1. Lue

Maankohoaminen muuttaa Suomen rantaviivaa

Tiesitkö, että Suomen pinta-ala kasvaa hitaasti? Tulevaisuudessa Ruotsin ja Suomen välissä oleva Itämeren pinta-ala pienenee. Tapahtumat johtuvat maankohoamisesta, joka on seurausta mannerjäätiköstä.

Kolme ihmistä kävelee lajalla pirunpellolla.

Kivikkoinen pirunpelto eli muinaisranta on tullut näkyviin maankohoamisen seurauksena. Ahvenanmaa.LÄHDE: Paavo Ikonen

Mannerjää painoi maankuoren lommolle

Skandinavian päälle kasautunut suuri mannerjäätikkö painoi maankuorta alaspäin jopa kilometrin verran. Kun mannerjäätikkö oli sulanut, alkoi painauma palautumaan tilaan, joka edelsi jääkautta. Tätä maankuoren palautumista kutsutaan maankohoamiseksi.

Maankohoaminen on voimakkainta Länsi-Suomessa

Maa kohoaa nopeimmin Perämerellä ja Merenkurkun saaristossa. Maan nousunopeus laskee kohti itää, pohjoista ja Kaakkoa.

Tähän mennessä maa on Suomessa kohonnut suurimmillaan jo 700 metriä. Aluksi maa kohosi huomattavan nopeasti, jopa yli 10 cm vuodessa. Nykyään maankohoaminen on nopeinta Pohjanmaan rannikolla, noin 6–8 millimetriä vuodessa.

Maankohoamista on jäljellä arvioiden mukaan 100–150 metriä. Maan kohoamisen seurauksena nykyisen Suomen ja Ruotsin välille syntyy tutkimusten perusteella maayhteys noin 2000 vuoden kuluttua, ja Perämeri muuttuu järveksi. Kaikki nykyiset länsirannikon kaupungit jäävät sisämaahan. Oulusta matkaa merelle on jopa 50 kilometriä.

Itämeri kutistuu niin, että Perämerestä tulee järvi.

Vuonna 4000 Pohjanlahden rantaviiva on ennustusten mukaan huomattavasti erilainen kuin nykyisin.

Jäljet Suomen luonnossa

Maankohoamisen seurauksena Pohjanmerellä syntyy uutta maata ihmiselämän aikana huomattava määrä. Maankohoaminen kasvattaa monien rannikkokuntien pinta-alaa usean hehtaarin vuosivauhdilla. Pelkästään Merenkurkun alueella uutta maata muodostuu vuosittain noin neliökilometrin eli noin kymmenen jalkapallokentän verran.

Hailuoto. Maankohoamisen seurauksena syntyy uutta maata ja saaren pinta-ala kasvaa.LÄHDE: flickr (kallu, cc by-sa 2.0).

Sateliittikuva, jossa näkyy rantojen mataloituminen.

Simon Ykskuusi. Maankohoamisen seurauksena rannat mataloituvat. Rannalla on nähtävissä myös kasvillisuuden muutos: lähellä rantaa kasvaa heinää ja saroja, kauempana rannasta metsää.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN ortokuva ja MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

Uuden maan nouseminen näkyy lahtien ja vesistöjen mataloitumisena ja rantavallien siirtymisenä rannalta sisämaahan. Laitureiden edestä meri pakenee kauemmas, merenlahdet kuroutuvat umpeen järviksi ja vedenpinnan alaiset karikot kasvavat pinnan yläpuoleisiksi kivikoiksi ja pieniksi saariksi.

Rannikkokaupunkien satamia on jouduttu syventämään ruoppaamalla, jotta laivaliikenne olisi mahdollista. Pohjanmeren matalasta muodosta johtuen, alueella kohoaa vähitellen uusia saaria, vanhemmat saaret laajenevat tai kasvavat yhteen.

Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan joet kasvavat hitaasti pituutta. Niiden suistot siirtyvät kauemmaksi merelle maankohoamisen seurauksena. Jokien lasku-uomat loiventuvat ja veden virtaukset hidastuvat, mikä kasvattaa tulvariskiä.

Akionlahti, Oulu. Kasvillisuus on runsaslajista.LÄHDE: pixabay (PD)

Kasvillisuus merenrannoilla noudattaa selviä vyöhykkeitä. Lähellä merta kasvaa erilaisia rantakasveja. 30–40 vuoden ikäisessä maassa kasvaa jo leppää ja tyrniä. Seuraavaksi tulevat lehtipuut ja 60 vuoden ikäisessä maassa kasvaa kuusimetsää. Vyöhykkeisyyden ja vaihtelevuuden takia maankohoamismetsät ovat runsaslajisia.
Klikkaa tästä avataksesi saavutettavan näkymän tästä sisällöstä

^{Klikkaa rengassymboleista tietoa maankohoamisesta Oulun alueella.}