1. Lue

Jäätikön vetäytyessä oli valtavia sulavesivirtoja

Jäätikön vetäytyminen alkoi, kun ilmasto alkoi lämmetä 18 000 vuotta sitten. Eurooppaa peittänyt mannerjäätikkö oli sulanut noin 11 000 vuotta sitten. Myös vetäytyvän jäätikön jäljet ovat selkeästi näkyvissä Suomen luonnossa.

Vetäytyvä ja sulava jäätikkö Grönlannissa. Vastaavanlainen jäätikkö on sulanut myös Skandinavian päältä.LÄHDE: Pixabay (Bernd Hildebrandt, CC0)

Jäätikkö vetäytyy

Ancylysjärvi peitti laajoja alueita nykyisen Itämeren rannikkoalueista ja ei ollut yhteydessä mereen.

Jäätikön sulettua suuri osa nykyisestä Suomen alueesta oli veden peitossa.

Ilmaston lämmetessä jäätikkö alkoi sulaa. Sulaminen alkoi Pohjois-Euroopassa noin 18 000 vuotta sitten. Sulamisen seurauksena syntyi valtavat määrät vettä. Veden virtaus kuljetti, kulutti, kasasi, pyöristi ja lajitteli maa-ainesta. Mannerjäätikkö oli sulanut kokonaan noin 11 000 vuotta sitten. Suurin osa nykyisen Suomen etelä- ja länsirannikosta oli sulamisvesien peitossa.

Vesi on lajitellut maalajeja

Sulavalta jäätiköltä virranneet vedet kuljettivat mukanaan kaikenkokoista materiaalia savesta lohkareisiin asti. Raskaimpia kiviä virtaava vesi ei jaksa kuljettaa, mutta pienempi kiviaines liikkuu veden mukana pomppimalla pohjaa pitkin tai muuten veden mukana. Mitä pienempiä kivet ovat, sitä kauemmas virta jaksaa niitä kuljettaa. Virtauksen mukana kulkevat kivet hioutuvat ja pyöristyvät toisiaan ja pohjaa vasten.

Virtaava vesi liikuttaa pienimpiä kiviä mukanaan.

Sulavat vedet kuljettivat ja lajittelivat kiviainesta eri raekoon mukaisiin kasoihin ja kerroksiin. Tämän takia sulaneen jäätikön aikaansaamaa kiviainesta kutsutaan lajittuneiksi maalajeiksi. Lajittuneita maalajeja ovat sora, hiekka, hieta, hiesu ja savi.

Vetäytyneen jäätikön jäljet Suomen luonnossa

Pulkkilanharju Asikkalassa on syntynyt mannerjään vetäytyessä.LÄHDE: Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineisto (cc by 4.0).

Monissa jääkauden jäljissä näkyy kerroksellinen ja lajittunut rakenne. Tällaisia muodostelmia ovat esimerkiksi harjut ja lustosavi. Niihin ja muihin vetäytyvän jäätikön jälkiin pääset tutustumaan alla olevien vetolaatikoiden kautta.

2. Lue

Harju

Harju syntyy jäätikön vetäytyessä sen sisällä olevaan virtaukseen.

Harjut ovat pitkiä mäkiä, jotka koostuvat lajittuneista maalajeista. Harjut ovat syntyneet jäätikön tunneleissa tai railoissa virranneiden jokien kasaamasta materiaalista joenpohjaan ja jokisuuhun.

Harjujen koko ja muoto vaihtelevat paljon. Tyypillisesti ne ovat jään liikesuuntaa noudattelevia, poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisia, pitkiä harjanteita. Raskaimmat ja isoimmat kivet, kuten sora, sijaitsevat harjun pohjalla ja hienompi, kevyempi kiviaines on lähellä harjun pintaa.

Harjun poikkileikkaus, jossa sisimpänä on suurempia kiviä ja uloimpana pienempiä kiviä.

Harjuissa maa-aines on lajittunutta.

Suisto eli delta

Suisto eli delta on viuhkamainen muodostuma, joka syntyy kun virtaava vesi laskee mereen tai järveen ja kasaa sinne hienoa maa-ainesta. Kun jäätikkö päättyi mereen tai järveen, kasautui jäätikköjokien suulle enimmäkseen hiekasta ja pienemmistä aineksista muodostuneita suistoja. Maankohoamisen seurauksena nämä deltat ovat nyt kuivalla maalla.

Luumäen deltalla on lentokenttä. Delta on syntynyt harjun päähän ja on osa laajaa deltojen sarjaa, jotka muodostavat reunamuodostuman.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN VINOVALOVARJOSTE JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

Savikot

Kaikkein hienojakoisin ja kevein lajittunut maalaji on savi. Sulamisvirrat kuljettivat savea pitkiäkin matkoja. Jos savi kulkeutui jääjärven seisovaan veteen saakka, se vajosi pohjalle. Savikot muodostavat laajoja tasaisia alueita, ja monet savikot on otettu viljelyskäyttöön.

Lustosavikoiksi kutsutaan savikkoa, jossa näkyy selkeästi vuosien vaihtelut eli lustot. Kesällä savea on kerrostunut jääjärven pohjaan runsaasti, kun talven aikana kerrostuminen on ollut vähäistä. Lustosavikossa vuorottelevat siis kesän ja talven aikana syntyneet savikerrokset.

Korkea lustosavikerros, jossa näkyy kerroksellisuus.

Lustosavea Baumkirchenissä, Itävallassa.LÄHDE: Wikimedia Commons CC0

3. Lue

Hiidenkirnu

Hiidenkirnuksi kutsutaan kallioperässä olevaa pyöreäreunaista onkaloa. Ne syntyivät, kun jäätiköiden sulamisvaiheessa syntyneet valtavat vesimassat muodostivat suuria virtauksia. Nämä virtaukset liikuttivat kallioperän päällä kivilohkareita, jotka sopivassa kolossa pyöriessään hioivat kallioperää. Pitkään jatkuneen kulutustyön seurauksena kallioperään syntyi jopa useiden metrien syvyisiä hiidenkirnuja.

Hiidenkirnut Rovaniemellä.LÄHDE: Wikimedia commons (Jniemenmaa, cc by 3.0).

Suppa

Suppa muodostui, kun iso jäälohkare hautautui maakerrostuman, kuten harjun tai deltan, sisälle. Jäätikön sulaessa maastoon jäi kuoppa. Suppien pohjalla on usein pieniä pyöreitä järviä tai soita.

Suppakuopissa olevia järviä Siperiassa.LÄHDE: Wikimedia Commons PD

Kaksi kuvaa supan syntymisestä: GTK.fi.

Reunamuodostumat

Reunamuodostumiksi kutsutaan jäätikön eteen muodostuneita suuria harjanteita. Huomattavimmat reunamuodostumat Suomessa ovat Salpausselät (I, II, III) ja Sisä-Suomen reunamuodostuma. Nämä suuret reunamuodostumaa syntyivät 11 400 – 12 300 vuotta sitten pysähtyneen jäätikön eteen.

Salpausselät

Reunamuodostumat syntyivät, jäätikön etureunaan, kun jää pysyi pidemmän aikaa samalla paikalla. Salpausselkien tapauksessa jäätikkö on pysytellyt paikallaan pari sataa vuotta.

Poikkileikkauskuva reunamuodostumasta. Jäätikön sulamisvedet tuovat moreenin päälle hiekkaa ja soraa.

Reunamuodostuman jäätikönpuoleinen sivu on moreenia ja poispäin jäätiköstä oleva reuna on usein delta ja koostuu sorasta, hiekasta ja savesta.

Reunamuodostumat ovat kahden erilaisen tapahtuman seurausta:

1) Kesäisin jäätikön reuna vetäytyi sulamisen vaikutuksesta ja talvella jäätikkö eteni hieman. Tämä lähes paikallaan tapahtuva eteneminen ja vetäytyminen siirsi moreenia jäätikön etureunaan.

2) Virtaava vesi toi jäätikköjokien ja sulamisvesien mukanaan lajittuneita maalajeja ja kasasi ne jäätiön eteen suistoiksi eli deltoiksi. Nämä suistot sulautuivat kasvaessaan yhteen.

Reunamuodostuman poikkileikkaus. Alimmaisena on kallioperä, sen päällä ensin moreenia ja sitten lajittuneita maalajeja.

Kuvassa näkyvä kohouma on ensimmäiseltä Salpausselältä Luumäeltä. Kuvassa näkyy myös Salpausselän eteen muodostuneita deltoja.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN VINOVALOVARJOSTE JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)

4. Käsitteen määrittely

5. Jääkauden jäljet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa ovatko väittämät oikein vai väärin.

1=Oikein
2=Väärin

Väite	1	2
Mannerjäätikkö oli sulanut 20 000 vuotta sitten.	1	2
Jäätikön sulettua, suuri osa Suomen pohjoisosista oli veden alla.	1	2
Virtaava vesi lajittelee maalajeja.	1	2
Harjujen ydin koostuu moreenista.	1	2
Suisto syntyy veden kuljettavan ominaisuuden seurauksena.	1	2
Savi on suurikokoista lajittunutta kiveä.	1	2
Hiidenkirnut ovat syntyneet kulutuksen seurauksena.	1	2
Suppia löydetään usein harjuista ja deltoista.	1	2
Reunamuodostumat ovat syntyneet samalla tavalla kuin harjut	1	2
Reunamuodostumissa on lajittuneita ja lajittumattomia maalajeja.	1	2