keskiviikko 18.12.

1. Lue

Maisema

Aistien välittämä tieto luo ihmiselle ympäristöstä maiseman. Tässä luvussa tutustutaan silmin havaittavaan maisemaan ja sen piirteisiin eri puolilla Suomea.

Vanha raunioitunut maatalo vuoristomaisemassa.
Maisema Kirgisiasta Lähde: Pixabay PD

Viisas ei ole se, joka on matkustanut paljon, vaan se, joka on havainnut paljon

– Kirgiisialainen sanonta

Tutkikaa yllä olevaa maisemaa Kirgisiasta. Keskustelkaa, mikä maisemassa teitä miellyttää? Entä mitkä tekijät ovat epämiellyttäviä?

Maisema koostuu alueen aistittavista piirteistä

Maisema on kokonaisuus, joka muodostuu ympäröivän alueen aistittavista piirteistä. Se koostuu elollisista (kasvillisuus ja eläimistö) ja elottomista (ilmasto, maa- ja kallioperä ja vesistöt) tekijöistä. Maisema muuttuu jatkuvasti. Jo saman vuorokauden aikana valon vaihtelu ja mahdolliset sään muutokset tekevät maiseman erilaiseksi. Pidemmällä ajanjaksolla vuodenajat, luonnonprosessit ja ihminen vaikuttavat maisemaan.

Maiseman kokemus on yksilöllinen. Kuitenkin yleisesti ihmisten on havaittu pitävän enemmän avoimista kuin suljetuista maisemista. Tämä ehkä liittyy ihmisen alkuperään savannien avoimessa ympäristössä. Luonnonmaisemien on myös havaittu miellyttävän ihmisiä kulttuurimaisemia enemmän.

Aina maisemaa ei ajatella vain silmin havaittavaksi asiaksi. On esimerkiksi ääni- ja tuoksumaisemia. Äänimaisema vaihtelee paljon kaupungin ja maaseudun välillä. Tuoksumaisemaan vaikuttaa esimerkiksi vuodenajat.

Tässä pääluvussa keskitytään silmin havaittavan maiseman tulkintaan, selvitetään, millaisia elementtejä maisemaan kuuluu sekä tutkitaan maiseman vaihtelua eri puolilla Suomea.

Monumenttilaakso from Studeo

^{Monumenttilaakson maisema vaihtuu vuorokauden mittaan. Miten koet maiseman muutoksen? Klikkaa kuvia eteenpäin kolmiosymbolista.}

2. Lue

Luonnonmaisemista kulttuurimaisemiin

Ihmisen vaikutus jakaa maisemat luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Arvokkaita maisemia suojellaan, koska ne edustavat luonnon, historian ja kulttuurin arvokkaita piirteitä.

Metsäinen vaaramaisema järvenselän reunustamana.

Kolivaaran kansallismaisemaLähde: Wikimedia commons (Jacofin CC-BY-SA-3.0)

Optimisti on se, joka joutuu kiipeämään leijonan ajamana puuhun, mutta nauttii maisemasta.

– Walter Winchell

3. Vastaa

4. Lue

Maisematyyppejä

Maisemat voidaan jakaa luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Puhtaassa luonnonmaisemassa ei näy lainkaan ihmisen kädenjälki. Tällaiset maisemat ovat erittäin harvinaisia. Lähinnä niitä esiintyy luonnonsuojelualueilla.

Kulttuurimaisema on syntynyt ihmisen vaikutuksesta. Käytännössä lähes puhtaana kulttuurimaisemaa edustavat vain kaupunkimaisemat, joissa hallitsevana elementtinä ovat ihmisen rakennelmat. Maaseudun kulttuurimaisemassa (viljelymaisemat, hoidetut metsät) näkyy luonnon ja kulttuurin yhteisvaikutus.

Useimmiten maisema on yhdistelmä luonnon- ja kulttuurimaisemaa. Kumpaan luokkaan maisema sijoitetaan riippuu elementin hallitsevuudesta.

Maisema voidaan luokitella myös etäisyyden perusteella osiin. Lähimaisemaan kuuluvat kaikki alle 100 metrin etäisyydellä ja kaukomaisemaan yli 100 metrin etäisyydellä olevat kohteet.

Ihminen myös kiinnittää huomiota maisemahäiriöihin. Näitä ovat maisemaan sopimattomat elementit, kuten metsien hakkuut, tuulivoimalat, sorakuopat, sopimattomat rakennukset tai sähkölinjat. Maisemahäiriöt ovat mielipideasioita.

Kaksi rinnakkaista kuvaa. Toisessa järven takana on vuoristo. Toisessa kaupungin katukuilu, jonka päädyssä on suuri silta.

Maisemat jaetaan luonnon- ja kulttuurimaisemiin. Maisemat eroavat myös etäisyyden puolesta.

Arvokkaita maisemakohteita

Ihmisen toiminnan muutokset eri aikoina vaikuttavat maiseman kehitykseen. Kaupungistuminen ja tehomaatalous on hävittänyt maaseudun perinteisiä kulttuurimaisemia. Ympäristöministeriön johdolla Suomesta on valittu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Näiltä alueilta löytyy perinteisen eläinten laidunnuksen synnyttämiä niittyjä ja metsälaitumia, hoidettua viljelymaisemaa ja perinteisiä rakennuksia. Alueiden maisemanhoitoon kiinnitetään erityistä huomiota esimerkiksi tukemalla eläinten laiduntamista.

Pieni tyttö silittää laitumella lammasta.

Perinteinen eläinten laidunnus synnyttää maaseudulle arvokkaita maisemia.Lähde: Harri Jortikka

Museovirasto on puolestaan valinnut valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä kohteet antavat alueellisesti ja ajallisesti monipuolisen kuvan rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä.

Ympäristöministeriö on valinnut Suomesta 27 kansallismaisemaa, jotka ilmentävät maan eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Näillä maisemilla on ollut merkittävä rooli kansallisessa kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa.

Järven keskeltä kohoaa kolmetorninen linna.

Olavinlinnan kansallismaisema ja valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

5. Lue

Unescon maailmanperintökohteet

Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on valinnut reilut tuhat kohdetta maailmanperintökohdetta, joiden suojelulla on erityinen merkitys ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle. Näistä kahdeksan on Suomessa.

Matala merenranta, jossa poikittaisia kuivia alueita.

Merenkurkun maankohoamisrannikkoa ja kapeina harjanteina näkyviä De Geer -moreeneja.Lähde: Wikimedia Commons (Xepheid, CC-BY-SA-4.0), muokattu

Merenkurkku – Höga kusten

Tähän kohteeseen kuuluu Merenkurkun saaristo Suomesta ja vastakkaiselta puolelta Pohjanlahtea Ruotsista Höga Kustenin alue. Erityistä alueelle on maailman nopein maankohoaminen ja erikoiset jääkauden jäljet, kuten De Geer -moreenit. Merenkurkku on Suomen ainoa luonnonympäristön maailmanperintökohde.

Ruskea puinen kirkko, jossa terävä katto ja kellotorni.

Petäjäveden vanha kirkko.Lähde: Antti Bilund (CC-BY-SA-3.0)

Petäjäveden vanha kirkko

Vuosina 1763–1764 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on maailmanperintökohde itäisen Skandinavian puuarkkitehtuuritradition edustajana. Kirkko on ristinmuotoinen ja sisältää ominaisuuksia renessanssin keskeiskirkosta ja vanhemmasta goottilaisesta kirkkoperinteestä.

Harvapuustoisella kalliolla kolme isoa kivikasaa.

Huilun pitkä raunio -hautaröykkiö.

Sammallahdenmäki

Raumalla sijaitseva Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue on Suomen ja Pohjoismaiden edustavin läntisen pronssikulttuurin kohde. Kallioiselta mäeltä löytyy 36 kivistä koottua hautaröykkiötä noin kilometrin läpimittaisella alueelta. Hautojen iät vaihtelevat pronssikaudelta 1300–1000 eaa. varhaiselle rautakaudelle 170 eaa. – 80 jaa.

Vanhaan karttaan on piirretty toisiinsa liitettyjä punaisia kolmioita.

Struven ketjua keskisessä Suomessa

Struven ketju

1800-luvun alkupuolella rakennetulla kolmiomittaustornien ketju Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Tällä Struven ketjulla pyrittiin selvittämään mahdollisimman pohjoisesta yhden pituuspiirin pituus. Tämän avulla pystyttiin laskemaan tarkemmin maapallon muoto ja koko. Ketju kulki yhteensä kymmenen eri valtion kautta. Struven ketju on ollut tärkeässä roolissa Suomen karttojen kehityksessä.

Meren rannasta kohoaa puolustusmuuri, jonka päällä on niitty ja rakennuksia.

Kustaanmiekan linnoituksia Viaporissa.Lähde: Michal Pise (CC-BY-2.0)

Suomenlinna

Helsingin edustalla sijaitsee Suomenlinnan merilinnoitus eli Viapori. Sen rakennustyöt aloitettiin Ruotsin vallan aikana 1748, ja ne jatkuivat Venäjän vallan aikana. Suomenlinnassa vierailee vuosittain noin miljoona vierailijaa, mikä tekee sitä yhden Suomen suosituimmista turistikohteista.

Kapea katu, joka on tehty kivistä. Ympärillä koristeellisia puutaloja.

Nupukivikatua Vanhassa Raumassa.Lähde: Wikimedia commons (pjt56, CC-BY-3.0)

Vanha Rauma

Vanha Rauma on pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt puukaupunkialue. Se kattaa kaikkiaan 28 hehtaaria ja asemakaava periytyy aina keskiajalta. Alueelta löytyy noin 600 rakennusta, joissa asuu nykyisin 800 ihmistä. Lisäksi alue on suosittu turistikohde ja sieltä löytyy monenlaisia palveluja.

Vanha punatiilinen ja koristeellinen teollisuusrakennus.

Verlan puutavarakuivaamo.

Verla

Kouvolassa sijaitsee Verlan ruukkialue, joka alkoi kehittymään 1872. Alueelta löytyy vanha puuhiomo ja paperitehdas sekä näiden ympäriltä työntekijöiden asuntoja. Alueella on nykyisin puunjalostusteollisuuden tehdasmuseo.