Aika ennen maanviljelyä

Nyky-ihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Ihmiset elivät pienissä ryhmissä ja hankkivat ravintonsa metsästämällä ja keräilemällä ravinnoksi sopivia kasveja ja niiden tuotteita. Ilmaston- ja ympäristön muutokset sysäsivät ihmiset muuttoliikkeeseen pois Afrikasta noin 60 000 vuotta sitten.

Ryhmät hyödyntävät uusien alueiden ravinnon ja siirtyvät eteenpäin. Samalla ihmislaji sopeutui uusiin elinympäristöihin Aasiassa ja Australiassa. Australia asutettiin noin 40 000 vuotta sitten. Amerikan manner asutettiin viimeisenä 15 000–12 000 vuotta sitten.

Metsästäjä-keräilijävaiheen aikana maailman väkiluku nousi arviolta noin miljoonaan ihmiseen.

Maanviljelyn seurauksena ihmisten lukumäärä alkoi kasvaa

Maatalouden vallankumous käynnistyi noin 12 000 vuotta sitten nykyisen Lähi-idän alueella, Intiassa ja Kiinassa. Maanviljelyn ja kotieläinten kesytyksen seurauksena syntyi pysyviä asutuskeskuksia. Parantuneen ravinnonsaannin ja paikalleen jäämisen ansiosta väkiluku lähti hitaaseen kasvuun.

Vuoteen 1800 mennessä maapallon väkiluku oli kasvanut noin miljardiin ihmiseen. Tiheimmät asutuskeskukset syntyivät maatalouden kannalta suotuisiin ilmastoihin Euroopassa ja Aasiassa. Suurimmissa kaupungeissa saattoi asua satoja tuhansia ihmisiä.

Teollistuminen kasvatti väkimäärää

1800-luvun alussa tapahtui eurooppalaisissa yhteiskunnissa voimakas muutos. Ajanjaksoa kutsutaan teolliseksi vallankumoukseksi. Teollista tuotantoa alettiin hyödyntää myös maanviljelyssä ja kuljetuksissa. Samoihin aikoihin tapahtuneet keksinnöt lääketieteessä kasvattivat ihmisten keskimääräistä elinikää. Ihmisten elinikä kasvoi ja samalla maailman väkiluku alkoi kasvaa nopeasti. Teollinen ravinnontuotanto ja lääketieteen edistykset levisivät nopeasti ympäri maapalloa, jolloin väkimäärä alkoi lisääntyä kaikkialla.