Tarkkaavaisuus ja sen haasteet (opiskelutilanteessa huomion kohdistaminen tarvittaviin asioihin ja kohdistamisen vaikeudet)

Seuraavaksi tarkastelemme oppimisen ja elämän kannalta meissä olevaa tärkeää ominaisuutta, tarkkaavaisuutta. Ilman sitä harva asia onnistuu hyvin tai lainkaan. Tarkkaavaisuus on kuin taskulampun valokeila hämärässä tai pimeälle näyttämölle kohdistuva valoheittimen valo.

Valoon osuvat asiat voimme aistia, havaita, ajatella ja muistaa. Emme havaitse asioita, jotka jäävät pimentoon tarkkaavaisuutemme ulkopuolelle. Tarkkaavaisuus voi kohdistua ulkopuolella olevaan maailmaan ja sisälle itseemme eli kehoon, tunteisiin ja ajatuksiin. Tarkkaavaisuuden avulla poimimme ärsyketulvasta toimintamme kannalta tärkeän tiedon tarkempaan käsittelyyn.

Tarkkaavaisuutta voidaan lajitella, vaikka aktiivisuutesi näkökulmasta. Kerrataan lyhyesti tarkkaavaisuuden lajit (PS3):

Automaattinen ja refleksiivinen tarkkaavaisuus. Voimakas ärsyke, kuten yhtäkkinen kova ääni, valo, tuntoaistimus vetää tarkkaavaisuutesi puoleensa passiivisesti ja jopa tahdonvastaisesti. Voit kysyä silloin: mikä se oli?

Tahdonalaisessa tarkkaavaisuudessa voit valita aktiivisesti, mitä tarkkailet.

Valikoivassa tarkkaavaisuudessa huomioit tietyn kohteen ja muu tieto jää huomiotta.

Jaetussa tarkkaavaisuudessa teet kahta tai useampaa valikoivaa tarkkaavaisuutta vaativaa tehtävää samanaikaisesti.

Pohdintaa:

- Onko sinulla kokemuksia, ehkä jokin esimerkki, automaattisesti kohdistuneesta tarkkaavaisuudesta?

- Onko tarkkaavaisuuden kohdistaminen ympäristöön tai itseesi sinulle yleensä helppoa? Milloin onnistut siinä hyvin?

- Millaisissa tilanteissa tarkkaavaisuuden kohdistaminen on sinulle yleensä vaikeaa?

- Opiskellessa, harrastuksissa ja vaikkapa ajaessa pyörää tarvitset tarkkaavaisuutta. Mikä auttaa sinua pitämään tarkkaavaisuutta yllä? Mikä estää tarkkaavaisuutta harhailemasta? Onnistutko estämään itseäsi ajattelemasta ”niitä-näitä”, vilkuilemasta kännykkää tai tietokoneen näyttöä?

- Harjoitteletko keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan?

- Onnistutko erottamaan toisistaan työskentely-, huvi- ja lepohetket?

------

Tee tämän jälkeen Oppimisvihkoseesi tarkkaavaisuuteen liittyvät tehtävät.

FAKTAA

- Opiskelu ei onnistu kunnolla, jos et kykene kohdistamaan tarkkaavaisuutta riittävästi vaadittavaan asiaan.

- Vaikka sinulla olisi tarkkaavaisuuden haasteita, voit kuitenkin harjoittaa itseäsi paremmaksi keskittyjäksi.

- Monisuorittaminen on tarkkaavaisuutta häiritsevää ja opettaa aivot häsäämiseen. Keskittymällä yhteen asiaan kerrallaan, toistamalla jotakin ja rutinoitumalla, aivot muokkaantuvat ja auttavat sinua itseohjautuvammaksi ja koet olevasi parempi suoriutuja. Tämä tuo kyvykkyyden tunnetta.

VINKKEJÄ ARKEEN:

- Yritä erotella selkeästi opiskelun-, huvittelun- ja levon hetket. Kun teet asioita, tee silloin kunnolla. Tekemättömyyden taakka pilaa jokaisen lepohetken.

- Osaatko rauhoittaa mielesi? Voisitko kokeilla erilaisia keskittymis-rentoutumis-harjoituksia? Kyse on paljolti rauhallisesti hengittämisen opettelemisesta ja elimistön rauhoittamisesta

- Harjoittele tarkkaavaisuuden kohdistamista ainoastaan opiskeltavaan asiaan. (Päässäsi voi rellestää villi apinalauma, komenna apinat jälleen paikoilleen oksillensa.)

- Yritä tehdä opiskeltavasta materiaalista mielenkiintoisempaa käyttämällä värejä, piirtämällä kuvia ja tekemällä muita merkintöjä.

- Kuunnellessasi musiikkia huomioi, millainen musiikki auttaa sinua keskittymään ja millainen vie ajatukset muualle. Myös musiikin voimakkuus on tärkeää säätää häiritsemättömäksi. Kaikki eivät kykene keskittymään paremmin musiikkia kuuntelemalla.