Muistin toiminnan tehostaminen (opiskelun keinot - parempi mieleen painaminen, mielessä säilyttäminen ja mieleen palauttaminen)

Seuraavaksi tarkastelemme oppimisessa tärkeää ja keskeistä muistin toimintaa. Muistissa on eri osia, jotka toimivat yhteistyössä opiskellessamme asioita tai vaikka muistellessamme oppimaamme. Ilman muistia eläisimme jatkuvasti vain kulloinkin käsillä olevassa nykyhetkessä ja asiat tuntuisivat aina uusilta ja ne täytyisi opetella aina uudelleen toistuvasti. Työlästä?

Myös identiteettimme, tunne omasta itsestä, perustuu kokemaamme elämänkaareen ja muistoihimme. Ilman muistia ja muistoja emme tietäisi, keitä olemme.

Olemassa on myös supermuistajia. Eräs henkilö piirsi Manhattanin rakennukset ikkunoineen ja muine yksityiskohtineen lentomatkansa jälkeen valokuvantarkasti. Kaikki siis tallentui mieleen. Kaiken muistaminen ei toisaalta ole myöskään hyvä asia. Se voisi uhata mielenterveyttämme ja vaikeuttaisi toimintaamme nykyhetkessä. Tarvitsemme muistista vain tarpeellista tietoa tämänhetkisen toiminnan näkökulmasta. Myös unohtaminen on hyödyllistä ja tarpeellista.

Katsotaan aluksi muistin toimintaa kokonaisuutena (PS3). Seuraavat kaaviot (kaavio puuttuu sähköisestä materiaalista) voit vilkaista läpi kokonaiskuvan saamiseksi. Muisti koostuu erilaisista osista. Voit huomioida kaaviosta, miten tarkkaavaisuus on osa havaitsemista, mieleen painamista ja muistamista. Näet kaaviosta myös, miten työmuistin ja säilömuistin välillä tapahtuu mieleen painamista ja mieleen palauttamista.
Säilömuistissa asiat ovat tallennettuina eri muodoissa. Säilömuistissa ovat asiamuisti, tieto- ja tapahtumamuisti ja taitomuisti. Tarkkaavaisuus ja kaikki nämä muistin osat ja niiden piirteet vaikuttavat toiminnassa ja opiskelussakin.

Pohdintaa:

Mieleen painaminen

- Huomioitko opettajan antaman tai muun tehtävänannon? Pohditko ennen (matematiikka, reaaliaineet, kielet) opiskelun aloittamista, mitä sinun täytyisi nyt tässä kohtaa oppia? Mikä olisi tärkeää?  

- Pohditko, mitä täytyisi opetella tarkasti ja ehkä myös ulkoa (esimerkiksi kielioppi, keskeiset käsitteet, vieraan kielen sanat)? Mitä taas kannattaisi hahmottaa kokonaisuuksina eikä niin tarkasti (esimerkiksi kirjan kappale kokonaan tai jokin kokonaisuus, joka sisältää kappaleita)?

- Millaisia asioita pyrit poimimaan opeteltavasta asiasta? Siirrätkö tietoja vihkoosi vain mekaanisesti mallitehtävästä, oppikirjasta tai muusta lähteestä? Yritätkö olla joskus rohkea, sietää epävarmuutta ja käsitellä materiaalia itsenäisesti ja omalla tavalla?

- Miten yrität tallentaa opittavaa asiaa mieleesi ymmärtämistä ja käsittelyä varten? Katselemalla, kuuntelemalla, kuvittelemalla mielessäsi vai liikkumalla? Millä keinolla voisit siirtää asiat pysyvämmin muistiisi?

Mielessä säilyttäminen

- Miten yrität säilyttää ja vahvistaa mielessäsi olevia asioita? Jos kertaat, millä tavoin teet sen?

- Onko sinulla joitakin muita hyviä tapoja säilyttää tietojasi muistissasi?

Mieleen palauttaminen

- Millaiset asiat auttavat / mikä auttaa sinua palauttamaan mieleesi asioita esimerkiksi koetilanteessa?

- Miten ajattelet omasta muistamisestasi? Millä tavoin puhut sisäisesti itsellesi ajatellessasi muistamista?

- Miten löytäisit sopivan rennon vireystilan, jotta muistisi toimisi hyvin ja palauttaisi asioita mieleesi? Millaiset hakuvihjeet auttavat sinua?

- Millaisia keinoja käytät hakiessasi asioita muististasi?

Tee tämän jälkeen muistiin liittyviä tehtäviä työvihkoseesi

 

FAKTAA

- Psykologiassa käsite muisti (ks. kaavio edellä) on laajempi kuin arkikielen muisti tai muistaminen.

- Muisti on tiedonkäsittelytoiminto, jossa käsitellään, tallennetaan ja säilytetään tietoa.

- Keskeistä on myös tiedon palauttaminen tietoiseen käsittelyyn sitä tarvittaessa.

- Muistiprosessit ovat tietoisia ja ei-tietoisia.

- Muistin toiminta auttaa ennakoimaan tulevaa (muistamme esimerkiksi, mitä tulee tehdä huomenna).

- Unohtaminen on myös tärkeää ja sitä tapahtuu kaikissa muistin vaiheissa.

VINKKEJÄ / Arjessasi toimi näin:

- Mieleen painaminen: älä tee liian tarkkoja liikaa aikaa vieviä muistiinpanoja, vaan yritä muotoilla asioita myös itse (epätäydellisemmin).

- Ole itsellesi myötätuntoinen ja rohkaise muistamaan. Omat uskomukset muistamisestasi vaikuttavat muistin toimintaan.

- Kokeile asioiden toistamista toisin, selittämistä itselle, muuttamista kuvaksi, rikastamista mielikuvilla, etsimällä esimerkkejä, tekemällä asioista tarina (tutki, muokkaa, jäsennä).

- Yritä nähdä olennainen, karsi ja valikoi.