Peikkolasten kalenterisauvat

Heikki Harakka se jälleen toi viestiä peikkomuorilta: villit peikkolapset olivat metsässä peuhatessaan päästäneet häkistä karkuun vuodenaikalinnut. Tiedättehän, ne muuttolinnut jotka säntäilevät paikasta toiseen ja saavat kulkiessaan aikaiseksi milloin sadetta, milloin räntää, milloin auringonpaistetta. Eikä siinä kaikki, peikkojen kallisarvoisista kalenterisauvoista oli puiden oksiin ja karahkoihin tarttunut ja irronnut lähes kaikki vuodenaikalangat! Voi voi, se umpisolmu on peikkolapsille oikea päänsärky.
Peikkomuori on heille tuohivasussa uusia lankojakin tuonut, mutta kun sekin vasu on hukkunut...
Viskaripartio lähti liikkeelle suuntanaan Luontotupa, johtajanaan Heikki Harakka. Johan alkoi kadonneita keppejä metsästä löytyä! Niissä roikkui vain yksi yksinäinen kuukausinauha. Samalla etsittiin myös tuohivasua eli tuohirovetta ja lankoja. Oho, löytyi myös peikkopojan pöksyistä purkautunut nauha. Ja sipsipussi, what the...?
Löytyi! Tuohirovetta ihmeteltiin, yleisin arvaus oli että se on tehty kaarnasta....hmmm....kunnes eräs sirkeäsilmä huomasi metsän reunassa nököttävän koivun!
Kuukausilankoja laskettiin urakalla, jos pitäis olla 12 ja sauvassa on jo yksi....?Huh huh mikä määrä solmua ja umpisolmua...
Yhdessä pähkäiltiin ja solmittiin, aikuinen vielä varmisti että varmasti pysyy lanka tukevammin kuin peikkolapsilla. Ja metsästähän löytyi kuukausilintujakin, ne paljastuivat kun huomasimme että häkin punoksiin oli yksi lintu piiloutunut. Linnut kerättiin tyhjentyneeseen tuohiroveeseen...tuohivasuun...tuohesta tehtyyn astiaan ja vietiin sisälle tarkempaa kiinnitystä varten.