Jäätikkö muokkaa maisemaa

• Jääkausiajalla on jääkausia ja lämpökausia.
• Elämme jääkausiajan lämmintä vaihetta.

 Etenevä jäätikkö repi maankamaraa

• Jäätikkö syntyy lumesta.
• Mannerjäätikkö oli laajimmillaan noin 20 000 vuotta sitten.
• Etenevä mannerjäätikkö kulutti, rikkoi ja repi alustaansa sekä kasasi irtainta maa-ainesta.
• Mannerjäätikön etenemisessä ovat syntyneet moreenit, silokalliot, siirtolohkareet, drumliinit, murroslaaksot ja suuntautuneet järvialtaat.

 Jäätikön vetäytyessä oli valtavia sulavesivirtoja

• Mannerjäätikkö oli sulanut Skandinavian päältä noin 11 000 vuotta sitten.
• Jäätikön sulamisessa syntyi vesivirtoja.
• Jäätikön sulaessa vesimassat kuluttivat, kuljettivat, kasasivat, lajittelivat ja pyöristivät maa-ainesta.
• Vetäytyvä jäätikkö synnytti harjut, deltat, savikot, hiidenkirnut, supat ja reunamuodostumat.
• Suuret reunamuodostumat eli Salpausselät syntyivät pysähtyneen jäätikön eteen.

 Maankohoaminen muuttaa Suomen rantaviivaa

• Mannerjäätikkö painoi Suomen kohdalla maankuorta lommolle kilometrin verran.
• Maankohoamisella tarkoitetaan maankuoren lommon palautumista jääkautta edeltäneeseen tilaan.
• Maankohoamisen nopeus vaihtelee eri puolilla Suomea.
• Maankohoamisen seurauksena uutta maata nousee merestä, lahdet mataloituvat, karikot muuttuvat luodoiksi ja joet kasvavat pituutta.
• Itämeri on muuttunut maankohoamisen surauksena useita kertoja: järvi ja merivaiheet ovat vuorotelleet.
  • Pirunpellot ja muut muinaisen itämeren vaiheet näkyvät sisämaassa ja mäkien rinteillä.