Mahdollistaminen: Lukujärjestyksissä on palkitettu oppiainekollegan kanssa tunteja. Oma kehittyminen on tarkoitus tapahtua työn aikana esimerkiksi pedagogiikkaa suunnitellessa tai yhdessä opettaessa. Ryhmäkohtaisen tuen koordinoiminen, suunnittelu, toteutus, sparraaminen ja arvioiminen (tuen tiimi). 

Sparraus: Kehittäjäopettajat, tuen tiimin koordinaattorit ja rehtorit. Yksilön kehittymistä rakennetaan jo olemassa olevan ammattitaidon pohjalta. Pedagoginen johtaminen on osallistavaa sekä kannustavaa, mutta sovituilta osin yhteisöä ohjaavaa. Opetushenkilöstön jäsenet oppivat toisiltaan ja yhdessä tekemällä. Yhteinen suunnittelu, kokeilu, arviointi ja toiminnan kehittäminen ovat työssä oppimisen ja samalla myös oppivan yhteisön pohja. 

 
Toiminta: Aineryhmien vuosikellojen päivittäminen. 

Lukuvuoden aikana kaksi pedagogista kahvilaa: 

• Kokeiluun pohjautuva pedagoginen kahvila. Esimerkkejä kokeiluaiheista: yhteistyö ja -opettajuus, toiminnalliset opetusmenetelmät, ryhmäkohtaiset tukitoimet, liikunnallisen elämäntavan edistäminen, pedagoginen kokeilu omassa aineessa (oppimispolku jne.) 

Yhteisen pedagogisen toimintakulttuurin kehittäminen. Tunnistaa, millainen oppiva yhteisö olemme?

"Keskustella, mikä työssä oppimisen tapa sopii minulle?" 

“Miten OPS näkyy aineryhmän yhteisessä tuntityössä.” 

“Miltä osin yhteisopettajuus voisi vahvistaa toimintakulttuuria ja oppimista?”  

“Miten me onnistuimme yhdessä? Eli mitkä tekijät pohjustavat onnistumisen?” 

Aineryhmien tekemän kartoituksen pohjalta tehostetaan ryhmäkohtaisen tuen antamista  tarveharkintaisesti. Erityisenä kehittymiskohteena opetuskielen tukiopetuksen antaminen.  

Ydinkysymyksiä: 

”Mitkä ovat ydinsisältöjen/-käsitteiden oppimisen avaintekijät?”  
”Miksi oppilas onnistui oppimisessa?” 
”Mitä oppilas havainnoi, kun hän onnistui?”  
”Miksi ryhmädynamiikka toimi/ei toiminut?” 
”Mikä vahvistaa oppimista ryhmäni/ryhmämme toimintakulttuurissa?”