Asiakkaan itsensä raportoimaa tietoa toimintakyvystään, terveydentilastaan ja elämänlaadustaan kerätään eri kuntoutuspalveluissa lukuisilla eri mittareilla. Eri mittareilla kerätty tieto ei ole vertailukelpoista ja toisaalta useat kyselyt kuormittavat asiakasta turhaan. Asiakkailta kerätyn toimintakykytiedon yhdenmukaistamiseen pyrkiviä hankkeita onkin Suomessa ollut useita.

 

TOIMIA-tietokanta ja -verkosto

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkostossa TOIMIA on jo usean vuoden ajan laadittu suosituksia toimintakyvyn mittaamisen yhtenäistämiseksi.  TOIMIA-verkosto on toteuttanut myös TOIMIA-tietokannan, joka on maksuton ja avoin työväline toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista kiinnostuneille asiantuntijoille ja ammattilaisille. Tietokannasta löytyy suosituksia ja ohjeita toimintakyvyn arviointiin eri käyttötilanteissa sekä yli sadan toimintakykymittarin perustiedot ja soveltuvuusarviot eri käyttötarkoituksiin.  

 

KUTI-hankkeen suosittelemat aikuisten toimintakyvyn itsearvioinnin mittarit

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoiman Kuntoutuksen tietopohja (KUTI) –hankkeessa julkaistiin v. 2020 suositus ”Aikuisten toimintakyvyn itsearviointi kuntoutumistarpeen tunnistamisessa ja kuntoutumisen seurannassa” . Suosituksen valmistelussa hyödynnettiin TOIMIA-tietokannassa vuonna 2013 julkaistua ”Aikuisten geneeriset elämänlaatumittarit terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa sekä terveys- ja kuntoutuspalvelujen vaikutusten arvioinnissa” -suositusta . KUTI-hankkeen tavoitteena oli mm. yhtenäistää toimintakyvyn arviointikäytäntöjä kuntoutumistarpeen tunnistamisessa ja kuntoutumisen seurannassa. KUTI-hankkeessa laaditussa suosituksessa aikuisten toimintakyvyn itsearviointiin sosiaali- ja terveyspalveluissa suositeltiin kolmea vaihtoehtoista geneeristä (eli kaikille asiakkaille sopivaa ja yli sairausryhmien käytettävää) mittaria:

Vaihtoehto 1: WHODAS 2.0 (12 kysymystä) (World Health Organization Disability Assessment Schedule)

Vaihtoehto 2: PROMIS Yleinen terveys (10 kysymystä) PROMIS® (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System) Global Health

Vaihtoehto 3: EuroHIS-8 (8 kysymystä) (EUROHIS-Qol 8-item index)

Lisäksi suositeltiin käyttämään kahta yksittäistä kysymystä

• PASS (Patient Acceptable Symptom State)
• GRC (Global Rating of Change)

Julkaistussa suosituksessa sivulla 5 todetaan, että ”Tulevaisuuden tavoitteena on valita vain yksi mittari, jota kaikki käyttävät. Valintaa ennen tarvitaan mittareiden mittausominaisuuksista lisätietoa ja niitä tulisikin sen vuoksi pilotoida käytännössä.”

 

AITO-hankkeessa tarkastellut mittarit

THL:n koordinoiman Asiakkaan itsearviointiin perustuvien toimintakykymittareiden käyttö kuntoutuksen suunnittelun ja arvioinnin tukena -hankkeen (AITO-hanke) tarkoituksena oli koota tietoa Kuntoutuksen tietopohja (KUTI) -hankkeessa suositeltujen kolmen geneerisen mittarin käyttökelpoisuudesta. Mittareiden käyttökokemuksia kerättiin pääasiassa fysioterapian asiakastyössä kahdeksalla hyvinvointialueella vuosina 2022–2023. Hankkeeseen osallistuneista asiakkaista noin puolet oli 70 vuotta täyttäneitä.

Asiakkaat ja ammattilaiset suhtautuivat pääosin myönteisesti mittareiden käyttöön. Suurin osa asiakkaista koki hyödylliseksi, että hänen tilannettaan seurataan jatkossakin samalla mittarilla, mutta ammattilaisten mielestä joillekin asiakkaille mittareiden käyttö vaikutti kuormittavalta, eivätkä kysymykset olleet aina asiakkaan tilanteeseen soveltuvia. Ammattilaiset kokivat geneeristen mittareiden antavan hyödyllistä taustatietoa erityisesti niistä asiakkaista, joilla oli laaja-alaisempia ongelmia. Oman työnsä tueksi useat ammattilaiset kaipasivat kuitenkin tarkempia, kuntoutumisenseurantaan soveltuvia spesifejä mittareita.

Hankkeen aikana havaittiin joitain mittareiden laajamittaisempaan käyttöönottoon liittyviä haasteita. Yksikään käytetyistä kolmesta mittareista ei esimerkiksi osoittautunut muita hyödyllisemmäksi tai helpommin käytettäväksi. Geneeristen mittareiden tulosten, ja erityisesti mittarituloksessa tapahtuvan muutoksen, tulkinta oli vaikeaa. Mittareiden kyky asiakkaiden kokeman muutoksen merkityksen arvioinnissa vaatii lisätarkastelua ennen kuin mittarituloksia voidaan hyödyntää kuntoutuksen vaikutusten arvioinnissa.

Lähde: Susanna McLellan, Heli Valkeinen, Päivikki Koponen (toim.). Asiakkaan itsearviointiin perustuvien toimintakykymittareiden käyttö kuntoutuksen suunnittelun ja arvioinnin tukena. Kehittämishanke kahdeksalla hyvinvointialueella 2022–2023. Työpaperi 21/2024, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2024.

 

Kelan kuntoutuksen hyödyn raportoinnissa käyttämät mittarit

Kelassa on jo pitkään ollut käytössä kuntoutuksen hyödyn arvioinnin malli. Kuntoutuksen hyödyn raportoinnin tavoite on tuottaa kattavaa ja luotettavaa tietoa Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista vaikutuksista. Niissä Kelan kuntoutuspalveluissa, joissa hyödyn arviointi on sisällytetty palvelukuvaukseen, tietoa kerätään toiminta- ja työkyvyn muutoksesta kuntoutuksen aikana sekä sen jälkeen sekä kuntoutuksen asiakkailta (alku ja loppukysely) että palveluntuottajilta, ja niihin liitetään tietoa eri rekistereistä. Mallissa on käytössä neljä mittaria: 1) Kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisesta kerätään tietoja GAS-menetelmällä, 2) kuntoutujien elämänlaadusta WHOQOL-BREF-mittarilla ja 3) kuntoutujien mahdollisista masennusoireista BDI-21-mittarin väestöversiolla. Lisäksi 4) työkykykyselyllä arvioidaan ja raportoidaan kuntoutuksen hyötyä, oikea-aikaisuutta sekä vaikutusta asiakkaan opiskelu- ja työkykyyn. Asiakas ja palveluntuottaja täyttävät lomakkeesta omat kysymyksensä.

(Lähde: Saija Karinkanta ja Tuomas Reiterä. Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2021. Työkyky, elämänlaatu, masennusoireet ja kuntoutustavoitteiden saavuttaminen. Kuntoutusta kehittämässä 38, 2023

STEA:n jatkuvan raportoinnin ja yhteisten mittareiden kokeilu

Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:ssa on pyritty löytämään yhteisiä ja yleisiä menetelmiä järjestöjen tarjoaman kurssitoiminnan arviointiin. STEA:n jatkuvan raportoinnin ja yhteisten mittareiden kokeilu toteutettiin helmi-joulukuussa 2021. Kokeilussa testattiin yhteisten mittareiden ja ns. jatkuvan tuloksellisuusraportoinnin soveltumista STEA:n avustuksilla rahoitettujen avustuskohteiden toiminnan tuloksellisuuden osoittamiseen. Omien mittareidensa lisäksi kokeiluun osallistuneet järjestöt käyttivät jo(i)tain seuraavista viidestä "yleisessä käytössä sosiaali- ja terveysalalla olevasta" mittarista:

• elämänlaatumittari,
• kykyviisari (tai sen osa),
• osallisuusmittari,
• positiivisen mielenterveyden mittari,
• yksinäisyysmittari.

Arvioinnin perusteella STEA päätyi siihen, että kaikille avustuksen saajille yhteisiä pakollisia mittareita ei oteta käyttöön. STEA edistää yhteisten mittarien käyttöä jatkossa osana avustusohjelmien suunnittelua sekä muussa kehittämistyössä. Tällöin on olennaista arvioida, millaisiin toimintoihin ja mille kohderyhmälle ne parhaiten soveltuvat sekä millaisella aikavälillä on realistista odottaa kokeilussa olleiden yhteisten mittareiden osoittavan muutosta.