjeet Wilman kautta kunkin 1. ja 2. vuoden opiskelijan huoltajille, miten opiskelijan opinnot ovat sujuneet. Kirjeet lähetetään ykkösten huoltajille maaliskuun RO-tuokion jälkeen ja kakkosten huoltajille tammikuun RO-tuokion jälkeen.

Opinto-ohjaus

Opinto-ohjaaja keskustelee muualta kuin Matin ja Liisan koulusta tulleiden opiskelijoiden kanssa heti koulun alettua. Toisen vuoden opiskelijat käyvät kaikki ohjauskeskustelussa.

Erityisopettaja

Erityisopettaja tekee yksilöllisen lukitestin lukiseulassa kiinni jääneille opiskelijoille ja käy opiskelijoiden kanssa läpi opiskelutekniikkaa.