Juutalainen kalenteri ja juhlat
Kalenteri
Juutalainen kalenteri (luach)
- On kuu - aurinkokalenteri (ha-lu'ach ha-ivri: הַלוּחַ הַעִבְרִי).
- Siinä kuukaudet perustuvat kuun kiertoon, mutta vuosi määräytyy auringon kierron mukaan.
- Kuukausi on pituudeltaan 29.5 päivää. Koska vajaiden päivien käyttäminen olisi hankalaa, on kuukauden pituus kalenterissa 29 – 30 päivää
- Vuoden pituus vaihtelee (353–355), mutta tietyin väliajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kolmastoista kuukausi, jotta kalenterin kuukaudet aina pysyisivät suunnilleen samana vuodenaikana.
- Uuden kuun päivä on nimeltään Rosh Chodesh. Se on naisten ylimääräinen vapaapäivä, jolloin naisten ei tarvitse tehdä työtä.
- Kuun vaiheet taivaalla kertovat mikä aika kuukaudesta on.
- Vuodenaikojen vaihtumiseen liittyy omat juhlansa (mo'edim).
Uusi vuorokausi (yom) alkaa auringon laskiessa, kun taivaalla näkee kolme tähteä.
- Päivä kestää auringon noususta auringon laskuun. Sen pituus siis vaihtelee valoisuuden mukaan. Siksi myös tuntien eli "hetkien" pituus vaihtelee.
- Tunnin pituus saadaan kun jaetaan aika auringon noususta auringon laskuun luvulla 12.
Viikko (shavu'a)
- Viikko alkaa ensimmäisestä päivästä ja päättyy seitsemänteen päivään.
- Päivillä ei ole nimiä – nimien sijaan käytetään numeroita, joilla lasketaan aikaa lepopäivästä lepopäivään.
sunnuntai | Yom Rishon | ensimmäinen päivä |
maanantai | Yom Sheni | toinen päivä |
tiistai | Yom Sh'lishi | kolmas päivä |
keskiviikko | Yom Revi'i | neljäs päivä |
torstai | Yom Hamishi | viides päivä |
perjantai | Yom Shishi | kuudes päivä |
lauantai | Shabbat | lepo päivä |
- Viikon seitsemäs päivä, sapatti (shabbat), on lepopäivä.
KUUKAUDET
Heprea |
Suomi |
Numero |
Pituus (päivinä) |
Kristillisessä kalenterissa |
|
Nisan |
1 |
30 |
maalis-huhtikuu |
|
Iyar |
2 |
29 |
huhti-toukokuu |
|
Sivan |
3 |
30 |
touko-kesäkuu |
|
Tammuz |
4 |
29 |
kesä-heinäkuu |
|
Av |
5 |
30 |
heinä-elokuu |
|
Elul |
6 |
29 |
elo-syyskuu |
|
Tishri |
7 |
30 |
syys-lokakuu |
|
Cheshvan (Heshvan) |
8 |
29 / 30 |
loka-marraskuu |
|
Kislev |
9 |
30 / 29 |
marras-joulukuu |
|
Tevet |
10 |
29 |
joulu-tammikuu |
|
Shevat |
11 |
30 |
tammi-helmikuu |
Adar (karkaus vuosina) |
12 |
30 |
helmi-maaliskuu |
|
|
Adar karkausvuosina) |
12 |
29 |
helmi-maaliskuu |
Vuosi 5778 alkoi kristillisen ajanlaskun mukaan 22.9.2017 ja vuosi 5779 alkaa kristillisen ajanlaskun mukaan 11.9.2018
tärkeimmät juhlat
- Pääsiäistä (hebr.פסח Pesach ) vietetään Israelin kansan Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.
- Egyptistä Israelin johti pois Mooses.
- Juhlinta alkaa nisan kuun neljännentoista päivän iltana ja kestää kahdeksan päivää.
- Juhlan tärkein osuus on rituaaliateria, Seder, jossa käydään läpi mitä ensimmäisenä pääsiäisenä tapahtui.
ימים נוראים ”Yamim Noraim” Ihmetyksen, mietiskelyn ja katumuksen päivät
Rosh Hashanah (Uusi vuosi) ja Yom Kippur (Katumuspäivä) muodostavat kokonaisuuden.
- Rosh Hashanah, 1-2 päiväTishri -kuuta. Juutalaisen perinteen mukaan Jumala kirjoittaa rosh hashanana jokaisen ihmisen kohtalon seuraavalle vuodelle ja sinetöi kohtalon kymmenen päivän kuluttua yom kippurina. Sen aikana ihmiset toivottavat toisilleen: ”Leshana tova tikatevu” eli ”Kirjoitettakoon sinulle hyvä vuosi”.
- Rosh hashanan ensimmäisenä päivänä mennään veden luo tekemään tashlich-seremonia. Taskut käännetään nurin ja annetaan roskien pudota veteen sen merkiksi, että hylkää syntinsä.
- Rosh hashanana puhalletaan oinaansarveen, shofariinja herätetään sielu pohtimaan tekojaan ja muistamaan Luojaansa.
- Ruoka: Uuden vuoden aterialla syödään hunajaan kastettuja omenaviipaleita – tulevasta vuodesta toivotaan yhtä makeaa kuin hunaja omenan pinnalla. Challah –leipä leivotaan ympyrän muotoon eikä pitkoksi niin kuin normaalisti. Veteen leivottu suomalainen pulla on muunnos challah –leivästä.
- Yom Kippur, 10. Tishri -kuuta. Katumuspäivä -Päivä jolloin paastotaan Yom Kippur –aatosta seuraavaan iltaan.
- Yom Kippurin väri on valkoinen, puhtauden väri.
- Yom Kippurina luetaan Kol nidre – rukous, jossa pyydetään vapautusta kaikista niistä lupauksista joita ei ole pystynyt vuoden aikana pitämään.
- Yom kippurin aamuna pidetään muistojumalanpalvelus menehtyneille.
- Yom Kippur päättyy iltajumalanpalvelukseen.
Sukkot, 15. Tishri. Ilmestysmajanjuhla, lehtimajanjuhla. Juhla kestää 7 päivää
- Syksyn sadonkorjuu juhla, yksi vaellusjuhlista
- Juhlassa muistellaan sitä, kuinka ihmiset elivät teltoissa erämaavaelluksen aikana
Hanukkah, temppelin uudelleen pyhittäminen, valon juhla
- Sitä juhlitaan kahdeksana päivänä sytyttämällä joka ilta kynttilä kahdeksanhaaraiseen kynttelikköön
- Kynttilöillä muistetaan makkabealaisten taistelua kreikkalaisia vastaan ja ensimmäisen temppelin uudelleen pyhittämistä käyttöön
Purim, 14. Adar. (purim, arpominen) Ilon juhla
- Pukeudu naamiaisasuun, juo ja iloitse muistellessasi kuinka juutalaiset välttivät tuhon Persian kuningaskunnassa kuningatar Estherin rohkeuden ansiosta.
- Estherin tarina luetaan Purim jumalanpalveluksessa. Lukemisen aikana kuulijat buuaavat ja kolistelevat aina kun pääministeri Haamanin nimi lausutaan
- Tämä on ainoa juhla jolloin ortodoksijuutalainen juo viiniä, koska talmudin mukaan juhlan aikana on juotava niin paljon, ettei enää erota toisista sanoja ”Kirottu Haaman” ja ”Siunattu Mordekai” – siitä tosin ollaan montaa mieltä, kuinka humalassa saa olla – varsinkin kun purim on normaali työpäivä ellei se ole lauantaina (sapattina).
Tisha b'av 9. Av -kuuta
- on paastopäivä ensimmäisen ja toisen temppelin tuhon muistoksi.
- Babylonialaiset valloittivat maan vuonna 586 eaa. tuhoten ensimmäisen temppelin
- roomalaiset tuhosivat toisen temppelin vuonna 70 jälkeen ajanlaskun alun.
Tu bishvat
Tu bishvat 15. shvat ”rosh hashana leilanot” eli puiden uusi vuosi
- Juhlitaan luonnon suuruutta ja erityisesti puita.
- Israelissa istutetaan puuntaimia metsään. Alueilla missä on talvi koululaiset istuttavat viherkasveja ruukkuihin.
Yom Hashoah
- Jom hashoatavietetään kaksitoista päivää pesachin ensimmäisen päivän jälkeen. Se on omistettu toisen maailmansodan vainoissa menehtyneille ja antisemitismistä kärsineille juutalaisille.