Uutinen on ajankohtainen, yleisöä kiinnostava ilmiö, asia tai tapahtuma, josta kerrotaan mediassa. Uutiselle on ominaista kertoa asiat tärkeysjärjestyksessä. Se vastaa uutiskysymyksiin mitä, missä, milloin, miten, miksi on tapahtunut jotakin ja mitä siitä on seurannut. Se sisältää usein tietyn näkökulman ja asenteen.

Reportaasi on tekstilaji, jossa toimittaja tuo omaa ääntään ja kokemuksiaan esiin, toisin kuin vaikkapa uutisessa. Reportaasissa toimittaja saattaa kuvailla, kuinka hän saapuu jutuntekopaikkaan ja mitä hän siellä kohtaa: lukijalle yritetään välittää tunne, kuin hän olisi itse läsnä tilanteessa. Kuvailu myös pohjustaa jutun aihetta tai esimerkiksi haastateltavasta syntyvää kuvaa. Rakenteeltaan reportaasi poikkeaa uutisesta paljon. Se voi olla aikajärjestyksessä etenevä teksti ja tärkein asia, kuten johtopäätökset, voi tulla vasta lopussa.

Artikkeli on yleensä laaja tai melko laaja lehtiteksti, joka on joko asiantuntijan kirjoittama tai sellaisen toimittajan tekemä, joka on hyvin perehtynyt aiheeseen. Artikkelia voisikin sanoa asiantuntijajutuksi. Artikkeli rakentuu lähdeaineiston ja taustahaastattelujen varaan. Kaikkia lähteitä ei välttämättä panna näkyviin, vaan kirjoittaja ikään kuin suodattaa hankkimansa tiedot oman ajattelunsa läpi.

Mielipidetekstejä ovat mm. yleisönosastokirjoitukset, kolumnit ja pääkirjoitukset. Myös arvostelu sisältää arvostelijan mielipiteen. Vastine on mielipideteksti, joka vastaa johonkin aiemmin julkaistuun tekstiin. Mielipidekirjoitus sisältää pääväitteen eli teesin. Tekstissä argumentoidaan eli perustellaan pääväitettä.

Lisätietoja

Lehtitekstin osat: otsikko, ingressi, väliotsikot, leipäteksti, kuvat ja kuvatekstit ja mahdolliset kainalojutut.