Oppikuppila - tukea opiskeluusi
Tervetuloa Oppikuppilan sähköiseen materiaaliin
OPPIKUPPILA – apua opiskeluusi
Vinkkejä oppikuppilan vetäjälle
Koko materiaalia ei tarvitse tietenkään käydä läpi, vaan tarpeen mukaan esimerkiksi ulkoisen oppimisympäristön järjestämisen, tarkkaavaisuuden tai muistin toiminnan teemat. Samoin oppimisvihkosesta voit ottaa asioita esille teemoittain ja pitää muut osiot piilossa. Oppimisvihkosen sivut voit printata osissa opiskelijoille ja tehtävät tehdään perinteisesti kynällä paperille.
Kokoontumisen aluksi on hyvä palauttaa mieleen mahdolliset edellisen kerran tehtävät ja keskustella niistä. Uuden teeman kohdalla voi aluksi nostaa mieleen teemaan liittyviä kokemuksia ja ajatuksia (esim. muistin toiminta ja unohtaminen). Materiaali ohjaa myös tähän. Tämän jälkeen asiasta esitetään faktatiedot seinälehdestä tai opiskelijat seuraavat puhelimella tätä sähköistä materiaalia. Lopuksi on hyvä reflektoida yhdessä keskustellen tapaamiskerralla tehdyistä tehtävistä, ajatuksista sekä tuntemuksista.
KESKUSTELUA OPISKELUSTA
Tapaamiskerta 1 - Ohjeita työskentelyä varten
Tapaamiskerta 1.
Työskentelyn alkaessa – virittymistä Oppikuppilatyöskentelyyn
Mukavaa, että olet tullut paikalle itseksesi tai parisi kanssa.
Ensimmäisellä tapaamiskerralla pohdimme yhdessä opiskelua koskevia kaikille yhteisiä asioita. Lisäksi saat pohtia opiskeluasi myös henkilökohtaisemmin saamaasi oppimisvihkoseen.
Tapaamme samalla paikalla täällä Oppikuppilassa noin viikon kuluttua. Löydät tämän Työskentelyn alkaessa -julisteen vierestä kuppilan seuraavan kokoontumisajan. Voitte tulla kuppilaan ilmoitetun ajan sisällä porrastetusti (kuppilassa saattaa vierähtää aikaa n. 20 minuuttia). Voit tulla muutenkin jutustelemaan opiskelustasi, jos kuppilassa on joku meistä aikuisista.
Jokaisessa Kuppila-tapaamisessa tutustumme aluksi yhdessä käsillä olevaan teemaan seinälehtien avulla ja saatte mukaanne myös oppimisvihkosen. Voitte viikon ajan kokeilla ja soveltaa vinkkejä opiskelun arkeen (Kokeile tätä arjessasi -vinkit). Oppimisvihkosessa on pieniä opiskeluusi liittyviä tehtäviä. Seuraavassa tapaamisessa viikon jälkeen keskustelemme rennolla otteella kokemuksistanne ja havainnoistanne.
Opiskelutaitojen kehittyminen tuo iloisen mielen. Mieltäsi ilostuttaa myös se, että Oppimiskuppilaan osallistujien kesken arvomme elokuvalippuja.
Oppikuppilassa käydään läpi opiskeluun liittyviä teemoja:
Tapaamiskerta 1. Työskentelyn alkaessa - virittyminen Oppikuppila-työskentelyyn (työskentely- ja toimintatavat)
Tapaamiskerta 2. Oppimisympäristön vaikutus (opiskelupaikan ja oman mielen valmistaminen opiskelua varten)
- Ulkoinen oppimisympäristö
Tapaamiskerta 3.
- Sisäinen oppimisympäristö
Tapaamiskerta 4. Tarkkaavaisuus ja sen haasteet (opiskelutilanteessa huomion kohdistaminen tarvittaviin asioihin ja kohdistamisen vaikeudet)
Tapaamiskerta 5. Muistin toiminnan tehostaminen (opiskelun keinot - parempi mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen)
Tapaamiskerta 6. Paras suoriutuminen testitilanteessa (saada itsestä paras esille tuntitilanteessa, koe- ja testitilanteessa)
Tapaamiskerta 2
Tapaamiskerta 2
ULKOINEN JA SISÄINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
Aluksi tarkastelemme olosuhteita, joissa tavoittelet hyvää opiskelua. Psykologian opintojaksolta (PS1) muistat ehkä sanat ulkoinen ja sisäinen oppimisympäristö. Katsotaan aluksi, mitä sanoilla tarkoitetaan.
- Ulkoisella oppimisympäristöllä viitataan tavallisesti paikkaan, jossa opiskelet. Opiskelu voi tapahtua luokassa, kotona, kirjastossa, linja-autossa tai nykyisin myös useasti sähköisessä oppimisympäristössä. Paikkoja ja aikoja opiskella voi olla lukuisia.
- Sisäinen oppimisympäristö on kehosi, mielesi ja tietoisuutesi mahdollistama sisälläsi oleva ympäristö, jossa ajattelet ja koet omaa oppimistasi. Joskus sisäinen oppimisympäristö voi olla ahdas ja meluisa. Silloin mielessä saattaa olla useita oppimista haittaavia ajatuksia tai tunteita eikä oikein jaksa opiskella. Joskus siellä taas on tilaa runsaasti ottaa asioita vastaan ja ajatella niitä. Katsotaan mielikuvan avulla aluksi ulkoista ja sitten hieman myöhemmin myös sisäistä oppimisympäristöä.
- ULKOINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
OHJAA ITSESI OPINTOJEN ÄÄREEN -mielikuvaharjoitus
Kuvittele mielessäsi seuraava tilanne. Voit keskustella sen jälkeen ajatuksistasi paikalla olevien kanssa ja täydentää myöhemmin ajatuksiasi omasta oppimisestasi Oppikuppila-työvihkoseesi:
Kuvittele mielessäsi, että ajat sinulle tuttua ja mieleistäsi kulkuvälinettä. Se voi olla esimerkiksi pyörä, auto tai vaikka vene. Olet nyt asettunut paikallesi ja kohta aloitat kulkuvälineen kuljettamisen. Näet edessäsi pyörän ohjaustangon / auton ratin tai veneen ruorin. Aloitat kohta matkasi ja sinun oltava valmis havainnoimaan matkasi maisemia. Oletko paikalla yksin? Ympärilläsi saattaa olla myös muita ihmisiä…Miltä kohta tapahtuva liikkeelle lähtö sinusta tuntuu? Mitä ajattelet? Tuntuuko sinusta, että haluat sanoa jotakin lähellä olevillesi?
Pohdintaa mielikuvaharjoituksesta:
- Miten voisit luoda lähdöllesi häiriöttömän tilanteen, jotta ohjaaminen ja eteneminen onnistuisi sinulta parhaiten? Mikä sinua saattaisi häiritä?
- Valmistaudu matkaasi: pohdi riittävän mukavaa, aikaa säästävää ja turvallista reittiä. Millainen olisi hyvä kartta alkavaa matkaasi varten?
- Mikä aika päivästä sopisi lähdöllesi parhaiten? Millainen vireytesi olisi hyvä olla, jotta etenisit matkallasi parhaiten? Sopivassa vireystilassa et ole siis liian väsynyt etkä myöskään ylivireä. Milloin sinulla on yleensä sopiva vireystila ajamisen ja opiskelun kannalta?
- Pohdi matkasi ulkoisia puitteita. Millainen olisi sinulle hyvä ympäristö edetä? Mieti mitä voisit tehdä, ettet joudut liian ruuhkaiseen ympäristöön ja liian yllättäviin tilanteeseen. Olisiko mukavaa matkustaa yksin vai suuremmalla porukalla?
Aseta matkalle päätavoite: Mihin haluat päästä? Onko sinulla välitavoitteita? Milloin aiot pitää taukoja- ja tankkaushetkiä?
-------
Arvasit varmaan, että ajaminen vertautuu tässä mielikuvaharjoituksessa opiskeluun. Mieti edellä olevia kysymyksiä uudelleen oppimisesi näkökulmasta. Tämän voit tehdä pohtimalla Oppikuppila-työvihkossasi tehtävää 2 (Ohjaa itsesi opintojen ääreen - ulkoinen oppimisympäristö)
FAKTAA:
- Ulkoinen oppimisympäristö mahdollistaa opiskelun ja sen järjesteleminen sopivaksi itselle saattaa helposti unohtua
- Opiskelun suunnittelu ja mahdollisimman mieluisaksi tekemisen sekä häiritsevien tekijöiden ennakointi on tärkeää.
- Sopiva vireys ja kehon muu hyvinvointi on tärkeä huomioida (esimerkiksi ettei ole liian nälkäinen ja liian kuuma olo)
VINKKEJÄ / Arjessasi toimi näin:
- Pohdi ennen opiskeluasi: missä opiskelu sujuisi nyt parhaiten?
- Mitä voisit tehdä, jotta ympäristö palvelisi opiskeluasi? Voit miettiä, miten esimerkiksi toimit kirjastossa, jotta löytäisit viihtyisän lukupaikan ja mitä tekisit, jos opiskelusi häiriintyisi
- Seuraa vireyttäsi (muista levätä, syödä ja juoda tarpeeksi)
Tapaamiskerta 3
Edellä tarkastelimme ulkoista oppimisympäristöä, joka mahdollistaa sinulle parhaimmillaan sujuvan ja rauhallisen oppimisen.
Seuraavaksi tarkastelemme sisäistä oppimisympäristöä, sinussa olevia sisäisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat sinulle parhaimmillaan keskittyneen opiskelun.
- SISÄINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ
- Sisäinen oppimisympäristö on kehosi, mielesi ja tietoisuutesi mahdollistama sisälläsi oleva ympäristö, jossa ajattelet ja koet omaa oppimistasi. Joskus sisäinen oppimisympäristö voi olla ahdas ja meluisa. Silloin mielessä saattaa olla useita oppimista haittaavia ajatuksia tai tunteita eikä silloin jaksa opiskella. Joskus siellä on runsaasti tilaa ottaa uusia asioita vastaan ja muokata niitä muistettaviksi.
Palataan jo tuttuun mielikuvaan ajamisesta ja tarkastellaan sen avulla nyt sisäistä oppimisympäristöä.
Kuvittele mielessäsi, että ajat sinulle tuttua ja mieleistäsi kulkuvälinettä. Se voi olla esimerkiksi pyörä, auto tai vaikka vene. Olet nyt asettunut paikallesi ja kohta aloitat kulkuvälineen kuljettamisen. Näet edessäsi pyörän ohjaustangon / auton ratin tai veneen ruorin. Oletko paikalla yksin? Ympärilläsi saattaa olla myös muita ihmisiä…Miltä kohta tapahtuva liikkeelle lähtö sinusta tuntuu? Mitä ajattelet? Tuntuuko sinusta, että haluat sanoa jotakin lähellä olevillesi?
Arvasit varmaan, että ajaminen vertautuu tässä opiskeluun. Seuraavaksi tulevia kysymyksiä voit miettiä myös oppimisen näkökulmasta. Voit keskustella ajatuksistasi paikalla olevien kanssa ja täydentää myöhemmin ajatuksiasi henkilökohtaisemmin oppimisestasi Oppikuppila-työvihkoseesi.
Pohdintaa:
- Millaiset kehoosi liittyvät tekijät vaikuttavat siihen, onko sinun helppoa tai vaikeaa lähteä liikkeelle? Onko mielentilasi ja vireytesi sopiva? Tunnetko jostakin mielipahaa ja kuohuntaa? Onko sinulla nälkä tai jano?
- Millaiset mielessä olevat muut asiat voisivat häiritä opiskeluasi? Miten voisit laittaa ne sivuun, jotta homma lähtisi käyntiin ja voisi paremmin keskittyä?
- Miten voisit innostaa itseäsi aloittaessasi opiskelua?
- Puhutko sisäisesti itsellesi, kun alat opiskella? Puhutko itseäsi negatiivisesti arvioiden vai positiivisesti kehuen? Miten voisit rohkaista myötätuntoisesti itseäsi?
- Miten aiot toimia, kun alat kyllästyä? Olisiko sinusta tärkeää suunnitella reittisi ja tehdä matkalle ajankäyttösuunnitelma?
Tee tämän jälkeen Oppikuppila-työvihkoseesi sisäiseen oppimisympäristöön liittyvä tehtävä
FAKTAA:
- Sisäisen oppimisympäristön, oman mielen rauhoittaminen ja opiskelun suunnittelu unohtuu helposti – yleensä kiirehditään toimimaan.
- Motivoituminen on tärkeää. On löydettävä jokin hyvä syy ja peruste opiskelulle.
- Tärkeää on myös se, millaisena oppijana itseään pitää (ajatteletko, että voit kehittyä vai pidätkö taitojasi muuttumattomina?).
- Aiemmat samankaltaiset oppimiskokemukset vaikuttavat. Niiden pohjalta teemme nykyhetkessä ennakointeja tulevasta onnistumisesta ja epäonnistumisesta.
- Motivaatiota lisäävät tavoitteen selkiyttäminen ja suuren tavoitteen pilkkominen pienemmiksi konkreettisiksi välitavoitteiksi. Motivaatio on kuin ”lihas”, voit olla itse aktiivinen ja harjoittaa sitä. Motivaatio syntyyn voit itse vaikuttaa tahtomalla ja ponnistelemalla. Olet siis vastuussa motivaatiostasi.
VINKKEJÄ arkeen / kokeile tätä arjessasi:
- Ota vastuu oppimisestasi, ajattele itseäsi aktiivisena toimijana ja vaikuttajana. Hanki kokemus: ”Minä itse tein sen ja kykenin.”
- Ennakoi tulevaa oppimista: silmäile, tee kysymyksiä, ennakoi sisältöä, herättele mielikuviasi asioista.
- Ajattele, että oppijana kehittyminen on sinulle mahdollista.
- Suunnittele opiskeluhetki ennen siihen ryhtymistä (kuuntele ohjeet, hahmota itsellesi päätavoite ja välitavoitteet). ”Älä syö norsua kokonaisena, vaan pikkupaloina.”
- Miten sujuvoittaisit aloittamista? Kannattaa aloittaa, vaikka huonolla fiiliksellä, toiminta yleensä alkaa sujua ja tuntua mukavammalta.
- Yritä helpottaa aloittamista (viivyttely ja jahkailu on tavallista, päihitä nämä vastavoimat).
- Seuraa toimintasi sujumista. Miten voisit opiskella riittävästi ja pitkäjännitteisesti? Miten tauottaa ja lopettaa toiminta sopivissa kohdin?
- Tee myös riittävästi asioita, joissa koet itsesi kyvykkääksi ja osaavaksi. Tee myös yhdessä toisten kanssa, yhteenkuuluvuus on useimmiten tärkeä jaksamista edistävä tunne.
Tapaamiskerta 4
Tarkkaavaisuus ja sen haasteet (opiskelutilanteessa huomion kohdistaminen tarvittaviin asioihin ja kohdistamisen vaikeudet)
Seuraavaksi tarkastelemme oppimisen ja elämän kannalta meissä olevaa tärkeää ominaisuutta, tarkkaavaisuutta. Ilman sitä harva asia onnistuu hyvin tai lainkaan. Tarkkaavaisuus on kuin taskulampun valokeila hämärässä tai pimeälle näyttämölle kohdistuva valoheittimen valo.
Valoon osuvat asiat voimme aistia, havaita, ajatella ja muistaa. Emme havaitse asioita, jotka jäävät pimentoon tarkkaavaisuutemme ulkopuolelle. Tarkkaavaisuus voi kohdistua ulkopuolella olevaan maailmaan ja sisälle itseemme eli kehoon, tunteisiin ja ajatuksiin. Tarkkaavaisuuden avulla poimimme ärsyketulvasta toimintamme kannalta tärkeän tiedon tarkempaan käsittelyyn.
Tarkkaavaisuutta voidaan lajitella, vaikka aktiivisuutesi näkökulmasta. Kerrataan lyhyesti tarkkaavaisuuden lajit (PS3):
Automaattinen ja refleksiivinen tarkkaavaisuus. Voimakas ärsyke, kuten yhtäkkinen kova ääni, valo, tuntoaistimus vetää tarkkaavaisuutesi puoleensa passiivisesti ja jopa tahdonvastaisesti. Voit kysyä silloin: mikä se oli?
Tahdonalaisessa tarkkaavaisuudessa voit valita aktiivisesti, mitä tarkkailet.
Valikoivassa tarkkaavaisuudessa huomioit tietyn kohteen ja muu tieto jää huomiotta.
Jaetussa tarkkaavaisuudessa teet kahta tai useampaa valikoivaa tarkkaavaisuutta vaativaa tehtävää samanaikaisesti.
Pohdintaa:
- Onko sinulla kokemuksia, ehkä jokin esimerkki, automaattisesti kohdistuneesta tarkkaavaisuudesta?
- Onko tarkkaavaisuuden kohdistaminen ympäristöön tai itseesi sinulle yleensä helppoa? Milloin onnistut siinä hyvin?
- Millaisissa tilanteissa tarkkaavaisuuden kohdistaminen on sinulle yleensä vaikeaa?
- Opiskellessa, harrastuksissa ja vaikkapa ajaessa pyörää tarvitset tarkkaavaisuutta. Mikä auttaa sinua pitämään tarkkaavaisuutta yllä? Mikä estää tarkkaavaisuutta harhailemasta? Onnistutko estämään itseäsi ajattelemasta ”niitä-näitä”, vilkuilemasta kännykkää tai tietokoneen näyttöä?
- Harjoitteletko keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan?
- Onnistutko erottamaan toisistaan työskentely-, huvi- ja lepohetket?
------
Tee tämän jälkeen Oppimisvihkoseesi tarkkaavaisuuteen liittyvät tehtävät.
FAKTAA
- Opiskelu ei onnistu kunnolla, jos et kykene kohdistamaan tarkkaavaisuutta riittävästi vaadittavaan asiaan.
- Vaikka sinulla olisi tarkkaavaisuuden haasteita, voit kuitenkin harjoittaa itseäsi paremmaksi keskittyjäksi.
- Monisuorittaminen on tarkkaavaisuutta häiritsevää ja opettaa aivot häsäämiseen. Keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan, toistamalla jotakin ja rutinoitumalla, aivot muokkaantuvat ja auttavat sinua itseohjautuvammaksi ja koet olevasi parempi suoriutuja. Tämä tuo kyvykkyyden tunnetta.
VINKKEJÄ ARKEEN:
- Yritä erotella selkeästi opiskelun-, huvittelun- ja levon hetket. Kun teet asioita, tee silloin kunnolla. Tekemättömyyden taakka pilaa jokaisen lepohetken.
- Osaatko rauhoittaa mielesi? Voisitko kokeilla erilaisia keskittymis-rentoutumis-harjoituksia? Kyse on paljolti rauhallisesti hengittämisen opettelemisesta ja elimistön rauhoittamisesta
- Harjoittele tarkkaavaisuuden kohdistamista ainoastaan opiskeltavaan asiaan. (Päässäsi voi rellestää villi apinalauma, komenna apinat jälleen paikoilleen oksillensa.)
- Yritä tehdä opiskeltavasta materiaalista mielenkiintoisempaa käyttämällä värejä, piirtämällä kuvia ja tekemällä muita merkintöjä.
- Kuunnellessasi musiikkia huomioi, millainen musiikki auttaa sinua keskittymään ja millainen vie ajatukset muualle. Myös musiikin voimakkuus on tärkeää säätää häiritsemättömäksi. Kaikki eivät kykene keskittymään paremmin musiikkia kuuntelemalla.
Tapaamiskerta 5
Muistin toiminnan tehostaminen (opiskelun keinot - parempi mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen)
Seuraavaksi tarkastelemme oppimisessa tärkeää ja keskeistä muistin toimintaa. Muistissa on eri osia, jotka toimivat yhteistyössä opiskellessamme asioita tai vaikka muistellessamme oppimaamme. Ilman muistia eläisimme jatkuvasti vain kulloinkin käsillä olevassa nykyhetkessä ja asiat tuntuisivat aina uusilta ja ne täytyisi opetella aina uudelleen toistuvasti. Työlästä?
Myös identiteettimme, tunne omasta itsestä, perustuu kokemaamme elämänkaareen ja muistoihimme. Ilman muistia ja muistoja emme tietäisi, keitä olemme.
Olemassa on myös supermuistajia. Eräs henkilö piirsi Manhattanin rakennukset ikkunoineen ja muine yksityiskohtineen lentomatkansa jälkeen valokuvantarkasti. Kaikki siis tallentui mieleen. Kaiken muistaminen ei toisaalta ole myöskään hyvä asia. Se voisi uhata mielenterveyttämme ja vaikeuttaisi toimintaamme nykyhetkessä. Tarvitsemme muistista vain tarpeellista tietoa tämänhetkisen toiminnan näkökulmasta. Myös unohtaminen on hyödyllistä ja tarpeellista.
Katsotaan aluksi muistin toimintaa kokonaisuutena (PS3). Seuraavat kaaviot (kaavio puuttuu sähköisestä materiaalista) voit vilkaista läpi kokonaiskuvan saamiseksi. Muisti koostuu erilaisista osista. Voit huomioida kaaviosta, miten tarkkaavaisuus on osa havaitsemista, mieleen painamista ja muistamista. Näet kaaviosta myös, miten työmuistin ja säilömuistin välillä tapahtuu mieleen painamista ja mieleen palauttamista.
Säilömuistissa asiat ovat tallennettuina eri muodoissa. Säilömuistissa ovat asiamuisti, tieto- ja tapahtumamuisti ja taitomuisti. Tarkkaavaisuus ja kaikki nämä muistin osat ja niiden piirteet vaikuttavat toiminnassa ja opiskelussakin.
Pohdintaa:
Mieleen painaminen
- Huomioitko opettajan antaman tai muun tehtävänannon? Pohditko ennen (matematiikka, reaaliaineet, kielet) opiskelun aloittamista, mitä sinun täytyisi nyt tässä kohtaa oppia? Mikä olisi tärkeää?
- Pohditko, mitä täytyisi opetella tarkasti ja ehkä myös ulkoa (esimerkiksi kielioppi, keskeiset käsitteet, vieraan kielen sanat)? Mitä taas kannattaisi hahmottaa kokonaisuuksina eikä niin tarkasti (esimerkiksi kirjan kappale kokonaan tai jokin kokonaisuus, joka sisältää kappaleita)?
- Millaisia asioita pyrit poimimaan opeteltavasta asiasta? Siirrätkö tietoja vihkoosi vain mekaanisesti mallitehtävästä, oppikirjasta tai muusta lähteestä? Yritätkö olla joskus rohkea, sietää epävarmuutta ja käsitellä materiaalia itsenäisesti ja omalla tavalla?
- Miten yrität tallentaa opittavaa asiaa mieleesi ymmärtämistä ja käsittelyä varten? Katselemalla, kuuntelemalla, kuvittelemalla mielessäsi vai liikkumalla? Millä keinolla voisit siirtää asiat pysyvämmin muistiisi?
Mielessä säilyttäminen
- Miten yrität säilyttää ja vahvistaa mielessäsi olevia asioita? Jos kertaat, millä tavoin teet sen?
- Onko sinulla joitakin muita hyviä tapoja säilyttää tietojasi muistissasi?
Mieleen palauttaminen
- Millaiset asiat auttavat / mikä auttaa sinua palauttamaan mieleesi asioita esimerkiksi koetilanteessa?
- Miten ajattelet omasta muistamisestasi? Millä tavoin puhut sisäisesti itsellesi ajatellessasi muistamista?
- Miten löytäisit sopivan rennon vireystilan, jotta muistisi toimisi hyvin ja palauttaisi asioita mieleesi? Millaiset hakuvihjeet auttavat sinua?
- Millaisia keinoja käytät hakiessasi asioita muististasi?
Tee tämän jälkeen muistiin liittyviä tehtäviä työvihkoseesi
FAKTAA
- Psykologiassa käsite muisti (ks. kaavio edellä) on laajempi kuin arkikielen muisti tai muistaminen.
- Muisti on tiedonkäsittelytoiminto, jossa käsitellään, tallennetaan ja säilytetään tietoa.
- Keskeistä on myös tiedon palauttaminen tietoiseen käsittelyyn sitä tarvittaessa.
- Muistiprosessit ovat tietoisia ja ei-tietoisia.
- Muistin toiminta auttaa ennakoimaan tulevaa (muistamme esimerkiksi, mitä tulee tehdä huomenna).
- Unohtaminen on myös tärkeää ja sitä tapahtuu kaikissa muistin vaiheissa.
VINKKEJÄ / Arjessasi toimi näin:
- Mieleen painaminen: älä tee liian tarkkoja liikaa aikaa vieviä muistiinpanoja, vaan yritä muotoilla asioita myös itse (epätäydellisemmin).
- Ole itsellesi myötätuntoinen ja rohkaise muistamaan. Omat uskomukset muistamisestasi vaikuttavat muistin toimintaan.
- Kokeile asioiden toistamista toisin, selittämistä itselle, muuttamista kuvaksi, rikastamista mielikuvilla, etsimällä esimerkkejä, tekemällä asioista tarina (tutki, muokkaa, jäsennä).
- Yritä nähdä olennainen, karsi ja valikoi.
Tapaamiskerta 6
Kerrataan vielä tiivistetysti hyvän opiskelun ohjeet:
➤ Selvitä, mitä olet oppimassa. Silmäile materiaalia ja tehtäviä. Muotoile muutamia kysymyksiä siitä, mikä on olennaisinta. Kirjoita muistiin. Tarvitset oppimisellesi tavoitteen!
➤ Paneudu materiaaliin lukemalla. Tähtää ymmärtämiseen. Jos lukemassasi on asioita, joita et ymmärrä, pysähdy ja selvitä ne esim. Googlen, kavereiden tai opettajan avulla.
➤ Selkeytä kaikkein olennaisin tieto itsellesi jäsentelemällä numeroinnein ja alleviivauksin, piirtämällä kuvia tai kirjoittamalla tiiviit muistiinpanot tai avainsanojen lista. Valitse vain se tieto, kytkeytyy kysymyksiin! Valikoi ja karsi.
➤ Luvun lopussa tai muussa sopivassa kohdassa pysähdy ja kertaa muistinvaraisesti pääkohdat siitä, mitä luit.
➤ Hajauta opiskelu niin, että et opiskele liian pitkään kerrallaan vaan pienissä erissä.
➤ Kun palaat uudelleen opiskelemaan, kertaa aiemmin oppimaasi aktiivisesti muistelemalla. Yritä vastata kysymyksiin, joita esitit. Selitä itsellesi piirtämäsi kuvio, tekemäsi muistiinpanot tai avainsanalistan asiat.
➤ Harjoittele taitavaa ajattelua: Haasta itsesi vertailemaan, soveltamaan, arvioimaan ja kehittelemään eteenpäin.
Kokeeseen valmistautuminen:
➤ Kannattaa harjoitella etsimään yhteyksiä / vertailua / sovellusmahdollisuuksia. Voit esim. ottaa jonkin teeman ja miettiä, miten saisit sovellettua opittua tietoa siihen (työelämään, hyvinvoinnin ylläpitämiseen, ryhmätyön sujuvuuteen tai mihin vain mitä keksit!). Tällaista tulee yo-jutuissa usein vastaan.
➤ Muista, että mieleen palauttaminen on tehokkain opiskelumenetelmä. Jos mahdollista, opiskele yhdessä jonkun kanssa ja opettakaa toisianne/kerratkaa yhdessä. Testaa osaamistasi koko ajan, kun opiskelet. Älä tyydy vain läpi lukemiseen! Muistele asioita aktiivisesti. Voit opettaa asioita muille!
➤ Jos elämä on kuormittavaa ja on paljon kaikkea, varaa edes muutamia rauhallisia puolituntisia, jolloin ajatuksella mietit läpi opetettuja asioita muistiinpanojen ja kirjan kanssa työskennellen. Älä jää vain haahuilemaan ja toivomaan, että jotain ehkä tulee opittua. Opiskele ennemmin vähän ja keskittyneesti. Sen jälkeen tee jotain itsellesi mukavaa ja hyvää. Tekeminen vie eteenpäin, stressaaminen ei vie. Sinä opit, kun keskityt ja ajattelet. Selviät ja pystyt!
Paras suoriutuminen testitilanteessa (kuinka saada itsestä paras esille tuntitilanteessa, koe- ja testitilanteessa)
Kuvittele mielessäsi, että olet aloittamassa koetta tai vaikkapa kielen kuuntelua. Tietokoneet on otettu laukusta ja kirjauduttu sisään koneelle… verkkoyhteys löytyi, ja kohta opettaja käynnistää tehtävän ja se ilmestyy näkyville koneelleni…
Pohdintaa:
- Miltä sinusta tuntuu kehossasi? Oletko yleensä… ylivireä, sopivasti vireä, jännittynyt, levollinen ja rentoutunut?
- Millaisia tunteita yleensä koet suoritustilanteissa? Oletko lamaantunut, hyvällä mielellä, ahdistunut?
- Mitä ajattelet stressaavissa tilanteissa yleensä? Onko tilanne uhka vai mahdollisuus? Mitä tavoittelet? Entä selviytymisestäsi testitilanteessa?
- Näet toiset ympärilläsi, vaikuttaako heidän läsnäolonsa ja toimintansa (esim. kokeesta poistuminen) jollakin tavoin sinuun? Millaisena suoriutujana näet itsesi suhteessa heihin?
Tee työvihkostasi tähän osioon liittyvät tehtävät
FAKTAA
- Koetilanne on suoritustilanne, jossa monet asiat vaikuttavat meihin.
* Fyysinen: kehosi ja hermoston tila vaikuttaa suoriutumisessa. On oleellista, olemmeko sympaattisessa taistele-pakene-jähmety tilassa vai parasympaattisessa rentoutuneessa ja levollisessa tilassa.
* Psyykkinen: tunteet, tarpeet, ajatukset ja mielikuvat vaikuttavat meihin ja kehomme virittymiseen. Stressissä tilanne saattaa tuntua uhalta ja haluamme paeta tai taistella. Ajatukset synnyttävät tunteita ja tunteet ajatuksia.
* Sosiaalinen ja kulttuurinen: toisten läsnäolo ja mielikuva heistä vaikuttavat meihin. Vertaile itseäsi sopivasti muihin. ”Aina joku on parempi kuin sinä” Tee itsellesi riittävä suoritus.
- Sopivan rauhallinen ja valpas olo saa muistisi toimimaan ja tarkkaavaisuutesi suuntautumaan kokeeseen. Keskity tekemiseen.
VINKKEJÄ / Arjessasi toimi näin:
- Rauhoita itseäsi ennen koetta ja sen aikana, vaikka hengittämällä syvään sisään ja ulos.
- Tiedosta ja hyväksy jännityksesi, sopiva jännitys on normaalia, anna sen olla, keskity tekemiseen.
- Muistele rauhassa asioita, älä panikoidu.
- Älä kiinnitä koetilanteessa turhaan huomiota toisten tekemiseen äläkä tulkitse heidän tekemisiään liikaa. Älä myöskään itse toimi muiden keskittymistä häiritsevästi.