MoMo1 28.8.2019 

Tuulan ja Päivin rautaisannos infoa hankkeesta, käsitekartasta, toimintamallista sekä pää- ja sivupoluista.

Pohjois-Savon alueen #paraskoulu – hankeen tavoitteena tehdä yhdessä työtä lasten hyvinvoinnin eteen eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena systeeminen muutos: lisätään aikuisten halua oppia, tehdään ilmapiiri oppimiselle suotuisaksi, parannetaan vuorovaikutuksen laatua.

Hankkeen viisi pääpolkua ovat:
1. MoMo - valmennukset: kaksi syksyllä, kolme keväällä
2. MoMo – draama
3. MoMo – tiimioppiminen, tiimiakatemian koulutus: 
4. MoMo - tutkimus, UEF:n tutkija haastattelee koulun yhteyshenkilöä 
5. MoMo – yhteiskehittely, InnoDuel-osallistamisen väline rehtoreille

Odotusten ja ajatusten vaihtoa. Näköalan luomista, ikkunan avaamista.
Leuka rintaan ja räntäsateeseen!

Kiitos käynnistä ja tuliaisista, nyt kirjoja lukemaan.




MoMo2 30.10.2019

Aluksi keskustelimme siitä, mikä luo turvaa ryhmässä ja käsittelimme toimivaa tiimiä, jonka perusteet ovat:
Toimiva tiimi:
 1.Psykologinen turvallisuus
 2.Luottamus
 3.Rakenne, selkeys
 4.Merkitys
 5.Vakuuttavuus
Totesimme koulullamme toimineen tiiimejä (mm luokkatasotiimit, Liikkuva koulu -tiimi, oppilaskuntatiimi, käsityötiimi) jo useamman vuoden ajan. Ne on koettu tarkoituksenmukaisiksi ja hyvin toimiviksi.

Jatkoimme pohdiskelulla opettajan tunnetaitojen vaikutuksesta oppilaiden kohtaamiseen ja niiden merkityksestä oppimisessa sekä oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaidoista ja niiden vaikutuksesta luokkayhteisössä toimimisessa. Puhuimme tunnetaitojen kehittämisestä ja positiivisen vahvistamisen keinoista. Totesimme, että mikrokohtaamiset sekä yhteyden ja luottamuksen rakentaminen ovat erittäin tärkeitä.

Näimme koulun toiminnan tavoitteena olevan oppilaan kiinnittyminen kouluun, oman oppimisen omistajuus sekä kasvaminen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

Sitten siirryimme käsittelemään oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä. Keskustelimme siitä, kuinka oppimaan oppimisen taidot ketjuuntuvat ja käsittelimme tarkemmin itseohjautuvuutta.

Työyhteisövalmennuksen seuraava vaihe koulussamme on:
Oppimaan oppimisen taitojen, itseohjautuvuus, vuorovaikutustaidot, vastuu omasta ja yhteisestä tekemisestä, opettaminen MOK Terve elämä -viikon aikana käyttämällä työtapoina tutkivaa oppimista ja projektityötapaa.
Keinona: Tiimivalmennus MOK Terve elämä- viikon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa
Arviointi:  Tutkivan työtavan käyttö (opettajat) ja Vastuu omasta oppimisesta tutkivassa työtavassa ja projektityöskentelyssä (oppilaat)

Momo3 28.1.2020

Kolmas Momo-valmennuksemme alkoi keskustelulla tiedosta ja taidosta ja niiden yhteydestä, taidosta tiedon kontekstissa. Tiedon ääreen ohjaamisen lisäksi koulussa opetamme taitoja, jotka ovat oleellinen asia oppimaan oppimisen näkökulmasta.

Kertasimme dialogin perusteet. Kun saamme ajatukset yhteiseen pataan, syntyy yhteinen uusi. Dialogi mahdollistaa moniäänisyyden. On muistettava, että aina on mukana tunnetta. On tärkeää, että työyhteisö oppii keskustelemaan. Tälle olisi annettava aikaa, mitä siis tehdä kiireelle ja asiapaljoudelle? Pohdimme aitoa sosiaalista osallisuutta ja sitä miten synnytetään kokemus aidosta osallistumisesta, sitoutumisesta tähän työyhteisöön. Siihen tarvitaan paljon keskustelua ja siinä on mukana ilmapiiriin, tunne-ja vuorovaikutustaitoihin ja oppimisen organisointiin liittyviä asioita. Arkisanoitus on tärkeää. Koulun omasta muutostavoitteesta pitää olla riiittävä yhteinen ymmärrys. Olennainen kysymys on myös mitä tehdä työyhteisöviiveelle.

Testasimme Kanvaasi-työkalua, jonka avulla kohdataan ongelmia ratkaisukeskeisesti. Päätimme käyttää työkalua seuraavassa työyhteisövalmennuksessa, jossa koulun Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opetuksen suunnitteluun ("Vuotuiset"-suunnitelma) osallistetaan koko työyhteisö.

Keskustelimme siitä, kuinka hankkeesseen osallistuminen tänä lukuvuonna on alku pitemmälle matkalle kohti visiotamme, jota kohti kuljemiseksi teemme kehittämissuunitelman useamman vuoden ajaksi.



Suunnittelimme seuraavien MoMo-valmennusten teemoiksi koulumme valmisteilla olevan pedagogisen suunnitelman käsittelyä sekä Vuotuiset-suunnitelman ja pedagogisen suunnitelman konkretiaan vientiä.

Momo4 10.3.2020
Aloitimme valmennuksen miettimällä millainen oppimisympäristö itse kukin meistä haluaisi olla.
Totesimme jälleen kuinka dialogi on harjoiteltava asia. Tunteen ja tarpeen kautta puhuminen sekä turvallisuus ovat tärkeitä. Olisi tärkeä kysyä, mitä minä voin tehdä turvallisuuden eteen.



Toimivassa tiimissä on nöyryyttä, sosiaalista älykkyyttä sekä nälkä kehittää asioita. Puhuimme vuorovaikutuksen merkityksestä, siitä kuinka kohtaamisen hetket arjessa ovat tärkeitä kuin myös ajan antamisen ja toisiimme tutustumisen tärkeydestä. Työyhteisön tulisi olla törmäysvapaa vyöhyke, jossa annetaan innostua ja ollaan kiinnostuneita toisten tekemisistä. Tärkeä kysymykset ovat, mitä minä voin tehdä ja mitä sopimuksia tarvitaan, ettei törmäyksiä syntyisi?



Valmentajat totesivat, että toivovat meille perinnöksi tästä hankkeesta ajatuksen, että työssäoppiminen on mahdollista.

Mietimme miten asiat ovat edenneet työyhteisössämme. Totesimme, että on tärkeää antaa aikaa muutokselle ja asioiden näkyväksi tekmiselle. Puhuimme kokemuksellisesta oppimisesta, jossa havaitaan, luetaan, kokeillaan ja reflektoidaan.
Oleellista on miettiä, miten rakenteet mahdollistavat tämän. Tarvitaan aikaa prosessille. Tarvitaan aikaa tässä ja nyt. Tämä haastaa rakenteen. Miten saadaan aikaa dialogille? Miten synnytetään halu yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuriin?
On tärkeää, että syntyy aito sosiaalinen osallisuus, tunne kuulumisesta porukkaan. Sosiaalista osallisuutta tuottaa sellainen tekeminen, johon on saanut vaikuttaa. Puhuimme demokraattisen ja sosiaalisen osallisuuden erosta. 

Keskeistä on nyt hahmottaaa yhteistä visiota, tehdä yhteistä työtä, käydä pedagogista keskustelua, sanottaa vaikuttavuutta ja treenata dialogia

Hahmottelimme koulumme tulevaisuutta kolmen vuoden päähän vuosittaisilla askelmilla tekojen portailla.

 
Pohdimme YS-ajan käyttöä, asioista tiedottamista, yhteisiä sopimuksia, reflektoinnin varmistamista, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opetusta ja niihin liittyviä kokeiluja sekä yhteisiä sopimuksia sekä tiimiopetus ja -oppimiskokeiluja. Rakenteiden tulee edesauttaa toimijuuttamme ja tahtoamme "kasvaa enemmän siihen, että olemme Haapaniemen koulun väkeä" (Tiina J).




















 


MoMo5 6.5.2020
Viides valmennuksemme pidettiin laajennettuna valmennuksena, jossa yhdistyivät pääpoluista Draamapolku ja Yhteiskehittelypolku.
Mukana oli koulultamme vuorovaikutus- ja tunnetaitojen opettamista hankkeessa työstävä Tiinä Väätäinen sekä Jussi Simolin Innoduelista ja Esa Salonen Tiimiakatemiasta.
Valmennus toteutettiin poikkeusoloista johtuen Zoomin välityksellä.

Chech in -kierroksella vaihdoimme kokemuksia etäopetusjaksosta ja jaoimme ajatuksia siitä, missä nyt mennään ja millaisin ajatuksin lähiopetukseen palaaamme. Koimme, että on tärkeää huomioda kaikkien ajatukset ja tunteeet sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä. On mietittävä, mitä voimme tehdä yhteenkuulumisen tunteen lisäämiseksi. Kohtaaminen on tärkeää ja on mietittävä yhdessä, miten tästä eteenpäin.

Dialogissa keskityimme miettimään, mikä on olennaista juuri nyt ja mistä huolehdimme ensimmäiseksi. Esille nousi, että keskeistä on kartoittaa tilannetta ja saada selville oppilaiden kokemuksia siitä, missä ollaan mennossa. Puhuimme kaverisuhteista huolehtimisesta sekä siitä, kuinka tärkeää on, että opettaja kohtaa jokaisen lapsen ja että tavoitamme lasten yksilölliset tarpeet. Mietimme, kuinka kohtaamiset pystytään järjestämään ja minkälaisia yhteisiä sopimuksia tarvitsemme. Mietimme sitä, miten hyödynnämme tietoa, mitä olemme lasten oppimisesta saaneet ja kuinka käymme oppilaiden kanssa läpi sitä, mitä he ovat omasta oppimisestaan etäopetusjakson aikana havainneet. Mielenkiintoista pohdintaa syntyi motivaatiosta, oppimisen autonomiasta, itseohjautuvuuden mahdollistajista sekä oppilaiden vertaistuesta. Mietimme, mitä etäopetuksen oppimaamme otamme mukaan toivottavasti joskus tulevaan "normiarkeen".

Innoduel-työkalun avulla oli koottu opettajien ajatuksia siitä, mitkä asiat koetaan keskeisimpinä asioina juuri nyt. Esille nousivat tilanteen kartoittaminen, hyvinvointi ja turvallisuus. Kanvaasi-työkalun avulla rakensimme tekojen portaat, joihin mietimme konkreettisia tekoja näiden asioiden käsittelyä ja työstämistä varten. Strategia rauhoittaa ja antaa tunteen, että olemme tässä yhdessä. Tekojen portaille nousivat mm:
- Kysely oppilaille ennen kouluun paluuta etäopetusjakson kokemuksista, ajatuksista kouluunpaluusta sekä toiveista 
kahdelle viikolle 
- Opettajan kokonaisvastuu omasta ryhmästä; ajattelemme, että on tärkeää, että opettaja on ryhmänsä kanssa koko ajan
- Tuen tarpeen kartoittaminen
- Keskustellen asioiden läpi käyminen, puhuminen ja puhuttaminen
- Lähiopetukseen palattuamme ideoiden ja toimintavinkkien jakaminen.

Valmennus päättyi totutusti Check out -kierrokseen, jossa vaihdettiin kokemuksia ja itsekullekin merkityksellisiksi osoittautuneita asioita koko valmennusjaksolta.