Kielitietoinen opetus 
 
1. Miten on toteutunut? 

• Toteutettu toimenpidesuunnitelmien mukaisesti. Koulun opettajat ovat opettaneet kielitietoisesti jo ennen kuin siihen alettiin kiinnittämään erityistä huomiota, ja sitä tietysti jatketaan edelleenkin. Vaikka koulussamme ei ole erityisen paljon oppilaita, jotka puhuvat suomea vieraana kielenä, kaikki oppiaineeseen kuuluvat käsitteet ja muut ns. arkikielen ulkopuoliset sanat on selitettävä auki niin, että kaikki ymmärtävät, mistä puhutaan. 

• Erityisesti kielten tunneilla vertaillaan kieliä ja niiden erityispiirteitä toisiinsa silloin, kun tilaisuus tulee, ja tutustutaan muihinkin kieliin kuin niihin, joita koulussa opetetaan tai joita oppilaiden kotona puhutaan. 

• Oppiaineessa annettavaa kielen tukiopetusta on haastavaa antaa oppilaille oppitunnin aikana, sillä ei ole riittävästi henkilöstöä tähän. Tukiopetus on siis järjestettävä oppituntien ulkopuolella pääsääntöisesti. 

2. Mihin asioihin ensi lukuvuonna pitää kiinnittää huomiota?

• Oppituntien rakenteen selkeyteen kiinnitettävä huomiota edelleen. Havainnollistamiseen ja kuvatukeen kiinnitettävä myös huomiota oppiaineissa, joissa se on mahdollista. 

• Huomioitava, että kielitietoisesta opetuksesta hyötyvät myös suomea äidinkielenään puhuvat. Heilläkin on välillä haasteita ymmärtää joitakin suomenkielisiä sanoja ja termejä. 

3. Mitä kehitettävää ensi lukuvuonna?

• Oppilaiden omaa kielitaustaa (muu kuin suomi) voisi hyödyntää opetuksessa enemmän. 

• Oppituntien rakenteen selkeyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. 

• Oppilaan oma kielitausta ei juurikaan tule hyödynnetyksi niiden oppilaiden kohdalla, jotka puhuvat jotain muuta kieltä kuin suomea, englantia tai ruotsia. Harmillisesti oppilaat ovat monesti kovin ujoja asian suhteen – etenkin he, jotka puhuvat venäjää toisena kotikielenä.