Keskustelutunnit
Keskustelutunnit
Itsearviointilomakkeet
TUNTI 1: HARJOITTELUA
(Tähän voi käyttää kaksikin oppituntia.)
1. Jutellaan yhdessä, mitä seuraavat hyvän keskustelijan ominaisuudet tarkoittavat:
-uskaltaa sanoa oman mielipiteensä
-perustelee mielipiteensä (eli vastaa kysymykseen "miksi")
-kuuntelee aktiivisesti (ei tee muuta, ei puhu päälle, katsoo puhujaa)
-vastaa toisen puheenvuoroon (eli on kuunnellut toista ja keksii lisäkysymyksen tai kertoo oman mielipiteensä)
-pitää huolta hyvästä ilmapiiristä (ei hauku ketään, ei huuda, ei käytä huonoa kieltä (kirosanat), hyväksyy muidenkin mielipiteet)
-huomaa, että aiheeseen voi olla erilaisia näkökulmia
2. Tehdään sopimus, että luokan keskustelutunneilla kaikki yrittävät olla hyviä keskustelijoita. Oppilaat yleensä noudattavat sopimusta paremmin, jos sen yhteydessä tehdään jokin rituaali (esim. kaikkien allekirjoitus taululle/paperille, kaikilta sormenjälki paperiin, hypätään yhtäaikaa ylös ja huudetaan "KYLLÄ", laitetaan kädet päällekkäin ja huudetaan "KYLLÄ" jne.)
3. Käydään yhdessä läpi roolit:
-puheenjohtaja (pitää huolen, että kaikki osallistuvat ja sanovat jotain)
-sihteeri (kirjaa perustelut vihkoonsa)
-aikavahti (pitää huolen, että annettu aika käytetään tehokkaasti ja saadaan työ ajoissa valmiiksi)
-reportteri (kertoo ryhmän vastaukset muulle luokalle)
4. Oppilaat jakautuvat 4 henkilön ryhmiin. Ryhmä saa yhden kysymyksen. Ryhmä keksii yhdessä vähintään 5 vastausta ja kirjoittaa ne muistiin. Ryhmässä jaetaan roolit ja niitä vaihdetaan jokaisen kysymyksen kohdalla. Aikaa yhden kysymyksen miettimiseen kannattaa antaa 5-10 min (ope voi tiedottaa, kun on minuutti jäljellä; tällä saa yleensä vauhtia hitaimpiinkin ryhmiin).
5. Jokaisen ryhmän reportteri kertoo vuorollaan koko luokalle ryhmän vastaukset. Opettaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä tai jopa haastaa vastauksia. Myös muut oppilaat saavat tehdä lisäkysymyksiä. Parhaimmillaan saadaan aikaiseksi keskustelua! Uuteen kysymykseen mennään vasta, kun kysymys on kokonaan käsitelty (eli kaikkien ryhmien vastaukset on käyty läpi ja keskustelu tyrehtyy tai harhautuu). Parasta on, jos kaikkia kysymyksiä ei ehditä käydä innostuneen keskustelun takia!
Kysymys 1: Mikä on maailman paras ruoka?
Kysymys 2: Mitä haluaisitte harrastaa?
Kysymys 3: Mitä ostaisitte, jos teillä olisi miljoona euroa rahaa?
Kysymys 4: Mikä on täkeintä, mitä koulussa voi oppia?
Kysymys 5: Millainen on hyvä ystävä?
Kysymys 6: Millainen on hyvä opettaja?
Kysymys 7: Mikä on parasta lomalla?
6. Täytetään itsearviointilomake.
TUNTI 2: SOME
(Tarvittaessa: Muistutellaan mieliin, mitä seuraavat hyvän keskustelijan ominaisuudet tarkoittavat:
-uskaltaa sanoa oman mielipiteensä
-perustelee mielipiteensä (eli vastaa kysymykseen "miksi")
-kuuntelee aktiivisesti (ei tee muuta, ei puhu päälle, katsoo puhujaa)
-vastaa toisen puheenvuoroon (eli on kuunnellut toista ja keksii lisäkysymyksen tai kertoo oman mielipiteensä)
-pitää huolta hyvästä ilmapiiristä (ei hauku ketään, ei huuda, ei käytä huonoa kieltä (kirosanat), hyväksyy muidenkin mielipiteet)
-huomaa, että aiheeseen voi olla erilaisia näkökulmia
Tehdään sopimus, että luokan keskustelutunneilla kaikki yrittävät olla hyviä keskustelijoita. Oppilaat yleensä noudattavat sopimusta paremmin, jos sen yhteydessä tehdään jokin rituaali (esim. kaikkien allekirjoitus taululle/paperille, kaikilta sormenjälki paperiin, hypätään yhtäaikaa ylös ja huudetaan "KYLLÄ", laitetaan kädet päällekkäin ja huudetaan "KYLLÄ" jne.)
1. Käydään yhdessä läpi roolit:
-puheenjohtaja (pitää huolen, että kaikki osallistuvat ja sanovat jotain)
-sihteeri (kirjaa perustelut vihkoonsa)
-aikavahti (pitää huolen, että annettu aika käytetään tehokkaasti ja saadaan työ ajoissa valmiiksi)
-reportteri (kertoo ryhmän vastaukset muulle luokalle)
Käydään yhdessä läpi tunnin aihe: Mitä sosiaalinen media tarkoittaa?
2. Oppilaat jakautuvat 4 henkilön ryhmiin. Ryhmä saa yhden kysymyksen. Ryhmä keksii yhdessä vähintään 5 vastausta ja kirjoittaa ne muistiin. Ryhmässä jaetaan roolit ja niitä vaihdetaan jokaisen kysymyksen kohdalla. Aikaa yhden kysymyksen miettimiseen kannattaa antaa 5-10 min (ope voi tiedottaa, kun on minuutti jäljellä; tällä saa yleensä vauhtia hitaimpiinkin ryhmiin).
3. Jokaisen ryhmän reportteri kertoo vuorollaan koko luokalle ryhmän vastaukset. Opettaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä tai jopa haastaa vastauksia. Myös muut oppilaat saavat tehdä lisäkysymyksiä. Parhaimmillaan saadaan aikaiseksi keskustelua! Uuteen kysymykseen mennään vasta, kun kysymys on kokonaan käsitelty (eli kaikkien ryhmien vastaukset on käyty läpi ja keskustelu tyrehtyy tai harhautuu). Parasta on, jos kaikkia kysymyksiä ei ehditä käydä innostuneen keskustelun takia!
Kysymys 1: Mitä sosiaalisen median (somen) palveluita tiedätte?
Kysymys 2: Mitä somen palveluita käytätte itse? Tehkää lista, jossa eniten käyttämänne palvelu on ensimmäisenä.
Kysymys 3: Miksi käytätte somea?
Kysymys 4: Mitä haittaa voi olla, jos käyttää somea liikaa?
Kysymys 5: Mitä vaarallista/pelottavaa voi kohdata somessa?
4. Täytetään itsearviointilomake.
TUNTI 3: PELAAMINEN
(Tarvittaessa: Muistutellaan mieliin, mitä seuraavat hyvän keskustelijan ominaisuudet tarkoittavat:
-uskaltaa sanoa oman mielipiteensä
-perustelee mielipiteensä (eli vastaa kysymykseen "miksi")
-kuuntelee aktiivisesti (ei tee muuta, ei puhu päälle, katsoo puhujaa)
-vastaa toisen puheenvuoroon (eli on kuunnellut toista ja keksii lisäkysymyksen tai kertoo oman mielipiteensä)
-pitää huolta hyvästä ilmapiiristä (ei hauku ketään, ei huuda, ei käytä huonoa kieltä (kirosanat), hyväksyy muidenkin mielipiteet)
-huomaa, että aiheeseen voi olla erilaisia näkökulmia
Tehdään sopimus, että luokan keskustelutunneilla kaikki yrittävät olla hyviä keskustelijoita. Oppilaat yleensä noudattavat sopimusta paremmin, jos sen yhteydessä tehdään jokin rituaali (esim. kaikkien allekirjoitus taululle/paperille, kaikilta sormenjälki paperiin, hypätään yhtäaikaa ylös ja huudetaan "KYLLÄ", laitetaan kädet päällekkäin ja huudetaan "KYLLÄ" jne.)
1. Käydään yhdessä läpi roolit:
-puheenjohtaja (pitää huolen, että kaikki osallistuvat ja sanovat jotain)
-sihteeri (kirjaa perustelut vihkoonsa)
-aikavahti (pitää huolen, että annettu aika käytetään tehokkaasti ja saadaan työ ajoissa valmiiksi)
-reportteri (kertoo ryhmän vastaukset muulle luokalle)
Käydään yhdessä läpi tunnin aihe: Esimerkkejä tietokone- ja pelikonsolipeleistä
2. Oppilaat jakautuvat 4 henkilön ryhmiin. Ryhmä saa yhden kysymyksen. Ryhmä keksii yhdessä vähintään 5 vastausta ja kirjoittaa ne muistiin. Ryhmässä jaetaan roolit ja niitä vaihdetaan jokaisen kysymyksen kohdalla. Aikaa yhden kysymyksen miettimiseen kannattaa antaa 5-10 min (ope voi tiedottaa, kun on minuutti jäljellä; tällä saa yleensä vauhtia hitaimpiinkin ryhmiin).
3. Jokaisen ryhmän reportteri kertoo vuorollaan koko luokalle ryhmän vastaukset. Opettaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä tai jopa haastaa vastauksia. Myös muut oppilaat saavat tehdä lisäkysymyksiä. Parhaimmillaan saadaan aikaiseksi keskustelua! Uuteen kysymykseen mennään vasta, kun kysymys on kokonaan käsitelty (eli kaikkien ryhmien vastaukset on käyty läpi ja keskustelu tyrehtyy tai harhautuu). Parasta on, jos kaikkia kysymyksiä ei ehditä käydä innostuneen keskustelun takia!
Kysymys 1: Kuinka paljon pelaatte pelejä päivässä?
Kysymys 2: Mitä pelejä olette kaikki pelanneet?
Kysymys 3: Miksi peleissä on ikärajat?
Kysymys 4: Mitä voi seurata, jos pelaa liikaa?
Kysymys 5: MIstä tietää, että on peliriippuvainen?
4. Täytetään itsearviointilomake.
TUNTI 4: TV-SARJAT JA ELOKUVAT
(Tarvittaessa: Muistutellaan mieliin, mitä seuraavat hyvän keskustelijan ominaisuudet tarkoittavat:
-uskaltaa sanoa oman mielipiteensä
-perustelee mielipiteensä (eli vastaa kysymykseen "miksi")
-kuuntelee aktiivisesti (ei tee muuta, ei puhu päälle, katsoo puhujaa)
-vastaa toisen puheenvuoroon (eli on kuunnellut toista ja keksii lisäkysymyksen tai kertoo oman mielipiteensä)
-pitää huolta hyvästä ilmapiiristä (ei hauku ketään, ei huuda, ei käytä huonoa kieltä (kirosanat), hyväksyy muidenkin mielipiteet)
-huomaa, että aiheeseen voi olla erilaisia näkökulmia
Tehdään sopimus, että luokan keskustelutunneilla kaikki yrittävät olla hyviä keskustelijoita. Oppilaat yleensä noudattavat sopimusta paremmin, jos sen yhteydessä tehdään jokin rituaali (esim. kaikkien allekirjoitus taululle/paperille, kaikilta sormenjälki paperiin, hypätään yhtäaikaa ylös ja huudetaan "KYLLÄ", laitetaan kädet päällekkäin ja huudetaan "KYLLÄ" jne.)
1. Käydään yhdessä läpi roolit:
-puheenjohtaja (pitää huolen, että kaikki osallistuvat ja sanovat jotain)
-sihteeri (kirjaa perustelut vihkoonsa)
-aikavahti (pitää huolen, että annettu aika käytetään tehokkaasti ja saadaan työ ajoissa valmiiksi)
-reportteri (kertoo ryhmän vastaukset muulle luokalle)
Käydään yhdessä läpi tunnin aihe: Mistä palveluista ja välineistä voi katsella tv-sarjoja ja elokuvia?
2. Oppilaat jakautuvat 4 henkilön ryhmiin. Ryhmä saa yhden kysymyksen. Ryhmä keksii yhdessä vähintään 5 vastausta ja kirjoittaa ne muistiin. Ryhmässä jaetaan roolit ja niitä vaihdetaan jokaisen kysymyksen kohdalla. Aikaa yhden kysymyksen miettimiseen kannattaa antaa 5-10 min (ope voi tiedottaa, kun on minuutti jäljellä; tällä saa yleensä vauhtia hitaimpiinkin ryhmiin).
3. Jokaisen ryhmän reportteri kertoo vuorollaan koko luokalle ryhmän vastaukset. Opettaja voi kysyä tarkentavia kysymyksiä tai jopa haastaa vastauksia. Myös muut oppilaat saavat tehdä lisäkysymyksiä. Parhaimmillaan saadaan aikaiseksi keskustelua! Uuteen kysymykseen mennään vasta, kun kysymys on kokonaan käsitelty (eli kaikkien ryhmien vastaukset on käyty läpi ja keskustelu tyrehtyy tai harhautuu). Parasta on, jos kaikkia kysymyksiä ei ehditä käydä innostuneen keskustelun takia!
Kysymys 1: Kuinka paljon katsotte viikossa tv-sarjoja tai elokuvia?
Kysymys 2: Miksi elokuvissa on ikärajat?
Kysymys 3: Mitä tv-sarjoja katsotte yhdessä koko perhe?
Kysymys 4: Mitä tv-sarjoja olette kaikki katsoneet?
Kysymys 5: Millainen on hyvä elokuva?
Kysymys 6: Jos tekisitte itse elokuvan, millainen se olisi?
4. Täytetään itsearviointilomake.