Kotitalous

Kotitalouden sisältöalueet ja tavoitteet


Oppiaineen tehtävä:
Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvua kodin arjen perusedellytysten ylläpitämisestä huolehtiviksi kuluttajiksi. Kotitalousopetuksessa kehitytään kanssaihmisistä huoltapitäviksi lähimmäisiksi ja kasvetaan perheen, kodin ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi. Opetus antaa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhdessä elämiseen. Kotitalousopetuksessa luodaan perusta kestävään asumiseen, ruokaosaamiseen ja kuluttajuuteen. Oppilaat saavat käsityksen kodin teknologisoituvasta arjesta, kustannustietoisesta toiminnasta sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä kotitalouden toiminnassa. Kotitalouden keskeisten sisältöjen ja oppimistehtävien avulla kehitetään oppilaiden suunnittelu-, organisointi-, työskentely- ja voimavarojen hallinnan taitoja. Kotitalouden tehtävänä on vahvistaa valmiuksia pitkäjänteiseen työskentelyyn, yhdessä toimimiseen ja kriittiseen tiedonhallintaan. Erityistä huomiota kiinnitetään jokaisen oppilaan yhdenvertaiseen ja tasapuoliseen osallisuuteen oppimistilanteissa. Oppiaine kasvattaa toiminnallisuuteen ja yritteliäisyyteen sekä vastuullisuuteen ja taloudellisuuteen. Oppiaine soveltaa toiminnaksi eri alojen tietoa, ja yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa monipuolistaa oppimiskokemuksia. Eheyttävä opetus tukee erilaisten kodin arkeen liittyvien käsitteiden, asioiden tai ilmiöiden keskinäisten yhteyksien ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä syventäen oppimista. Kotitalouden opetus kattaa laaja-alaisen osaamisen kaikki osa-alueet. Kotitalousopetus rakennetaan suunnitelmalliseksi oppimista tukevaksi jatkumoksi, jolloin tiedot ja taidot syvenevät vaiheittain kokonaisuuksiksi. Oppilaiden itsenäisyys ja vastuu kasvavat vähitellen, ja opetus ohjaa ongelmanratkaisuun, tiedon ja taidon soveltamiseen ja luovuuteen. Opittua sovelletaan ja syvennetään omassa kodissa ja lähipiirissä kotitehtävien avulla. Kotitalousopetusta voidaan opetuksen järjestäjän niin päättäessä antaa jo alemmilla vuosiluokilla.
Opetuksen tavoitteet, keskeiset sisältöalueet ja toteutus määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman perusteita soveltaen.

Kotitalouden oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 7-9:
Oppiaineen tavoitteiden kannalta keskeistä oppimisympäristön valinnassa on, että se mahdollistaa seuraavat tekijät: vuorovaikutteinen toiminta, yhteisöllinen tiedon rakentaminen ja osaamisen jakaminen, tutkiva ja soveltava opiskelu sekä työskentelyn arviointi. Työn arvostaminen ja loppuun saattaminen, pitkäjänteinen tapa tehdä työtä, kunnioittava ja kiireetön ilmapiiri sekä mahdollisuus oppia myös epäonnistumisista ovat osa turvallisuutta. Opetuksessa hyödynnetään niin luokkayhteisöä, koulutiloja ja kouluympäristöä kuin digitaalisia ympäristöjä ja yhteistyöverkostoja. Oppimistehtävät vahvistavat oppilaiden näkemystä arjen rakentumisesta ja monimuotoisuudesta sekä harjaannuttavat soveltamaan koulussa opiskeltuja asioita omaan perhevaiheeseen. Työtapojen ja menetelmien valinnassa on keskeistä tiedon ja taidon kietoutuminen yhteen ja soveltaminen käytäntöön.
Vakka-Suomen opetussuunnitelman painotukset ja ohjeet: Ymmärtää ja hyödyntää paikallisen yritys- ja yhdistystoiminnan merkitys lähialueen hyvinvointiin. Oppilas oppii pohtimaan ja soveltamaan kulutuskäyttäytymistään oman lähiympäristön hyvinvointia ajatellen.

Vuosiluokka 7
Vuosiluokan keskeiset sisältöalueet :
S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioiden suunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon näkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka- ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia. Vakka-Suomen opetussuunnitelman painotukset ja ohjeet: Huomioidaan oman alueen erityispiirteet alkutuotannossa ja ruokaperinteessä.

S2 Asuminen ja yhdessä eläminen Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen, asumistaitojen ja asumisen ympäristö- ja kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapito samoin kuin tekstiilien ja materiaalien hoito tarkoituksenmukaisine aineineen, laitteineen, välineineen ja työtapoineen tähtäävät arjessa tarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin, tasapuoliseen voimavarojen käyttöön ja vastuunottoon perheessä. Sisällöt johdattavat arvioimaan asumiseen ja kotitalouteen liittyviä palveluita.

S3 Kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa Sisällöt valitaan siten, että ne ohjaavat oppilaita asioimaan sekä tuntemaan vastuitaan ja oikeuksiaan valintoja ja sopimuksia tekevinä kuluttajina. Sisällöt johdattavat median- ja teknologian käyttöön arjen työvälineenä ja kannustavat pohtimaan vertaisryhmän ja median vaikutusta omiin kulutusvalintoihin. Sisällöt harjaannuttavat vastuulliseen päätöksentekoon ja ajankohtaisen tiedon hankintaan sekä evästävät tunnistamaan kotitalouksien rahankäyttöön liittyviä tilanteita ja ongelmia.

Vuosiluokan tavoitteet
T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä ja toimintaa
Arvioinnin kohde: Tavoitteiden asettaminen, työn toteutus, ja oppimaan oppimisen taidot

T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittavia kädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen
Arvioinnin kohde: Kädentaidot ja estetiikka

T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Kuluttajataidot sekä terveyden edistäminen ja teknologian käyttö Oppilas valitsee ja käyttää taloudellisesti materiaaleja ja teknologiaa kotitalouden toiminnassaan sekä pohtii valintoja terveyden ja kestävyyden kannalta.

T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Ajanhallinta ja järjestyksen ylläpitäminen Oppilas osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti vaiheittain ja järjestystä ylläpitäen sekä suunnitella ajankäyttöään sen mukaisesti.

T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissä oleviin voimavaroihin Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Turvallisuus ja voimavarojen kannalta kestävä toiminta Oppilas työskentelee ohjeiden mukaan hygieenisen ja turvallisen työskentelyn periaatteita noudattaen sekä ajan, kustannusten tai energiankäytön kannalta tarkoituksenmukaisesti. Oppilas pyrkii kiinnittämään huomiota ergonomiaan.

T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua ja rakentavaa keskustelua ja argumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Kuuntelu, keskustelu ja argumentointi Oppilas pyrkii kuuntelemaan eri näkökulmia ja ilmaisemaan rakentavasti omia näkemyksiään yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Arjen rakentumisen ja kotitalouksien erilaisuuden hahmottaminen Oppilas osaa kuvailla kodin arkirutiineita. Oppilas osaa antaa esimerkkejä erilaisista perherakenteista ja kotitalouksien perinteistä sekä pohtia niiden vaikutusta arjen rutiineihin.

T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaan työtehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Voimavarojen käyttäminen ja sopimuksen tekeminen Oppilas osaa työskennellä yksin ja pyrkii toimimaan ryhmässä rakentavasti ja työtehtävistä neuvotellen. Oppilas osaa selittää, mitä tarkoittaa tasapuolinen työnjako sekä pääsee sopimukseen ajankäytöstä ja työtehtävien jakamisesta osallistumalla päätöksentekoon.

T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystä ryhmän ja yhteisön toiminnassa Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Ei käytetä oppiaineen arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Tietojen hankinta ja käyttö Oppilas osaa etsiä kotitalouden sisältöalueisiin liittyviä tietoja eri tietolähteistä ja pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta sekä osaa tulkita pakkausmerkintöjä. Oppilas tuntee ruoka- ja ravintoaineryhmät ja niiden ominaisuuksia.

T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Toimintaohjeiden, merkkien ja symbolien käyttö ja jäsentyminen Oppilas osaa tulkita ja käyttää kotitalouden toimintaohjeita ja osaa nimetä tyypillisiä kotitalouden merkkejä ja symboleja sekä tulkita niitä arjen ilmiöiden yhteydessä.

T12 ohjata oppilasta, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Käsitteiden omaksuminen, tietojen ja taitojen soveltaminen, luova ilmaisu sekä palveluiden tunnistaminen Oppilas pystyy käyttämään kotitalouden käsitteitä, tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai tilanteessa, jossa kotitalouden osaamista sovelletaan eri ympäristöissä Oppilas osaa kuvailla erilaisia kotitalouden palveluita ja pohtia niiden merkitystä ja mahdollisuuksia arkielämässä.

T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi Arvioinnin kohde Hyvä / arvosanan kahdeksan osaaminen Mittaamisen ja laskemisen sekä kierrättämisen soveltaminen omaan toimintaan ja päätöksentekoon Oppilas osaa huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta ja osaa selittää mittaamisen ja laskemisen sekä ympäristöä säästävän kodin arjen toiminnan yhteydet osana kustannus- ja ympäristötietoista toimintaa.


Kuvahaun tulos haulle kotimaiset kasvikset

Uusi opetusuunnitelma koululaiselle seliettynä

UUSI OPETUSSUUNNITELMA KOULULAISELLE SELITETTYNÄ

OPS 2016 merkitsee uudenlaista ajattelua kaikilla koulujärjestelmän tasoilla ja se myös edellyttää kaikkien osallisuutta muutokseen – päättäjistä koululaisiin. Professori Kirsti Lonka on laatinut tekstin, jolla uuden OPSin mukaiset tavoitteet ja oppimiskäsitys selitetään koululaiselle:

Mitä koulussa olisi tarkoitus nykyään oppia?

Suomen kouluissa ovat vuodesta 2016 alkaen voimassa uudet opetussuunnitelmat. Niiden mukaan oppilaat saavat olla entistä aktiivisempia ja osallistua oman opetuksensa suunnitteluun eli miettiä miten oppisivat parhaiten. Kouluissa pitää kannustaa yhteistyöhön ja yhdessä tekemiseen. Opetussuunnitelmiin kuuluu paljon muutakin ja tässä esitetään joitain keskeisimpiä asioita.

Kiinnostus ja halu oppia

Oppilaan pitää saada kokea, että oppiminen on hänen kannaltaan kiinnostavaa ja häntä pitää innostaa oppimaan lisää. Tätä kutsutaan motivaatioksi. Motivaatiota voidaan edistää siten, että oppilas saa hyviä kokemuksia oppimisesta. Oppimisen ei kuitenkaan aina tarvitse olla helppoa. Jokaisen pitää oppia näkemään vaivaa ja kestämään myös sitä, että oppiminen välillä tuntuu hankalalta. Opettajien ja kavereiden tärkeä tehtävä on auttaa kestämään myös oppimisen hankalia puolia. Oppilaiden pitää saada opettajiltaan sellaista palautetta, joka on kannustavaa ja auttaa heitä omassa oppimisessaan eteenpäin.

Vastuu omasta oppimisesta

Oppilaiden pitää yhdessä kehittää oppimisen taitoja. Oppilaiden pitää vähitellen oppia ottamaan yhä enemmän vastuuta omasta ja toistensa oppimisesta. Heidän pitää oppia hakemaan tietoa esim. kirjoista ja netistä. Lisäksi oppilaan pitäisi oppia ymmärtämään, millainen tieto on luotettavaa. Kaikkea ei pidä uskoa mitä kirjoitetaan, ja siksi on tärkeää esimerkiksi oppia löytämään luotettavia nettisivuja. Opettajat, muut aikuiset ja itseä vanhemmat sisarukset tai kaverit voivat auttaa tässä.

Mitä ovat laaja-alaiset taidot?

Koulussa ei nykyään opeteta vain tietoa, vaan erilaisia laaja-alaisia (eli laajoja) taitoja, jotka auttavat oppilaita voimaan hyvin ja menestymään elämässään. Kaikki eivät opi koulun ulkopuolella yhtä hyvin esimerkiksi käyttämään tietokoneita. Siksi koulun tehtävä on antaa kaikille mahdollisuus oppia tietotekniikan taitoja. Lisäksi oppilaiden pitää oppia auttamaan muita, tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja ymmärtää erilaisia kulttuureita. Luontoa pitää myös oppia suojelemaan. On tärkeää myös oppia, miten yhteiskunta toimii ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Miten monimutkaisia asioita voi oppia ymmärtämään?

Monet maailman ongelmat ovat monimutkaisia, eikä niihin ole yksiselitteistä vastausta. Siksi kouluissa on joka vuosi monimutkaisia ilmiöitä, joita oppilaat yhdessä tutkivat. Näissä ilmiöissä yhdistetään tietoja ja taitoja eri oppiaineista. Myös laaja-alaisia taitoja opitaan samalla. Oppilaiden pitäisi olla mukana ilmiöiden suunnittelussa.

Miten keskustellaan asiallisesti?

Oppilaiden on tärkeää ymmärtää, että ihmisillä voi olla erilaisia näkemyksiä asioista ja niitä voi nähdä monella tavalla. On tärkeää oppia kuuntelemaan muita ja keskustelemaan asioista, vaikka ei olisi samaa mieltä. Omia mielipiteitä pitää myös oppia perustelemaan kunnolla. Sellaisia ajatuksia ei tarvitse hyväksyä, jotka eivät kohtele kaikkia ihmisiä reilusti ja oikeudenmukaisesti. Myös netissä pitää osata keskustella ilman, että loukkaa muita.

Millaista on hyvä käytös?

Kukaan ei voi mitään sille, millaiseksi hän on syntynyt. Mutta kaikki voivat oppia tulemaan toimeen muiden kanssa ja olemaan ystävällisiä. Kaikista ihmisistä ei tarvitse tykätä, mutta heille voi silti olla kohtelias ja kunnioittava. Tätä kutsutaan sivistyneeksi käyttäytymiseksi. Pitää osata asettua toisen ihmisen asemaan ja miettiä, miltä itsestä tuntuisi, jos tulisi huonosti kohdelluksi tai kiusatuksi. Kukaan ei ansaitse huonoa kohtelua. Silloin tulisi hakeutua aikuisten luo ja pyytää apua, jos oppilaiden väliset suhteet tuntuvat vaikeilta ja jollekin tulee jatkuvasti paha mieli.

Aikuisillakin on ongelmia

Työt muuttuvat koko ajan ja aikuiset saattavat siksi olla stressaantuneita. Osalla on liikaa töitä ja osalla taas liian vähän. Ihmisten pitää oppia myös siihen, että välillä menee huonommin ja välillä paremmin. Se ei tee ketään epäonnistuneeksi, että joskus menee huonosti. Ei ole mikään häpeä olla välillä ilman töitäkin. On kuitenkin tärkeää oppia jo aika nuorena pitämään huolta itsestään sekä pystyä aikuisena hankkimaan töitä ja omaa rahaa.

Lapset ja nuoret pitää ottaa vakavasti

Lapset voivat auttaa vanhempiaan ihan yhtä hyvin kuin vanhemmat auttavat myös heitä. Vanhempien ja opettajien pitää kuitenkin ottaa vastuu lasten turvallisuudesta, eikä lapsia saa jättää heitteille. Aikuisten pitää kuunnella lapsia ja ottaa heidät vakavasti. Aikuisilla on enemmän valtaa kuin lapsilla ja siksi heidän pitää varmistaa, että lapsia myös kuunnellaan.

Eri-ikäiset ihmiset voivat oppia toisiltaan

Vanhemmat ihmiset eivät enää automaattisesti opeta nuoria, vaan lapsilla ja nuorilla on myös annettavaa aikuisille. Lapsi voi opettaa mummoa tai vaaria käyttämään erilaisia sovelluksia tai sosiaalista mediaa. Ikäihmiset voivat puolestaan opettaa lapsille paljon kokemuksistaan, historiasta ja perinteistä. Eri sukupolvet voivat oppia toisiltaan. Vanhemmilla ihmisillä on usein kipuja ja kaikenlaista iän mukanaan tuomaa vaivaa, siksi heitä pitää välillä auttaa. Eri ikäiset ihmiset ovat saman arvoisia ja kaikkien ajatukset ovat tärkeitä.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä