Miten tukea lasta, jolla on toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteita?

Pientä lasta tuetaan ympäristöön vaikuttamalla ja aikuisten ohjauksella. Vanhemmilla lapsilla pyritään vahvistamaan omia toiminnanohjaustaitoja.
  • Huolehdi lapsen perustarpeista. Nälkä ja väsymys eli vireystilan ailahtelu korostavat vaikeuksia. 
  • Liikunta on tärkeää.
    • Kanavoi ylivilkkaus vähiten häiritsevään toimintaan tai tekemiseen.
    • Pienen liikkumisen ja näpertelyn salliminen on parempi vaihtoehto kuin täyskielto. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi aktiivityyny ja liikuntatuokioiden ripottelu lyhyiden tehtävätuokioiden väliin. Sopikaa säännöt etukäteen.
    • Alhaista vireystilaa voi kohentaa liikkumisella.
  • Tilanteiden strukturointi
    • Rutiinit ja järjestelmällisyys ovat tärkeitä.
    • Selkeät säännöt, sopimukset ja seuraukset, jotka ovat lapsen tiedossa.
    • Ennakoi kaikki muutokset ajoissa. Käy etenkin vaikeat tilanteet läpi etukäteen. Älä kiirehdi tai hermostu.
  • Ympäristön strukturointi
    • Asioilla on paikkansa.
    • Tehtävätilanteissa vain vähän materiaalia näkyvissä kerrallaan, selkeät vaiheet, alun ja lopun ennakointi.
    • Opeta lapselle sopiva työskentelytahti, opeta lapsi pyytämään apua.
  • Ympäristön strukturoinnin keinoja
    • piirtäminen
    • vaiheittaiset kuvalliset ohjeet ja ääneen selittäminen esimerkiksi siirtymätilanteisiin.
    • mieti – suunnittele – tee – arvioi 
    • kuvalliset päiväjärjestykset ja viikkokalenterit
    • Time Timer ajan kulun selkeyttämiseen
    • toimintareseptit eri tilanteisiin
    • tehtäväluettelot
    • samat ohjeet eri ympäristöihin, esimerkiksi kotiin, päiväkotiin ja kouluun
  • Mallin antaminen
    • Aikuinen näyttää, miten lapsen toivotaan käyttäytyvän tietyssä tilanteessa ja selittää kaikki tekemänsä vaiheet. 
    • Sitten lapsi ohjaa aikuista kielellisesti.
    • Lopuksi lapsi tekee itsenäisesti ja selostaa ääneen tekemänsä.
    • Kuvilla voidaan selkeyttää vaiheita.
    • Aikuinen voi myös ohjata: suunnitellaan yhdessä tietoisesti, sitten tehdään ja arvioidaan. Tavoitteena on siirtyä aikuisjohtoisuudesta itsenäiseen suoriutumiseen.
  • Motivaatio ja palaute
    • Palautteen tulisi olla johdonmukaista, säännöllistä, selkeää ja välitöntä. Hankalat tilanteet on hyvä käydä läpi jälkikäteen lapsen kanssa. 
    • Toistuvasti vaikeita tilanteita voidaan käydä läpi sadun keinoin, esimerkiksi minkälaisiin kommelluksiin huono toiminnanohjaus voi johtaa (Eemeli!).
    • Vältä kielteisen vuorovaikutuksen kehää! Anna onnistumisen kokemuksia.
    • Vältä negatiivisen käyttäytymisen palkitsemista huomiolla. Jätä huomiotta se, mikä ei ole merkityksellistä tai vahingoittavaa.
    • Anna runsaasti välitöntä palautetta positiivisesta suoriutumisesta ja etenkin yrittämisestä.
    • Muuta kiellot toivotun käyttäytymisen kuvauksiksi, sano esimerkiksi ”kävele”, eikä ”älä juokse”.
  • Palkkiojärjestelmät
    • Motivoi lasta lyhyellä aikavälillä pienin palkinnoin. Motivaatiota voi ylläpitää sillä, että lapsi saa itse valita useista pienistä palkkioista.
    • Palkkiojärjestelmän tulee olla lapsen tiedossa ja ennakoitavissa. Tavoitteen tulee olla riittävän yksinkertainen ja lapsen saavutettavissa. Tällöin palkkiot selkeyttävät tavoitteita.
    • Keskity kerralla yhteen muokattavaan käyttäytymismuotoon, ainakin muutaman viikon ajan.
    • Pienistä välittömistä palkinnoista voi seurata suurempi.
  • Kommunikaatio
    • Käske, älä kysy tai ehdota. Varmista, että lapsi kuuntelee.
    • Yksi käsky kerrallaan. Pyydä lasta toistamaan käsky, että se on varmasti ymmärretty.
Lähde: hus.fi