Väitöskirja: Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity
Tekijä: Elisa Repo, 2023
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5
Linkki tiivistelmään: Suomea opettelevien koulunkäynnin tukemisen tulee tapahtua yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla (Väitös: FM Elisa Repo, 24.2.2023, kasvatustiede) | Turun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiinTurun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 24.2.2023.
Yhdessä kohti kielitietoista koulua. Näkökulmia lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemiseen
Suomesta on tullut aiempaa kielellisesti moninaisempi. Samanaikaisesti yhteiskunnassa on alettu kantaa huolta koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta etenkin haavoittuvaisessa asemassa olevien oppilaiden kohdalla, joihin koulun opetuskieltä opettelevat usein luetaan. Vastauksena yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kielen keskeisen roolin huomioimiseksi kaikessa oppimisessa on valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita uudistettu siten, että perusteet painottavat kielitietoista ja monikielistä pedagogiikkaa. Vaikka opetussuunnitelmaa on pidetty edistyksellisenä, sen käytännön toteutuksessa ilmenee haasteita. Tässä väitöskirjassa tutkitaan lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemista suomalaisissa kouluissa. Tätä tarkastellaan opettajien, oppilaiden, oppimateriaalien, opettajankoulutuksen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmista.
Johtopäätös on, että kielitietoinen koulu on luotava eri tasojen yhteistyössä, riittävän resursoidulla kehittämistyöllä. Opettajien asenteet, tiedot ja käytänteet eivät kasva itsestään, vaan tarvitaan tukea, oppimateriaaleja ja systemaattista perus- ja täydennyskoulutusta, jossa tutkimustieto nivoutuu yhteen käytännön kanssa. Koulun opetuskieltä opettelevien huomioiminen muuallakin kuin suomen tunneilla vaatii muutoksia opettajankoulutuksen rakenteisiin, jotta opetussuunnitelmauudistuksia ja tutkimustietoa myötäilevien puhetapojen määrä tulevaisuudessa lisääntyy. Ylipäätään kielen keskeisyyden ja kielirepertuaarien kehittämisen merkityksen ymmärtämisen tulisi saada nykyistä suurempi tila yhteiskunnallisissa maahanmuutto- ja integraatiokeskusteluissa. Tuomalla kielenoppiminen osaksi muidenkin kuin kielialan asiantuntijoiden keskustelua voitaisiin kehittää kestäviä ratkaisuja siihen, miten monikielisten luokkien oppilaat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuden kokemuksiin, koulun opetuskielen opetteluun ja osaamiensa kielten hyödyntämiseen oppimisen resurssina. Yhteistyön merkitys näyttäytyy lopulta luokkahuonetasolla oppilaiden toimijuuden tukemisessa: mahdollisuudet kielestä keskusteluun ja tiedon rakentamiseen yhteistyössä opettajan, parin tai pienryhmän tuella lisäävät monikielisen koulun oppilaiden osallisuutta.
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9178-5
Linkki tiivistelmään: Suomea opettelevien koulunkäynnin tukemisen tulee tapahtua yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla (Väitös: FM Elisa Repo, 24.2.2023, kasvatustiede) | Turun yliopisto
Väitöskirja tarkastettiinTurun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 24.2.2023.
Yhdessä kohti kielitietoista koulua. Näkökulmia lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemiseen
Suomesta on tullut aiempaa kielellisesti moninaisempi. Samanaikaisesti yhteiskunnassa on alettu kantaa huolta koulutuksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta etenkin haavoittuvaisessa asemassa olevien oppilaiden kohdalla, joihin koulun opetuskieltä opettelevat usein luetaan. Vastauksena yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kielen keskeisen roolin huomioimiseksi kaikessa oppimisessa on valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita uudistettu siten, että perusteet painottavat kielitietoista ja monikielistä pedagogiikkaa. Vaikka opetussuunnitelmaa on pidetty edistyksellisenä, sen käytännön toteutuksessa ilmenee haasteita. Tässä väitöskirjassa tutkitaan lisääntyvän kielellisen moninaisuuden tukemista suomalaisissa kouluissa. Tätä tarkastellaan opettajien, oppilaiden, oppimateriaalien, opettajankoulutuksen ja opettajaopiskelijoiden näkökulmista.
Johtopäätös on, että kielitietoinen koulu on luotava eri tasojen yhteistyössä, riittävän resursoidulla kehittämistyöllä. Opettajien asenteet, tiedot ja käytänteet eivät kasva itsestään, vaan tarvitaan tukea, oppimateriaaleja ja systemaattista perus- ja täydennyskoulutusta, jossa tutkimustieto nivoutuu yhteen käytännön kanssa. Koulun opetuskieltä opettelevien huomioiminen muuallakin kuin suomen tunneilla vaatii muutoksia opettajankoulutuksen rakenteisiin, jotta opetussuunnitelmauudistuksia ja tutkimustietoa myötäilevien puhetapojen määrä tulevaisuudessa lisääntyy. Ylipäätään kielen keskeisyyden ja kielirepertuaarien kehittämisen merkityksen ymmärtämisen tulisi saada nykyistä suurempi tila yhteiskunnallisissa maahanmuutto- ja integraatiokeskusteluissa. Tuomalla kielenoppiminen osaksi muidenkin kuin kielialan asiantuntijoiden keskustelua voitaisiin kehittää kestäviä ratkaisuja siihen, miten monikielisten luokkien oppilaat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuden kokemuksiin, koulun opetuskielen opetteluun ja osaamiensa kielten hyödyntämiseen oppimisen resurssina. Yhteistyön merkitys näyttäytyy lopulta luokkahuonetasolla oppilaiden toimijuuden tukemisessa: mahdollisuudet kielestä keskusteluun ja tiedon rakentamiseen yhteistyössä opettajan, parin tai pienryhmän tuella lisäävät monikielisen koulun oppilaiden osallisuutta.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin