3. Suolat ja neutraloituminen
Suolat
Suolasta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulee joka kodin keittiöstä löytyvä ruokasuola eli natriumkloridi. Ruokasuola on kuitenkin vain yksi yhdiste niin kutsuttujen suolojen joukossa. Suolojen synty liittyy vahvasti aikaisemmin käsiteltyihin happoihin ja emäksiin.
Monet kemialliset yhdisteet ovat suoloja. Suolat koostuvat useimmiten positiivisesta metalli-ionista ja negatiivisesta epämetalli-ionista eli teknisesti ne ovat ioniyhdisteitä.
Suolat ovat rakenteeltaan kiinteitä ja kiteisiä aineita, jotka pysyvät koossa ionisidosten avulla. Ioniyhdisteiden tapaan suolojen vesiliuokset johtavat sähköä.
Ruokasuola eli natriumkloridi lienee tunnetuin kaikista suoloista.
Neutraloitumisreaktio
On loogista ajatella, että happoa voi neutraloida emäksellä ja emästä voi neutraloida hapolla. Kun happo ja emäs reagoivat keskenään, on kyseessä neutraloitumisreaktio.
Kuten olemme oppineet, niin hapot pystyvät luovuttamaan vetyionin [[$H^+$]] ja emäkset pystyvät luovuttamaan hydroksidi-ionin [[$OH^-$]]. Mitä tapahtuu, kun vetyioni ja hydroksidi-ioni kohtaavat? [[$$H^+ \ + \ OH^- \ \rightarrow \ H_2O $$]] Tällöin syntyy vettä!
Veden lisäksi neutraloitumisreaktiossa syntyy myös jokin suola.
Suoloja voidaan valmistaa myös epäjalojen metallien, kuten magnesiumin, ja happojen, kuten suolahapon, reaktioilla.
Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti ([[$NaHCO_3$]]) on suola, jota käytetään leivonnassa kohottamiseen.
Monet kemialliset yhdisteet ovat suoloja. Suolat koostuvat useimmiten positiivisesta metalli-ionista ja negatiivisesta epämetalli-ionista eli teknisesti ne ovat ioniyhdisteitä.
Suolat ovat rakenteeltaan kiinteitä ja kiteisiä aineita, jotka pysyvät koossa ionisidosten avulla. Ioniyhdisteiden tapaan suolojen vesiliuokset johtavat sähköä.
Ruokasuola eli natriumkloridi lienee tunnetuin kaikista suoloista.
Neutraloitumisreaktio
On loogista ajatella, että happoa voi neutraloida emäksellä ja emästä voi neutraloida hapolla. Kun happo ja emäs reagoivat keskenään, on kyseessä neutraloitumisreaktio.
Kuten olemme oppineet, niin hapot pystyvät luovuttamaan vetyionin [[$H^+$]] ja emäkset pystyvät luovuttamaan hydroksidi-ionin [[$OH^-$]]. Mitä tapahtuu, kun vetyioni ja hydroksidi-ioni kohtaavat? [[$$H^+ \ + \ OH^- \ \rightarrow \ H_2O $$]] Tällöin syntyy vettä!
Veden lisäksi neutraloitumisreaktiossa syntyy myös jokin suola.
Esimerkki Vetyfluoridi [[$HF$]] on happo ja natriumhydroksidi [[$NaOH$]] on emäs. Tarkastellaan vetyfluoridin ja natriumhydroksidin välistä neutraloitumisreaktiota. Vetyfluoridi hajoaa happona vety- ja fluoridi-ioneiksi eli [[$$HF \ \rightarrow \ H^+ \ + \ F^-.$$]] Natriumhydroksidi hajoaa emäksenä natrium- ja hydroksidi-ioneiksi eli [[$$NaOH \ \rightarrow \ Na^+ \ + \ OH^-.$$]] Vety- ja hydroksidi-ioneista muodostuu vettä eli [[$$H^+ \ + \ OH^- \ \rightarrow \ H_2O.$$]] Natrium- ja fluoridi-ioneista muodostuu natriumfluoridia eli suolaa eli [[$$Na^+ \ + \ F^- \ \rightarrow \ NaF.$$]] Neutraloitumisreaktio on siis [[$$NaOH \ + \ HF \ \rightarrow \ NaF \ + \ H_2O.$$]] |
Suoloja voidaan valmistaa myös epäjalojen metallien, kuten magnesiumin, ja happojen, kuten suolahapon, reaktioilla.
Ruokasooda eli natriumvetykarbonaatti ([[$NaHCO_3$]]) on suola, jota käytetään leivonnassa kohottamiseen.
Alla olevassa videossa neutraloituminen on esitetty hieman eri tavalla kuin kirjassa, mutta idea säilyy samana.