Kestävän kehityksen tuntiharjoitukset

Ympäristötekoja maapallon hyväksi

Kestävän kehityksen perusasioita opetellessa on hyvä muistaa, mitä kaikkea yksittäinen ihminen voi tehdä maapallon hyväksi. Tässä harjoituksessa oppilaat saavat kukin paperisuikaleella ympäristöteon, joka heidän pitää piirtää ja värittää pienelle paperilapulle. Kunkin oppilaan ympäristötekosuikale ja -kuva liimataan yhteiselle isolle maapallotaustalle. Otsikoksi voidaan laittaa esim. "Maapallo tykkää." Nopeimmat oppilaat ehtivät tehdä useammankin kuvan ja jotkut voivat tehdä otsikosta värikkään. Käydään lopuksi kaikki ympäristöteot läpi ja pohditaan, mitä itse on vaikka näistä jo toteuttanut. 

Mitä MINÄ voin tehdä luonnon hyväksi -harjoitus.docx

Hiilikädenjälki-harjoitus

Ilmastonmuutokseen liittyy paljon syyllistävää ja ahdistavaakin tietoa. Siksi joskus on hyvä pohtia asiaa myös hiilikädenjäljen kautta: eli mitä hyvää jo teemme maapallon hyvinvoinnin edistämiseksi. Termejä hiilijalanjälki ja hiilikäden jälki on joskus hankala muistaa: Jalanjäljellä "tallotaan ja tuhotaan, tuotetaan päästöjä" maapallolle, kun taas hiilikädellä "silitämme hellästi" maapallon poskea. Tässä harjoituksessa piirsimme omat hiilikädenjälkemme. Listasimme sormiin ja kämmeneen asioita, joita teemme edistääksemme luonnon hyvinvointia ja hidastaaksemme ilmastonmuutosta: Sai joko piirtää tai kirjoittaa. Hyvien tekojan hoksaaminen ei aina ole helppoa. Siksi luokan lattialle oli koottu paperisuikaleita, joissa luki erilaisia pieniä ympäristötekoja. Niistä sai käydä hakemassa vinkkiä, jos ei keksinyt itse. 



Ilmastonmuutos valokuvissa

Oppilaille jaetaan tutkittavaksi valokuvia, joissa on ilmastonmuutosta aiheuttavia asioita, ilmastonmuutoksen seurauksia ja keinoja, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Kuvat jaotellaan otsikoiden alla: syyt, seuraukset, hillintäkeinot. Keskustellaan kuvista ja heränneistä ajatuksista. Tämän jälkeen voidaan pyytää jokaista oppilasta valitsemaan kuvista jonkin sellaisen kuvan, joka luo toivoa ongelman ratkaisemisesta.

Tulostettavat ilmastonmuutoskuvat



Pallon paras ruoka -peli

WWF:n sivuilta on ladattavissa ja tulostettavissa pelikortit, joiden avulla voi opetella eri ruokien ilmastovaikutuksia. Peliä pelataan noin 4 oppilaan ryhmissä. Korttien mukana tulee peliohje. Kortit havainnollistavat hyvin, miten paljon pienempi ilmastovaikutus kasviperöisellä ruualla on verrattuna eläinperäiseen. Pelaamisen jälkeen voidaan kaikki kortit lajitella vielä ilmastovaikutuksen mukaan pienimmästä suurimpaan. Voidaan myös keskustella, minkälaiset kasvisruuat maistuvat parhaille tai mistä liharuuista voisi luopua.

Tulostettavat pelikortit Pallon paras ruoka

Jätelajittelu-harjoitus

Jätteiden lajittelua harjoitellaan oikeilla roskilla. Harjoituksessa jäteroskiksista kannattaa olla kuvat, jolloin harjoitus onnistuu myös esim. niiden kanssa, jotka eivät osaa vielä lukea tai esim valmistavan luokan oppilailla ei vielä kielitaito ole riittävä. Kymenlaakson jätteen sivuilta löytyy myös peruslajitteluohje, jossa on mm. ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi jätelajin nimi.
Jätepisteen kyltit ja astiatarrat - Kymenlaakson Jäte (kymenlaaksonjate.fi)SELKOKUVAT jäteastioista lajitteluharjoitteluun.docx

Turhaa vai tarpeellista -ryhmäharjoitus

Oppilaat jaetaan noin viiden hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä saa pussillisen kuvia tuotteista ja asioista, joita meillä ihmisillä on. Kuvat pitää yhteisymmärryksessä keskustellen jakaa turhiin ja tarpeellisiin. Jos ei pystytä päättämään, voidaan tehdä vielä pino "vaikeasti päätettävät". Keskustellaan luokan kanssa yhdessä mm. niistä vaikeasti päätettävistä. Lisätehtävänä seuraavat valinnat: Valitkaa kolme ihmiselle elintärkeää asiaa. Valitkaa turhista asioista kaikkein turhin. Loppukeskusteluna puhutaan siitä, miten meidän tulisi tarkemmin harkita, mitä kaikkea ostamme ja haluamme itsellemme. Voidaan esim. katsoa kuvaa siitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki ihmiset maapalolla kuluttaisivat kuten me suomalaiset. Oheisesta linkistä löytyy tuo maapollo-kuva.
Tämän vuoden luonnonvarat on nyt kulutettu – "Talous ja ihmisten hyvinvointi ovat vaarassa, ellei ylikulutusta saada kuriin" - MTVuutiset.fi

Turhaa vai tarpeellista kortit osa 2.pdf
Turhaa vai tarpeellista kortit osa 1.pdf

Luonnonvarojen kulutus: tuotteiden ekologiset selkäreput

Kaikki tuotteet, tavarat, vaatteet, kulkuneuvot, tiet, talot jne. on valmistettu maapallon luonnonvaroista. Tuotteiden kuluttama määrä luonnonvaroja voi yllättää useimmat meistä. Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen valmistamiseen kuluu 2000 kilogrammaa luonnonvaroja. Kaikki metalleja sisätävät tuotteet kuluttavat paljon luonnonvaroja. Tässä harjoituksessa opettaja laittaa lattialle kuvia erilaisista tutuista tuotteista. Oppilaille annetaan pareittain jokin lukema esim. 16800kg. Parin tulee pohtia, mikä tuotteista voisi kuluttaa luonnonvaroja kyseisen kilomäärän verran. Luvut laitetaan kuvien päälle ja sitten katsotaan oikeat vastaukset. Johtopäätöksenä harjoituksesta voidaan vetää, että elektroniikan kierrättäminen olisi erittäin tärkeää luonnonvarojen säästämisen kannalta, kuin myös jalometallien. Samalla on hyvä nostaa esiin kaivostoiminnan tuomat haasteet luonnolle. Harjoituksessa käytetyt kuvat on otettu Kierrätyskeskuksen verkkokaupan tuotekuvista. Samalla sieltä on lyötynyt kunkin tuotteet luonnonvarojen kulutusmäärä. "Kodin elektroniikka yhteensä" ja "Kodin korurasia sisältöineen" -tiedot ovat Nuukuusviikko-sivustolta. Tieto on jo melko vanhaa, joten siihen voi suhtautua suuntaa antavana.
Tuotteiden ekologisia selkäreppuja.docx

Vesijalanjälki-harjoitus

Oppilaille jaetaan kuvakortteja, joissa on eri tuotteiden vesijalanjälkiä. Vesijalanjälki tarkoittaa siis sitä, kuinka paljon kyseisen tuotteen valmistus / kasvatus / tuottaminen kuluttaa vettä. Oppilaiden pitää kysellä toisiltaan, minkälaisia vedenkulutuslukemia kullakin on kortissaan ja asettua sitten riviin kuvitteelliselle lukusuoralle pienimmästä suurimpaan. Tämän jälkeen kukin oppilas lukee ääneen, mikä tuote on hänen kortissaan ja mikä on kyseisen tuotteen vesijalanjälki. Voidaan keskustella varsinkin niistä tuotteista, joiden vesijalanjälki on esim. yllättävän suuri. Huomioidaan myös, miten pääasiassa kasviravinto kuluttaa vähemmän vettä kuin eläinperäiset tuotteet. Harjoituksessa tarvittavat vesijalanjälki-kortit voit tulostaa täältä:
2021_wwf_vesijalanjalkikortit.pdf

Suojavärin merkitys eläimillä talvella

Jaetaan oppilasryhmä kahteen osaan. Toiset saavat mukaansa lakananpaloja ja lähtevät piiloutumaan/maastoutumaan lumiseen maastoon lähietäisyydelle. Piiloutumisen aikana muu porukka katselee toiseen suuntaan ja samalla opettaja voi kertoa heille eri eläinlajeista, joilla on suojaväri, miten talvipuku vaihtuu jne. Kun piiloutunut porukka on "kadonnut" näkyvistä, muu porukka kääntyy ympäri ja yrittää paikallaan seisten havaita mahollisimman monta piiloutunutta. Vaihdetaan osia. Lopuksi pohditaan, mitä vaaraa lumeton talvi aiheuttaa eläimille, joilla on valkoinen talvipuku.

Ravintoketjut ja -verkot

Ravintoketjuja voi hyvin havainnollistaa piilohippaleikillä, jossa kukin leikkijä saa roolin ravintoketjussa. Kasvit piiloutuvat eivätkä saa liikkua. Kasvinsyöjät etsivät kasveja ja samalla pakenevat heitä jahtaavia petoja. Sovitaan leikkiaika kuhunkin erään ja katsotaan, ketkä jäivät henkiin / ketkä löysivät ruokaa itselleen.
Muistetaan myös, että hajottajat kuuluvat ketjuihin, vaikkei niitä näissä tulostettavissa roolikorteissa olekaan.
Ravintoketjut_ja_pikkukuvat_FINAL.pdf (kiertavaluontokoulu.fi)

Luonnon monimuotoisuuden määritelmä

Tuntien aluksi pohditaan, mitä vaaditaan, että luonto on monimuotoista: paljon erilaisia elinympäristöjä, paljon erilaisia eliölajeja ja paljon erilaisia yksilöitä saman lajin sisällä. Samalla pohditaan, mitä elintärkeää hyvinvoiva ja monimuotoinen luonto meille antaa: vettä, happea, ruokaa, lääkkeitä ja kasvualustan. https://vihrealippu.fi/luonnonkirjo/
Oheisesta linkistä löytyy paljon lisämateriaalia luonnonkirjon käsittelyyn. Kuvassa näkyvien otsikoiden kääntöpuolella on kuvia elinympäristöistä, eliöistä ja erilaisista yksilöistä lajin sisällä.

Metsän puiden tutkimista


Oppilaille voi jakaa avuksi kaavakkeen, jossa on kuvia eri-ikäisistä ja kuntoisista puista. Tarkoitus on kaavakkeen avulla selvittää, löytyykö lähimetsästä taimia, todella vanhoja puita, kolopuita, maapuita, palanutta puuta, pystyssä olevaa lahopuuta jne. Tehdään tutkimuskävely metsässä ja verrataan löydöksiä. Lopuksi pohditaan, onko lähimetsän puusto iältään monimuotoinen.

Avainlaji-käsite

Avainlajit ovat erityisen merkityksellisiä lajeja maapallollamme. Ne ovat elintärkeitä muille eliölajeille ja pitävät yllä elämää ja ravintoverkkoja. Avainlajin katoaminen luonnosta merkitsee monelle siitä riippuvaiselle eliölle haasteita tai jopa sukupuuttoon kuolemista. Haapa ja mustikka ovat hyviä esimerkkejä kotimaisista avainlajeista. Maahan voidaan tehdä kuvakollaasi niistä lajeista, jotka tarvitsevat esim. haapaa. Pohditaan yhdessä, mitä tapahtuisi, jos haapa katoaisi luonnostamme. Kuvassa näkyvän harjoituksen kuvat voit tulostaa alla olevista linkeistä.
Haapapuun seuralaiset -lajikortit – WWF Suomi
Haapa eri ikäisenä -kortit – WWF Suomi

Linnunpojan ruokkimisviesti

Oppilaat jaetaan joukkueisiin. Kukin joukkue saa nopan ja kuvan linnunpoikasesta (esim. talitiainen, sinitainen, kirjosieppo, pähkinänakkeli jne..) Etäälle merkitään viiva, jonne linnun on päästävä tullakseen lentokykyiseksi. Joukkueet ryhtyvät "ruokkimaan" linnunpoikasta ja samalla lintu aina vahvistuu ja liikkuu kohti viivaa. Vuorotellen joukkueen jäsen heittää noppaa. Nopan silmäluku osoittaa, montako "ruoka-annosta" linnulle saa hakea. Ruoaksi käyvät vaikkapa maasta löytyvät lehdet, kävyt, pikkutikut. Joukkueen jäsen noutaa esim. 5 käpyä ja saa sitten liikuttaa lintua 5 jalkapohjan mittaa eteenpäin kohti lentokykyviivaa. Sitten on seuraavan vuoron heittää noppaa ja liikuttaa lintua. Joukkue, joka saa ensimmäisenä lintunsa viivalle, voittaa viestin.
Luonnossa linnut joutuvat tekemään hirvittävän raskaan urakan ruokkiessaan kasvavia poikasiaan. Usein se tarkoittaa lähes tauotonta lentämistä ja hyönteisten etsimistä. 

Kuusitiaiset piilottavat "siemeniä" -leikki

Linnut piilottavat talvea varten / talvenkin aikana valtavat määrät siemeniä. Tutkimusten mukaan kuusitiaiset piilottavat n. 50 000 siementä / yksilö syksyn aikana. Niistä noin 5% eli 2500 siementä katoaa muiden kuusitiaisten tai talitiaisten suihin. Syys-joulukuussa kuusitiaiset piilottavat siemenen noin joka toinen minuutti päivän valoisana aikana. Kuusitiaiset kattavat 25-75% energian tarpeestaan piilotettujen siementen avulla.

Piilotustyö on iso urakka ja siihen voi eläytyä tällä leikillä. Leikkijät etsivät itselleen maastosta 10-15 pientä tikkuja tai männynneulasta. Nämä asetetaan maahan, vaikkapa käsineiden päälle. Vaihtoehtoisesti voi käyttää hammastikkuja (tai auringonkukansiemeniä), jos esim. leikitään lumisessa maastossa. Sitten leikinjohtaja kertoo, että tikkuja eli "siemeniä" pitää ryhtyä piilottamaan kantojen rakosiin, puunrunkojen kaarnankoloihin ym. Kerralla saa kuljettaa vain kaksi tikkua eikä yhtään tikkua saa laittaa samaan piiloon. Kaverin kanssa samaan puuhun tai kantoon saa laittaa, mutta omia tikkuja voi yhdessä piilossa olla vain yksi. Kun kaikki tikut on piilotettu, pidetään pieni tauko ja pohditaan vaikkapa lintujen talvesta selviytymistä. Sitten leikinjohtaja lähettää "kuusitiaiset" eli leikkijät etsimään omia kätköjään. Jos ei ole varma, onko tikku oma, kannattaa jättää tikku paikoilleen piiloon. Voidaan sopia, tuodaanko tikut takaisin käsineiden päälle yksitellen vai niin monta kerralla kuin haluaa. Katsotaan, montako tikkua löytyi. Linnuiltakin moni piilo varmasti unohtuu ja taatusti linnut syövät muidenkin piiloista siemeniä. 

Leikkiin voi ottaa mukaan jännitystä: Kuusitiaisten rinnalle juoksentelemaan otetaan talitiaisia. Talitiaiset eivät itse piilota siemeniä. Ne tarkkailevat kuusitiaisten piilotustouhuja esim. kivien takana. He saavat välillä käydä ottamassa kuusitiaisen piilosta tikun, mahdollisimman huomaamattomasti. Lisäksi leikkiin voidaan ottaa mukaan myös 1-2 varpushaukkaa, jotka napsivat lentäviä lintuja. Varpushaukka saa ottaa kiinni liikkuvia eli lentäviä lintuja. Paikalleen jähmettynyt lintu on ikään kuin turvassa pensaassa. Turvassa ollessa pitää laskea vaikkapa 10-15 asti ja sitten on taas lähdettävä liikkeelle. Voidaan sopia, että kiinni jäänyt tiainen pääsee takaisin leikkiin esim. kierrettyään jonkin sovitun alueen.



Vesitutkimuksia

Vesistön rannalla voi toteuttaa monenlaisia vesitutkimuksia sekä tutkia rannan roskaisuutta. Löytyykö vedestä pieniä eläimiä, levää tai kenties roskia? Entä onko rannalla mikromuovia? Ohessa on yksinkertaiset lomakkeet tutkimusten tekemiseen. Tutkimusvälineiksi sopivat mm. seuraavat: valkoisia ämpäreitä ja muoviastioita, pienempiä purkkeja, pikkulapioita ja lusikoita, haavi, luuppi, lämpömittari, pH-paperia.

Vesi- ja mikromuovitutkimuslomakkeet simppelit.docx