3.2 Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet

3.2 Opetuksen valtakunnalliset tavoitteet

Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä

tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa[31]. Tavoitteet ohjaavat opetussuunnitelman perusteiden

kaikkien osa-alueiden laadintaa. Ne ohjaavat myös paikallisen opetussuunnitelman

laadintaa ja koulutyötä. Lakiviittauksissa käytetään lakitekstin mukaisesti ilmaisua oppilas,

vaikka aikuisten perusteissa muutoin käytetäänkin ilmausta opiskelija.

Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Valtioneuvoston asetuksen 2 §:ssä ilmaistaan perusopetuksen yleistavoite. Sen mukaan opetuksen

tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi

ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien

sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten perinteiden

sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten

ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta,

ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten

yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja

vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän

kehityksen edistäminen.

Tarpeelliset tiedot ja taidot

Asetuksen 3 §:n mukaan opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan

yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä

eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista.

Taitojen merkitys korostuu. Asetuksessa todetaan, että opetettavien asioiden tulee perustua

tieteelliseen tietoon.

Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Asetuksen 4 § sisältää tavoitteita ja periaatteita, joiden mukaisesti opetus ja kasvatus sekä

oppilashuolto tulee järjestää. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa

ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen

oppimiseen. Asetuksessa korostuu vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen

sekä koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen opetustyön resurssina. Kasvua ja oppimista

edistävän toimintakulttuurin sekä toimivan oppilashuollon merkitys nostetaan vahvasti näkyviin.

Aikuisten perusopetuksen erityiset tavoitteet

Aikuisille annettavan perusopetuksen erityisenä tavoitteena on oppilaan osaaminen,

elämänkokemukset, olosuhteet, ikä sekä kieli- ja kulttuuritausta huomioon ottaen tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen

taitoja ja jatko-opintovalmiuksia[32]. Verrattuna aiempaan asetukseen (1435/2001) vuoden

2012 asetusteksti tuo esiin osaamisen, kieli- ja kulttuuritaustan huomioonottamisen sekä

oppimaan oppimisen taitojen parantamistavoitteen.

Valtioneuvoston asetuksessa (422/2012) säädetyt tavoitteet ohjaavat tarkastelemaan opetusta

kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja luo pohjaa

elinikäiselle oppimiselle. Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tulee tavoitella oppiainerajat

ylittävää osaamista. Tähän pohjautuen opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteet

ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille

osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille.

[31] Perusopetuslaki 2 § (628/1998) ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 - 4 §

[32] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 5 §