Kirjoittanut Markus Heikkilä.

Stephen King julkaisi ensimmäisen romaaninsa ”Carrie” vuonna 1974 ollessaan 26-vuotias. Muistelmassaan ”Kirjoittamisesta: Muistelmia leipätyöstä” (2000) hän kertoo ennen sitä kirjoittaneensa pääosin kauhunovelleja niitä julkaiseviin lehtiin. Kirjoittaminen oli hänelle aina kutsumus, jota hän harjoitti jopa huolimatta siitä, ettei hän aluksi tienannut riittävästi elättääkseen itsensä.

Tällainen jo varhain ilmenevä putkinäköisyys kuuluu monen menestyvän taiteilijan taustatarinaan, mikä saattaa luoda mielikuvan siitä, että luova ura on aloitettava nuorena, jotta sillä voi tulla toimeen.

Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Ilkka Remes, joka Suomen kenties kuuluisimpana jännityskirjailijana on meistä useimmille ainakin nimeltä tuttu, julkaisi ensimmäisen teoksensa ”Pääkallokehrääjä” vasta 35-vuotiaana. Toimittaja Suvi Kerttulan artikkeli ”Ilkka Remeksen harvinainen haastattelu: "Mielikuvitukseni on aika yläviritteinen" (is.fi/viihde/art-2000000854221.html 25.12.2014) kertoo Remeksen valmistuneen sitä ennen kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta, ja opiskelleen myös Lontoossa. Artikkelin mukaan hän oli kouluaikana kiinnostunut valokuvaamisesta ja elokuva-alasta, ja kirjailijaksi ryhtyminen oli hänen tuttavapiirilleen yllättävää.

Vaikka kirjailijoiden urat alkoivat eri elämänvaiheissa ja eri tavoin, on heidän välillään kuitenkin myös yhtäläisyyksiä. Merkittävä syy molempien suosioon on heidän tuottoisuutensa: Stephen King on julkaissut 61 romaania 45 vuoden aikana, ja Ilkka Remes on tuottanut uuden trillerin joka vuosi, alkaen vuodesta 1997. Tuottoisuus ei suinkaan ole itsestäänselvää kummallekaan, vaan se on tulosta itsekurista ja tavoitteista. Muistelmassaan King kertoo kirjoittavansa joka ikinen päivä ja vaativansa itseltään 2000 sanaa päivittäin. Hyvänä päivänä tämä hoituu aamupäivän aikana, kun taas toisinaan sanamäärän täyttyminen vie pitkälle iltapäivään. ”Työpäivä” ei kuitenkaan ole ohi, ennen kuin tavoitteeseen on päästy.

Vastaavasti Remes kertoo Ilta-Sanomien haastattelussa kirjoittavansa joka päivä, ja vaikka sanamäärää hän ei mainitse, kirjoittamiseen käytetty aika vaihtelee muutamasta tunnista koko päivään. Etenkin aamun ja aamupäivän tunnit ovat hänelle tehokasta aikaa. Koska useimmat eivät tunnista häntä ulkonäöltä tarkkaan varjellun yksityisyyden vuoksi, hän voi myös kirjoittaa muualla kuin työhuoneessaan.

Aiheen löytämisessä uusiin romaaneihin on kirjailijoiden välillä sekä eroja että samankaltaisuuksia. Molemmille on tärkeää antaa mielikuvituksen laukata aina kun mahdollista, mutta innoitusta haetaan tyypillisesti hieman eri suunnilta.

”Richard Bachman -kirjat”-kokoelman (1992) esipuheessa Stephen King sanoo löytävänsä useimmat aiheet itsetutkiskelulla, tai kiinnittämällä huomiota pieniin asioihin ympärillään: esimerkiksi Cujo-romaanin samannimisen vesikauhuisen bernhardilaisen kirjailija keksi kohdattuaan valtavan koiran, joka ei ilmeisesti pitänyt hänestä ja ilmaisi sen uhkaavasti murisemalla. Kingille todenmukaisuus tai edes samastuttavuus ei välttämättä ole tärkeää, jos itse tarina on lopulta kiinnostava.

Ilkka Remes taas kertoo toimittaja Miia Gustaffsonin haastattelussa ”Kasvokkain: Salaperäinen menestyskirjailija harvinaisessa haastattelussa: Pelkään floppia jokaisen kirjan kohdalla” (yle.fi/uutiset/3-9374111 31.12.2016) seuraavansa uutisia maailman tapahtumista aktiivisesti, ja poimivansa todellisia poliittisia tai esimerkiksi sotiin liittyviä aiheita, joiden pohjalta hän ideoi tarinansa. Hän tekee tarkkaa taustatyötä ja pyrkii pitämään juonen uskottavana, ja kokee autenttisuuden erittäin keskeisenä. Tarinankerronta on toki hänellekin tärkeintä, mutta hän tavoittelee romaaneissaan usein tunnetta siitä, että tapahtumat voisivat olla todellisia.

Näiden tutkimuskohteiden perusteella lienee turvallista todeta, että luovan työn toteuttamiseen tapoja on useita, eikä sen aloittaminen ole koskaan liian myöhäistä, mutta joka tapauksessa se vaatii kovaa työtä ja omistautumista. Tärkeintä on löytää oma tyylinsä ja vaatia itseltään sen toteuttamista täyden kykynsä mukaan.

 

Lähteet:

Greene, Andy. Stephen King: The Rolling Stone Interview. The Rolling Stone -verkkolehti, lokakuu 2014. https://www.rollingstone.com/culture/culture-features/stephen-king-the-rolling-stone-interview-191529. Viitattu 13.9.2019.

Gustafsson, Miia. Kasvokkain: Salaperäinen menestyskirjailija harvinaisessa haastattelussa: Pelkään floppia jokaisen kirjan kohdalla. Yle.fi, 31.12.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9374111. Viitattu 13.9.2019.

Kerttula, Suvi, Ilkka Remeksen harvinainen haastattelu: ”Mielikuvitukseni on aika yläviritteinen”. Ilta-Sanomat -verkkolehti, 25.12.2014. https://www.is.fi/viihde/art-2000000854221.html. Viitattu 13.9.2019

King, Stephen, Kirjoittamisesta: Muistelmia leipätyöstä. 2000.

King, Stephen, Richard Bachman -kirjat. 1992.

Luikku, Susanna. Tämä mies on harvoin äänessä – Apu haastatteli kirjailija Ilkka Remestä. Apu -verkkolehti, 25.9.2018. apu.fi/artikkelit/tama-mies-on-harvoin-aanessa-apu-tapasi-kirjailija-ilkka-remeksen. Viitattu 13.9.2019.

Stephen King, His Books, and Their Origins at Lisner Auditorium. YouTube-videopalvelu, julkaistu 22.11.2014. youtube.com/watch?v=gNvw0BcO_FM. Viitattu 13.9.2019.