Kyselyt ovat tehokas työkalu toiminnan vaikutusten tai vaikuttavuuden arviontiin. Niiden avulla voidaan kerätä kustannustehokkaasti tietoa suurelta joukolta, mikä mahdollistaa laajan ja edustavan aineiston keräämisen. Vastaajat voivat monesti vastata kyselyihin nimettömästi, mikä saattaa lisätä avoimuutta vastauksissa, erityisesti herkemmissä tai arkaluontoisissa aiheissa. Kyselyitä voidaan toistaa säännöllisesti eri aikavälein, jolloin saadaan vertailupohjaa toiminnan kehitykselle ja vaikutuksille. Esimerkiksi ennen ja jälkeen -kyselyt voivat auttaa arvioimaan, onko toiminta tuottanut toivottuja vaikutuksia. Numeeriset asteikot (esim. mielipiteen mittaaminen asteikolla 1–5) helpottavat datan analysointia, kuten keskiarvojen ja prosenttiosuuksien laskemista, joiden avulla voidaan havaita trendejä ja muutoksia.

Kyselyt tarjoavat mahdollisuuden kerätä tietoa yhtenäisellä ja standardoidulla tavalla. Kysymykset voidaan muotoilla niin, että ne mittaavat tarkasti haluttuja asioita. Kurssitoiminnan kehittämiseksi voidaan saada arvokasta tietoa esimerkiksi avokysymyksin ja vapaasti muotoilluin kysymyksin, mutta yleisessä käytössä olevien validoitujen itsearviointimittareiden etuna on mm. luotettavuus ja tarkkuus. Validoidut mittarit on suunniteltu mittaamaan tiettyjä tekijöitä (esimerkiksi toiminnan vaikutusta elämänlaatuun, kipuun tai masennukseen). Validoitua itsearviointimittaria on testattu, ja sen on osoitettu mittaavan sitä, mitä sen on tarkoitus mitata. Validoidulla mittarilla voidaan saada toistettavia, johdonmukaisia ja luotettavia arvioita kurssitoiminnan vaikutuksista. Saatuja tuloksia voidaan myös verrata luotettavasti eri ryhmien välillä, mikä on tärkeää, kun halutaan selvittää toiminnan vaikutuksia. Laajassa käytössä olleista validoiduista mittareista on monesti saatavilla myös vertailuarvot muuhun väestöön. Validoitujen mittareiden käyttö tekee arviointiprosessista tieteellisesti pätevämmän, ja voi tehdä siitä myös eettisesti kestävämmän. Validoiduilla mittareilla on mahdollista saada uskottavaa ja luotettavaa tietoa myös päätöksenteon pohjaksi.