4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki

Paikalliset kirjaukset

Oppimaan oppimisen valmiuksia edistetään kaikkien oppiaineiden kursseilla sekä erityisesti opinto-ohjauksessa sekä psykologian opinnoissa. Opiskelijaa ohjataan aktiivisesti seuraamaan omien opintojensa etenemistä. Ryhmänohjauksessa käydään läpi suunnitelman etenemistä. Jos ongelmia ilmenee, yhdessä opiskelijan kanssa etsitään ratkaisuja niihin. Huoltajille lähetään 1. ja 2. vuoden aikana kirje, jossa kerrotaan opintojen etenemisestä. Jos opiskelijan opinnoista on erityistä huolta, ryhmänohjaaja on henkilökohtaisesti yhteydessä huoltajaan.

Jos opiskelija on jostain syystä jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan, hänellä on mahdollisuus saada tukiopetusta.

Jos opiskelijan tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä tai tuen tarve liittyy sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin, yhteistyössä opiskelijan, huoltajan sekä opiskeluhuollon tai terveydenhuollon tai perhe- ja mielenterveysneuvolan työntekijöiden kanssa suunnitellaan yksilöllinen opiskelusuunnitelma. Tähän voi liittyä mm. tukiopetusta, opinto-ohjelman muokkaamista, yksilöllistä tukea, erityisjärjestelyjä tunti- tai koetilanteisiin.

Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksen ja lukion nivelvaiheessa järjestetään siirtotietopalaverit, joihin osallistuu perusopetuksen opiskeluhuollon ja oppilaanohjauksen henkilöstöä sekä lukion ensimmäisen vuoden ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja. Opetuksen järjestämisen kannalta olennainen tieto siirretään ja yksilöity opiskeluhuoltoon liittyvä tieto siirretään huoltajan luvalla.

Kaikki lukion 1. vuositason opiskelijat tekevät NMI-lukiseulan. Seulan pohjalta yksilölliset lukitestaukset tekee erityisopettaja. Opiskelijan luvalla lukitestaustulokset kirjataan Wilma-järjestelmään. Opiskelija saa erityisopettajalta opiskelutekniikan ohjausta. Opinto-ohjaaja ja aineenopettajat pohtivat yhdessä opiskelijan kanssa sitä, mitä tukitoimia opiskelija tarvitsee (esim. tukiopetus, koetilanteiden erityisjärjestelyt, opinto-ohjelman muokkaaminen) Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja ‑asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Opiskelijaa ohjataan hakemaan myös erityisjärjestelyjä yo-tutkintoa varten hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta.

Ryhmänohjaa tukee ja kannustaa opiskelijaa opinto-ohjelman toteutuksessa. Lisäksi jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta ja ohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa ja oppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat.

4.3 Oppimisen ja opiskelun tuki

Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Huomiota kiinnitetään opiskelijan oppimisen valmiuksiin, oppimaan oppimisen taitojen kehittämiseen ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista.

Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 §:n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lukiossa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja opiskeluympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle tarkastellaan ja niihin pyritään löytämään opiskelijan opiskelua tukevia ratkaisuja. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Jokaisen opettajan tehtävänä on antaa kannustavaa palautetta ja ohjata tukea tarvitsevaa opiskelijaa siten, että hänen itseluottamuksensa, itsearviointitaitonsa ja oppimaan oppimisen taitonsa sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvitsemansa ja saamansa tuen pohjalta. Häntä ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa sekä sovitaan yhteistyöstä opiskelijan tarvitsemien erityisjärjestelyjen kokeilemiseksi ja harjoittelemiseksi.

Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, monipuolinen opinto-ohjausja ryhmänohjaajan tuki. Oppimistilanteet ja kokeet pyritään järjestämään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Lukiolain 13 §:n (629/1998, muutettu lailla 478/2003) mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja ‑asetuksessa säädetään ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa voidaan sopia kirjattavaksi opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijaa ohjataan tarvittaessa hakemaan lukiolain 29 §:n 2 momentin mukaisia palveluja. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa.

Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan ja miten tuki suunnitellaan ja järjestetään.

Lapinlahden Lukio ja Kuvataidelukiossa kaikkien opiskelijoiden Oppimaan oppimisen valmiuksia edistetään esimerkiksi opinto-ohjauksessa sekä psykologian opinnoissa. Opiskelijaa ohjataan aktiivisesti seuraamaan omien opintojensa etenemistä. Jos ongelmia ilmenee, yhdessä opiskelijan kanssa etsitään ratkaisuja niihin. Huoltajille lähetään 1. ja 2. vuoden aikana kirje, jossa kerrotaan opintojen etenemisestä.

Opiskelijoiden erityisen tuen tarve selvitetään seuraavilla tavoilla:

1)
Uusien opiskelijoiden siirtotiedot. Ylä-Savon alueella pidetään perusopetuksen oppilaiden ns. siirtotietopalaveri yhteistyössä perusopetuksen ja alueen toisen asteen oppilaitosten kanssa heti syyslukukauden alussa. Perusopetuksen henkilöstö on kerännyt 9. Luokan keväällä huoltajan luvalla tiedon, joka on opetuksen kannalta tärkeää siirtää siihen toisen asteen oppilaitokseen, jossa opiskelija aloittaa opinnot seuraavana syksynä.

Lukiolla pidetään opintojen alkaessa palaveri opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa opetuksen järjestämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos opiskelijalla on kielellisiä, matemaattisia tai tarkkaavuuden häiriöitä tai mielenterveyden ongelmia, pyritään opiskelijan, hänen huoltajansa ja häntä mahdollisesti hoitavan tahon kanssa pitämään palaveri, jossa voidaan selvittää tuen tarve. Erityisopettaja osallistuu mahdollisesti myös opiskelun tuen suunnitteluun. Opiskelijan tuen muodot selvitetään aineenopettajille, jotta he pystyvät ottamaan opiskelijan vaikeudet huomioon opetuksessaan. Opettaja ohjaa ja kannustaa opiskelijaa eteenpäin tämän opinnoissa. Pyritään vahvistamaan opiskelijan itseluottamusta oppimiseen.

Tarvittaessa voidaan opiskelijan opinto-ohjelmaa keventää ja pidentää hänen opintoaikaansa. Opinto-ohjaaja suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa opinto-ohjelman muutokset.

Opiskelijan tarvitsema tuki kirjataan Wilma-ohjelmaan.

Opiskelijalle kerrotaan ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyistä, joita hänen on mahdollista hakea. Opiskelijaa ohjataan ennen yo-tutkintoon hakeutumista hankkimaan tarvittavat lausunnot erityisjärjestelyjen hakemiseen.

2) Lukitestien avulla.

Kaikki lukion 1. vuositason opiskelijat tekevät NMI-lukiseulan. Seulan pohjalta yksilölliset lukitestaukset tekee erityisopettaja. Opiskelijan luvalla lukitestaustulokset kirjataan Wilma-järjestelmään. Tämän jälkeen opiskelijan kanssa pohditaan hänen opiskelumenetelmiään ja niiden kehittämistä ja tukiopetuksen tarvetta sekä ylioppilastutkinnon erityisjärjestelyjä.

Jos opiskelija on jäänyt sairauden vuoksi tilapäisesti jälkeen opinnoissaan, hänellä on mahdollisuus saada opettajilta tukiopetusta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä