6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Oppimiskeskustelut

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2022 - 2023 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus. Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.


Joustava esi- ja alkuopetus

Esi- ja alkuopetuksen aikuistiimi tekee joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimisopimuksen. Tiimisopimukseen kirjataan, kuinka toiminnan periaatteet toteutuvat käytännössä, kuinka oppimispolkuja toteutetaan ja kuinka lapsiryhmien yhteistoimintaa on mahdollista järjestää.

Tiimisopimus liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Joustava esi- ja alkuopetus perusopetuksen opetussuunnitelmassa
Kuopion joustava esi- ja alkuopetus


Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä edistetään kouluissa kehittämällä seuraavia osa-alueita:

  • opetushenkilöstön digipedagoginen osaaminen
  • oppilaiden digitaidot
  • digitaalisten laite- ja oppimisympäristöjen käyttö

Opetushenkilöstön digipedagogista osaamista kehitetään koulutusten sekä kouluilla toimivien pedagogisten tukihenkilöiden ja kiertävien digimentoreiden avulla. Osaamisen kehittymistä, koulutusta ja tuen tarpeita kartoitetaan vuosittain tehtävillä kyselyillä.

Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet digitaitojen oppimiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään kaupungin omia digitaitokalentereita vuosiluokille 1 – 6 ja 7 – 9. 

Laite- ja oppimisympäristöjen käyttöä edistetään kiertävien digimentoreiden, koulukohtaisten teknisten tukihenkilöiden sekä oman tietohallinnon avulla. Varmistetaan, että kaikilla opettajilla on työtä varten käytössä henkilökohtainen päätelaite. Oppilaslaitemäärää kasvatetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Lisäksi huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä jokaisessa koulussa. Laajennetaan ja syvennetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttömahdollisuuksia. Koulujen tekniset tukihenkilöt huolehtivat toimenkuvansa mukaisista tehtävistä.

Kuopio osallistuu useisiin perusopetuksen kehittämishankkeisiin, joissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Kouluja digitalisaation kehittymistä tuetaan hankkeiden ja vuosittain toteutettavien kartoitusten avulla. Kartoituksen yhteydessä kukin koulu määrittelee itselleen kehittämistavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja seuraa tavoitteidensa toteutumista.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa. Tvt-suunnitelmassa otetaan kantaa ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä tavoitteita asetitte koulullenne kevään 2022 Digitaalinen ekosysteemi –hankkeen palaverissa? Mitä toimenpiteitä aiotte tehdä tavoitteen saavuttamiseksi? Miten näiden tavoitteiden saavuttamista seurataan?
  2. Miten koulunne digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen vastuut on määritelty? Miten pedagoginen ja tekninen tuki koulussanne organisoidaan ja resursoidaan niin, että se hyödyttää kaikkia opettajia?
  3. Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat oppivat riittävät digitaidot? 

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
koordinaattori Jarno Bruun 044 718 4417

Koulun toimenpiteet

Syyslukukauden alussa tarkastellaan luokkien tuen tarvitsijoiden määrät ja jaetaan resurssit sen mukaisesti, missä tarvitaan eniten tukea. Koululla toimii laaja-alainen erityisopettaja, jonka tunnit jaetaan tukea tarvitsevien oppilaiden mukaan. Koululle on saatu palkattua myös resurssiopettaja, joka toimii samanaikaisopettajana luokissa. Tuen tarvetta tarkastellaan säännöllisin väliajoin. 

Oppimiskeskustelut käydään marras-joulukuun aikana. 

Joustava esi- ja alkuopetus

Esi-ja alkuopetus toimivat eri rakennuksissa, mutta kävelymatkan päässä. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan. 

Juantehtaan koulun ja esiopetuksen tiimisopimus 
Tiimisopimus_31_8_2023.docx


Kuntakohtainen MOK, Kieli- ja kulttuuritietoisuus, toteutetaan 14.-20.12.2022.

Koulukohtainen MOK, Paikallis- ja kouluhistoria, toteutetaan pidemällä ajanjaksolla lukuvuoden aikana.
-Tutustumme Juankosken Museo Brunoon.
-Osallistumme koululaisjumalanpalvelukseen "160 vuotta koulua Juankoskella".
-Tutustumme Ruukkialueeseen.
-Oppitunneilla tutustutaan vanhoihin oppikirjoihin ja opetustauluihin.
-Kutsumme koulullemme vierailijoita kertomaan vanhan ajan koulusta.
-Oppilaat haastattelevat esim. isovanhempiaan hänen kouluajastaan tai entisajan elämästä.



MOK 18.-22.12.2023 : Kieli ja kulttuuri 


MOK-VIIKKO 18.12.- 22.12.2023 

Juantehtaan koulu “KIELI- JA KULTTUURITIETOISUUS” 

 

Luokat voivat tehdä sopiviksi katsomissaan toiminnoissa yhteistyötä  
esim. luokat 1-2, 3-4 ja 5-6 tai muutkin yhdistelmät. Oppilaat osallistetaan suunnitteluun. 
Digitaitoja sovelletaan työskentelyyn. 

 

Linkkejä ja vinkkejä, joista opettajat ja oppilaat voivat ottaa ideoita työskentelyyn 

OPS 2016 Kuopio Kieli ja kulttuuri 

 

Maat, kielet, kulttuuri 

https://www.ykliitto.fi/kasvattajille/yk-osaksi-opetusta/tehtavat/kulttuurisen-monimuotoisuuden-paiva-juhlat-ja-perinteet - Tutustutaan erilaisiin juhlapyhiin Suomessa ja muissa kulttuureissa sekä erilaisiin juhlanviettotapoihin ja perinteisiin. Valmis tuntisuunnitelma n. 1h 

 

https://www.youtube.com/watch?v=UHvgTAc6UJY&list=PLNafUvHYHHR7m4K-4AR1n4mA_MIyhRLqZ&index=1 - 3-9 min pitkiä videoita eri maiden kulttuureista + karjalaisesta kulttuurista 

 

https://areena.yle.fi/1-61334188?autoplay=true - Jasminin kaksi kotia; lyhyt dokumenttielokuva lapsille (13 min): Jasmin, 8, joutuu elämänsä suurimman muutoksen eteen muuttaessaan perheensä kanssa synnyinmaastaan Suomesta vanhempiensa kotimaahan Somaliaan. Taakse jää tutut leikkipuistot, lumi ja paras ystävä Maryam. Kulttuurishokin jälkeen Jasmin alkaa hahmottamaan asioita uudella tavalla. Voisiko hänellä olla kaksi kotia? 

Esimerkkikysymyksiä videoon liittyen: 

  • Miten Somalian kulttuuri eroaa Suomen kulttuurista? 
  • Mistä syistä joillakin voi olla kaksi kotimaata? 
  • Mitä tarkoittaa kulttuurishokki? 

 

Lauluja, loruja ja satuja eri maista ja eri kielillä. 

 

  

Suomen kieli ja kulttuuri 
 
- Savolaisuus ja savon murre 
http://savon-murre.blogspot.com/p/sanasto.html (aakkosellinen savo-suomi -sanasto) 
http://users.jyu.fi/~kirkopo/savo/?sivu=etusivu (Tiällon kaekkee haaskoo, vua pittää kahtoo tarkkaa, jottee näätä mukuloelle sopimattomija asijoeta. Valikoetuja kohtia voes kopijoeja ja laettoo heejät lukemaa iänee. Suomi-savo sanakirjassa on paljo hyvijä - kuha jättää loppupuolelta osija poekkee.) 
 
- Saamelaiset, romanit, viittomakieli 

https://www.oktavuohta.com/opetusmateriaalia - Opetusmateriaaleja saamelaisuudesta 

https://nuortenakatemia.fi/materiaalit/oppimateriaaleja-romanikulttuurista-2/ - Opetusmateriaaleja romanikulttuurista 

https://viittomakielinenkirjasto.fi/kategoria/oppimateriaalit/ - Oppimateriaaleja viittomista (esim. Kohteliaisuudet, tervehdykset, ajanilmaukset, suomalaisen viittomakielen wikisanakirja, muistipeli yms.) 

 

Joulu 

Suomalaisen joulun historiaa: 

 

Uskonto 

https://uskot.fi/kalenteri/ - Uskontokalenteri; Kristilliset, Islamilaiset ja Juutalaiset juhlat samassa kalenterissa. Merkintää klikattaessa avautuu tietopläjäys kyseisestä juhlasta. 



Juantehtaan koulun 1.-2. luokkien mok-viikko Kieli- ja kulttuuritietoisuus (erityisesti joulu) 14. – 20.12.2022

äidinkieli:

- käsitteiden kieli ja kulttuuri avaaminen

- satuja ja kirjoja lukien, kuunnellen ja katsellen

- runoja ja loruja

- pantomiimia

- esiintyminen joulujuhlassa

matematiikka:

- matematiikka osana kulttuuria oppilaiden arjessa

ympäristöoppi:

- Suomi-jakso

- joulun perinteet

liikunta:

- liikunta osana kulttuuria ja terveellistä elämäntapaa

kuvaamataito ja käsityö:

- kieli, kulttuuri ja joulu -aiheiset työt

englanti:

- joulusanastoa

musiikki:

- joululauluja

uskonto:

- joulukirkko



3. -luokka

Äidinkieli (3-4h)

*Keskustelemme siitä miten suomen kieli on aikojen kuluessa muuttunut. Mistä uudet sanat tulevat? Miksi osa sanoista jää pois? Jne. Mitä vanhoja sanontoja/sananlaskuja oppilaat tietävät? Miten vieraat kielet vaikuttavat omaan äidinkieleemme?

*Oppilaat tekevät ryhmissä uusista sanoista / vanhoista sanoista / sanonnoista/ sananlaskuista / eri kielistä tulleista sanoista ryhmätyönä tehtäviä. Oppilaat käyttävät nettiä tiedonhakuvälineenä.

*Ryhmätöiden purku

*Ajankohtaisaiheena: Käymme läpi suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia jouluperinteitä



Koulukohtainen TVT-suunnitelma

Koulujen henkilöstön TVT-osaamista kehitetään tehokkaalla digimentor ja –tutor toiminnalla. Henkilöstöä tulisi kouluttaa säännöllisesti. Koulun sisällä toimii vertaistuki eli osaavampi opettaa ja tukee muuta henkilöstöä. Henkilöstö osallistuu säännöllisesti osaamiskartoituksiin, jotta havaitaan asiat, joihin koulutusta tarvitaan (kohdennetaan). Kaikilla on myös velvollisuus pyytää ohjausta /koulutusta tarpeen niin vaatiessa. TVT-mentori Merja Pehkonen vierailee koulullamme ennalta sovittuina aikoina. Koulujen laitteet ovat jatkuvasti toimintakunnossa ja helposti saatavilla. Kaikki henkilöt tietävät missä laitteita säilytetään. Wilmassa on kannettavien tietokoneiden varauslista, josta opettaja varaavat tarvitsemansa laitteet määrätyksi ajaksi. Tämä varmistaa sen, että laitteita on riittävästi käytössä silloin kun oppilaat/opettajat niitä tarvitsevat.

Koulun seinällä on luokkakohtaiset TVT-tavoitteet näkyvillä. Jokainen luokanopettaja käy tunneillaan läpi/opettaa vaadittavat asiat ja tarvittaessa pyytää apua TVT-tutorilta tai muilta opettajilta.

1. Miten koulun henkilöstön tvt-osaamista kehitetään? Tutoropettaja pitää ohjaustunnit/tuokiot opettajien kanssa, jolloin paneudutaan juuri näiden opettajien haasteisiin. Tutoropettaja vinkkaa myös uusia sovelluksia/oppimisalustoja ja opastaa niiden käyttöön. Tutoropettaja välillä pitää henkilöstön aamupalavereissä myös opastustuokioita joistakin sovelluksista. 2. Miten hyödynnetään koulun tutoropettajan ja kiertävän tvt-mentorin tunteja ja miten varmistetaan tuen tasapuolinen jakautuminen? Lukujärjestyksen salliessa tutoropettaja osallistuu luokanopettajan pitämälle tunnille ja toimii luokanopettajan parina. Jos lukujärjestyksellisistä syistä ei onnistu tunnille osallistuminen, suunnitellaan tunti yhdessä ja mietitään pedagogisia ratkaisuja. 3. Miten varmistetaan koulun tvt-laitteiden tehokas käyttö? Koulussamme on TVT-luokka, josta oppilaat hakevat läppäreitä tai vaihtoehtoisesti työskentelevät siinä luokassa. Uusimmille läppäreille on olemassa latauskärry mutta latauspistettä

Chromebookeille ei saatu järjestymään toimivalla tavalla. Ipadit ovat ahkerassa käytössä ja niiden latauspaikat pyritään pitämään järjestyksessä. 4. Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat saavat opetusta tvt-opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti? Tutoropettaja käy säännöllisin väliajoin keskustelemassa opettajien kanssa, mitä on tarkoitus tehdä missäkin kuussa. Koska koulumme 5. ja 6. luokkalaiset pääsivät mukaan Chromebook - pilottihankkeeseen, muut koulumme koneet ovat enemmän käytössä muilla oppilailla. 5. Kuka tai ketkä koulussa vastaavat seuraavista tvt:n osa-alueista:

· Tekninen tuki Arto Tirkkonen

· Pedagoginen tuki Nadja Hakkarainen

· Tvt-pedagogiikan kehittäminen, opetuskäytön seuranta sekä digitaalisiin sovelluksiin ja oppimateriaaleihin tutustuminen Nadja Hakkarainen ja Arto Tirkkonen

Tavoitteet:

· Oppimisympäristön / laitteiden toimintavarmuus ja riittävyys

· Hyvä perusopetus uutta opetusteknologiaa hyödyntäen

· Kannustavan, oppimismyönteisen ilmapiirin edistäminen oppilaiden osallisuutta lisäten

· TVT-suunnitelman toteuttaminen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä