Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998, 2 §).Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan.

Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Lukiosta koulutusmuotona ja sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan osallistumaan toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa ja niistä annetaan tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, opiskeluhuollosta sekä oppimisen ja opiskelun tuesta.

Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta. Yhteistyössä otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen yhteistyössä vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja huolenpidossa mahdollista tukea tarvitsevasta opiskelijasta.

Vastuu yhteistyön kehittämisestä, sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on koulutuksen järjestäjällä. Koulutuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmassa kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämistavasta. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta (lukiolaki 629/1998, 27 §). Opetussuunnitelma laaditaan kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskevilta osiltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Lapinlahden Lukion ja Kuvataidelukion yhteistyö huoltajien kanssa aloitetaan oppilaan ollessa 9. luokalla. Lukion opintotarjontaa esitellään yhdeksänsien luokkien vanhempainilloissa. Huoltajat voivat myös osallistua ohjauskeskusteluihin oppilaan mukana. Perusopetuksen oppilaanohjaajat viestittävät Wilma-järjestelmän avulla huoltajille nuorten jatko-opintosuunnitelmista ja lukion ainevalinnoista. Huoltajat voivat käydä myös tutustumassa nuoren kanssa Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukioon. Koulun kotisivuille on koottu tietoa lukioon hakevalle oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Ensimmäinen lukion vanhempainilta pidetään kesällä heti yhteishaun tulosten selvittyä. Vanhemmat ovat tällöin mukana suunnittelemassa nuoren kanssa lukion ensimmäisen vuoden opintoja. Tämän jälkeen vanhempainiltoja on 1. , 2. ja 3. vuositason opiskelijoiden vanhemmille. Vanhempainilloissa kerrotaan lukion oppiaineista, opiskeluhuollosta, ohjauksesta, ylioppilaskirjoituksista ja jatko-opinnoista. Jokaisen vanhempainillan yhteydessä on mahdollista keskustella opettajien ja ryhmäohjaajien sekä opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisesti. Vanhempia suositellaan olemaan muutenkin yhteydessä kouluun nuoren opiskeluun tai hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoiden vanhemmille lähetään kirjeet opiskelijan opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja voi myös tarvittaessa olla puhelimitse yhteydessä huoltajaan tai sopia huoltajan kanssa tapaamisen, jos ko. opiskelijan kohdalla on huolenaiheita enemmän.

Huoltaja pystyy seuraamaan koulun tapahtumia, tiedotteita, opiskelijan poissaoloja, koearvosanoja sekä kurssiarviointeja Wilman kautta. Kun opiskelija tulee täysi-ikäiseksi, hän voi päättää, voiko hänen huoltajansa edelleen käyttää Wilma-liittymää.

Huoltajilla on mahdollisuus osallistua esim. kodin ja koulun päivään ja huoltajille tiedotetaan siitä, että pystyvät olemaan mukana yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminnassa.