Itsearviointimittarin valinnassa huomioitavaa:

• Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana tulee olla toiminnan keskeiset tavoitteet.
• Järjestöjen kohderyhmät ovat erilaisia, ja siten myös kurssien sisällöt ja tavoitteet eroavat toisistaan. Tavoitteellinen ryhmätoiminta on usein monimuotoista, vaikutusten arviointi voi edellyttää monenlaisia menetelmiä. Menetelmien tulee soveltua kohdejoukkoon, interventioon ja arviointitilanteeseen. Geneeristen mittarien kysymykset eivät välttämättä kartoita täsmälleen niitä asioita, jotka ovat tietyn ihmisen tai asiakasryhmän toimintakyvyn kannalta tärkeimpiä asioita.
• Valittujen mittareiden on sovelluttava nimenomaan muutoksen arviointiin.
• Osuvan itsearviointimenetelmän valinta ei ole helppoa –samankin sairausryhmän sisällä kurssitavoitteet ja niiden myötä saavutettavat hyödyt voivat olla moninaisia. Myös koetun muutoksen/hyödyn ja sitä edesauttavan ”välineen” (esim. tiedon saanti, vertaistuki) erottaminen toisistaan voi olla haastavaa.

Tulosten tulkinnassa huomioitavaa:

• Useat yksilöön liittyvät tekijät vaikuttavat tuloksiin, myös toimintaympäristön muutokset ovat vaikeasti kontrolloitavissa. Tulosten tulkinta vaatii aikaa ja asiantuntemusta
• Tulkinnassa ja vertaillessa muihin aineistoihin on aina otettava huomioon kohderyhmä –esim. etenevissä sairauksissa tulosten pysyminen samana voi olla paras mahdollinen tulos.

 

Yleisesti terveysalalla käytettyjen, standardoitujen itsearviointimenetelmien käyttö kannattaa, mikäli löytyy omalle kohderyhmälle ja toiminnan tavoitteisiin hyvin sopiva mittari. Kerätty tieto on luotettavammalla pohjalla, kun käytetään päteviksi todettuja menetelmiä. Lisäarvona on tulosten vertailtavuus eri aineistoihin, mistä on hyötyä toiminnan kehittämisessä. Yhden, kaikkien eri järjestöjen tavoitteellisen ryhmätoiminnan arviointiin hyvin soveltuvan itsearviointimittarin löytyminen ei vaikuta realistiselta. Hyviä, monenlaiseen tukitoiminnan vaikutusten arviointiin soveltuvia vaihtoehtoja löytyy kuitenkin runsaasti esimerkiksi TOIMIA-tietokannasta.