Koulun toimenpiteet

Kaupungin strategian ja koulutuspoliittisen ohjelman mukaan kehittämisen kohteena on lukuvuonna 2023–2024 oppimisen tuen kehittäminen.

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu

Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Joidenkin oppilaiden olematon suomen kielen taito aiheuttaa huomattavia vaikeuksia koulunkäyntiin ja arviointiin. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa voidaan hyödyntää oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma, joka kuvataan osiossa "Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana".

Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. (POPS 2016)

Kielitietoisessa koulussa arvostetaan monikielisyyttä. Kieli on erottamaton osa kaikkia oppiaineita, niiden opiskelua, oppimisprosesseja, oppimaan ohjaamista ja arviointia. Koulumme tavoitteena on yhteistyössä tukea ja vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää kielitaitoaan rohkeasti sekä koulussa että vapaa-ajalla. Arjessa monikulttuurisuus huomioidaan päivittäin, koska koulussamme on useita eri kulttuuritaustaisia oppilaita.

Lukuvuoden 2023–24 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus, ja tämä kokonaisuus toteutetaan viikolla 21. Kieli- ja kulttuuritietoisuus-kokonaisuuden tehtävä on tutustuttaa oppilaat laajasti monenlaisiin ihmisten kulttuurien ilmentymiin. Lukuvuonna 2023-2024 Jynkänlahden koulussa toteutetaan myös koulun oma Italia-Ranska-Espanja -oppimiskokonaisuus. Aikataulullisesti Italia-Ranska-Espanja-oppiskokonaisuus toteutetaan lukuvuonna 2023-2024 jaksojen 2. ja 3. aikana oppiaineiden sisäisinä teemoina.

 Oppilasarvioinnin kehittäminen

7–9 luokkalaisten arviointi toteutetaan lukuvuonna 2023–2024 perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 uudistettu luku 6 on otettu kouluissa käyttöön 1.8.2020. Linjauksia täsmentämällä on saatu koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet koulujen ja opettajien arviointityön tueksi.

Arvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. Koulussa tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, jotka ilmenevät koulun arviointikulttuurissa.

 Perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Oppimista edistävän arvioinnin (formatiivinen arviointi) tehtävä on ohjata ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana. Pyrkimyksenä on myös kehittää oppilaan itsearviointitaitoja ja ohjata oppilaan edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi on siis oppilasta tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppimisen tulosten arviointi (summatiivinen arviointi) on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on määrittää, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisjakson tavoitteet eri oppiaineissa. Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. (OPH 10.2.2020)

Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen uusia perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä (OPH 1.8.2021).

Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta, sen tulee olla yhdenvertaista ja perustua tavoitteisiin ja kriteereihin. Arvioinnin tulee olla suunnitelmallista, johdonmukaista ja monipuolista sekä siinä tulee ottaa huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset.

Aineenopettajat tekevät omissa aineryhmissään yhteistyötä arvioinnin yhtenäistämiseksi.

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Koulun ohjaussuunnitelma on päivitetty viime lukuvuoden aikana. Opetushallitus on täsmentänyt opetussuunnitelman perusteita perusopetuksen oppilaanohjauksen osalta 1.8.2021 alkaen tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen toimeenpanon tueksi. Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on yksilöllistä oppilaanohjausta ja opiskelun tukea, jota oppilaanohjaaja, opettaja ja erityisopettaja voivat tarjota havaitun tarpeen perusteella, esimerkiksi koulunkäynnin motivoinnin, jatko-opinto- ja urasuunnitelmien lisätuen tai muun arvioidun tarpeen nojalla. Yhteistyökäytäntöjä luokanohjaajien, aineenopettajien, erityisopettajien ja opinto-ohjaajien kesken kehitetään niin, että kaikki tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta tarvitsevat oppilaat saavat tarpeensa mukaista ohjausta. Lisäksi tehostetun oppilaanohjauksen kirjaamisen käytäntöjä kehitetään yhdessä kaupungin muiden yläkoulujen kanssa. 

Nivelvaiheyhteistyössä keskitytään entistä tarkemmin oppilaiden tuen haasteisiin mm. luokkien muodostamisen yhteydessä. Toiselle asteelle siirtymisessä yhteistyötä huoltajien kanssa lisätään ja mm. tiedon siirtäminen (tuen asiakirjat) tehdään avoimeksi ja läpinäkyväksi.

Oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen toimintakulttuuria kehittämällä

Toimintakulttuurin kehittämisen kohteet:

• Oppilaan tuen ja hyvinvoinnin tehostaminen kohdennetuilla henkilöresursseilla
• Opetushenkilöstöä opastetaan tehostetun tuen käsittelyssä ja kirjaamisessa.
• Koulun turvallisuuteen, siisteyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota. Piha-alueen viihtyisyyttä pyritään parantamaan
• Oppilaita, huoltajia ja yhteistyötahojen osallistumista koulun toimintaan kannustetaan

Oppimista ja hyvinvointia tuetaan laatimalla työjärjestykset jokaiselle ohjaajalle ja laaja-alaiselle erityisopettajalle. Tuen tarpeet kartoitetaan ja työjärjestykset laaditaan näiden haasteiden pohjalta. Näiden henkilöiden erityisosaaminen huomioidaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työjärjestyksiä päivitetään läpi lukuvuoden tarpeiden mukaan, sillä tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Koulussa otetaan käyttöön säännölliset yhteiseen aikaan pidettävät luokanohjaajan tunnit. Näitä järjestetään 2–3 lukukaudessa. Oppitunneilla keskitytään ryhmäytymiseen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Tärkeänä osana on oppilaiden osallisuus ja toiminnallisuus. Jokainen luokanohjaaja pitää säännöllisesti viikoittaisen tapaamisen luokkansa kanssa.

Aineenopettajat hoitavat kolmiportaisen yleisen tason tuen. Mikäli toteutuneet tukitoimet eivät riitä, niin toteutetaan siirto tehostettu tukeen yhteistyössä ELA:n, aineenopettajan ja luokanohjaajan kanssa. Asiasta laaditaan pedagoginen arvio. Laaja-alaiset erityisopettajat opastavat luokanohjaajia käsittelyssä ja asiakirjan laadinnassa. Mikäli tehostettu tuki ei oppilaalle riitä, tehdään pedagoginen selvitys, joka käsitellään moniammatillisessa työryhmässä. Moniammatillinen työryhmä arvioi ja perustelee tarpeen erityiseen tukeen siirtymisestä. Oppilashuollon tarkemmat kuvaukset ovat lukuvuosisuunnitelman luvussa 7.

Koulun arkiOHR tapaa luokanohjaajat vuosittain. Tapaamisessa käydään läpi luokan tilannetta ja ilmapiirin, oppimisympäristön turvallisuuden ja oppimisen tuen resurssien jakautumisen näkökulmista. Luokan oppilaille teetetään ennen tapaamista hyvinvointikysely. Tapaamisessa esiin nousseisiin haasteisiin pyritään reagoimaan oppilashuollon ennaltaehkäisevällä työllä.

Ajantasaiset järjestyssäännöt ja turvallisuus lisää hyvinvointia. Järjestyssäännöt on päivitetty syksyn aikana. Koulun turvallisuusvastaava on laatinut pikaoppaan erilaisia suojautumis-, vaara ja ensiaputilanteita varten. Tämä otetaan käyttöön koululla lukuvuoden aikana.

Henkilökunta pitää yllä ensiapuosaamistaan niin, että EA-osaajia on koululla ainakin kolme.

Koulun toimintakulttuuria sekä kodin ja koulun yhteistyötä kehitetään koulussamme yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilaille tarjotaan mahdollisuus osallistua koulun toiminnan kehittämiseen ja samalla kasvatetaan heitä myös vastuuseen kouluyhteisön jäseninä. Tukioppilaamme tekevät yhteistyötä useiden yhteistyökumppanien kanssa.

Perusopetuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet näkyvät ennen kaikkea koulun jokapäiväisessä arjessa: oppituntien sisällöissä ja menetelmissä. Digitaitojen opettamista kehittävät digitutoreina toimivat Juuso Jehkinen ja Kristiina Voutilainen. He opastavat ja kouluttavat opettajia sähköisten oppimisympäristöjen käyttämisessä.

Koulumme jatkaa mukana Olympiakomitean koordinoimassa urheiluyläkoulutoiminnassa. Koulustamme tähän toimintaan osallistuvat urheiluluokat. Kuntatasolla koulua edustaa urheiluyläkoulukoordinaattorina Neea Berg.

Oppilaiden lukujärjestykseen on sijoitettu kerran viikossa oleva monitoimivälitunti, jonka aikana on mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Osallistumme myös liikkuva koulu -toimintaan, jota suunnittelee ja ohjaa opettajakunnasta valittu työryhmä.

Yhteistyötä alueen eri toimijoiden kuten Kallaveden seurakunnan, kirjaston, urheiluseurojen ja nuorisotoimen kanssa jatketaan. Pop Up Nuokkari -toiminta on lukuvuoden aikana liikkuva koulu -välituntien yhteydessä. Koulussamme toimii lukuvuonna 2023-2024 koulunuorisotyöntekijä.