2. Lue
Harju
Harju syntyy jäätikön vetäytyessä sen sisällä olevaan virtaukseen.Harjut ovat pitkiä mäkiä, jotka koostuvat lajittuneista maalajeista. Harjut ovat syntyneet jäätikön tunneleissa tai railoissa virranneiden jokien kasaamasta materiaalista joenpohjaan ja jokisuuhun.
Harjujen koko ja muoto vaihtelevat paljon. Tyypillisesti ne ovat jään liikesuuntaa noudattelevia, poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisia, pitkiä harjanteita. Raskaimmat ja isoimmat kivet, kuten sora, sijaitsevat harjun pohjalla ja hienompi, kevyempi kiviaines on lähellä harjun pintaa.
Harjuissa maa-aines on lajittunutta.Suisto eli delta
Suisto eli delta on viuhkamainen muodostuma, joka syntyy kun virtaava vesi laskee mereen tai järveen ja kasaa sinne hienoa maa-ainesta. Kun jäätikkö päättyi mereen tai järveen, kasautui jäätikköjokien suulle enimmäkseen hiekasta ja pienemmistä aineksista muodostuneita suistoja. Maankohoamisen seurauksena nämä deltat ovat nyt kuivalla maalla.
Luumäen deltalla on lentokenttä. Delta on syntynyt harjun päähän ja on osa laajaa deltojen sarjaa, jotka muodostavat reunamuodostuman.LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN VINOVALOVARJOSTE JA MAASTOTIETOKANTA 10/2017 (CC-BY-4.0)Savikot
Kaikkein hienojakoisin ja kevein lajittunut maalaji on savi. Sulamisvirrat kuljettivat savea pitkiäkin matkoja. Jos savi kulkeutui jääjärven seisovaan veteen saakka, se vajosi pohjalle. Savikot muodostavat laajoja tasaisia alueita, ja monet savikot on otettu viljelyskäyttöön.
Lustosavikoiksi kutsutaan savikkoa, jossa näkyy selkeästi vuosien vaihtelut eli lustot. Kesällä savea on kerrostunut jääjärven pohjaan runsaasti, kun talven aikana kerrostuminen on ollut vähäistä. Lustosavikossa vuorottelevat siis kesän ja talven aikana syntyneet savikerrokset.
Lustosavea Baumkirchenissä, Itävallassa.LÄHDE: Wikimedia Commons CC0