4.2 Ohjaus

Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjaustoiminta tukee opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijaryhmänsä lähiohjaajana. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Ohjausta voidaan järjestää kurssimuotoisena opetuksena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena, vertaisohjauksena sekä näiden yhdistelmänä.

Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Opiskelijan opiskelutaidot sekä kyky arvioida taitojaan kehittyvät. Häntä tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana sekä käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä. Opiskelijaa harjaannutetaan omien valintojen suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen merkityksen. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa. Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua opetukseen lukiossa. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Opiskelijoille järjestetään lukioaikana mahdollisuuksia tutustua sekä työelämään että opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Jatko-opintoihin siirtymiseen kiinnitetään huomiota lukio-opintojen loppuvaiheessa.

Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen lukion koko henkilöstön kesken, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa, kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden lukion ulkopuolisten tahojen, kanssa. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös huoltajien kanssa tehtävä ohjaukseen liittyvä yhteistyö.

Paikalliset kirjaukset

KOTKAN LUKIOIDEN OHJAUSSUUNNITELMA

Opinto-ohjauksen toimintaperiaatteita lukiotasolla ovat itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, riippumattomuus, rehellisyys, tasa-arvoisuus, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä opiskelijan ja hänen huoltajiensa valintojen kunnioittaminen.

Opiskelijat saavat ryhmänohjausta, luokkaohjausta sekä henkilökohtaista että pienryhmäohjausta etä- ja lähiohjauksena.

Laajuudeltaan kahden kurssin mittainen opinto-ohjaus sisältyy pakollisena lukio-opintoihin. Aikuislukiossa opinto-ohjauksen kurssit ovat valinnaisia. Jokaisella opiskelijalla on opintojen aikana oikeus saada riittävä määrä henkilökohtaista ja muuta ohjausta. Ohjaukseen osallistuvat opinto-ohjaaja, kuraattori, ryhmänohjaaja, tutor-opiskelijat, opettajat, rehtori sekä muu henkilökunta. Erityisesti kasvatuksellinen ohjaus kuuluu kaikille henkilökuntaan kuuluville.

Ohjauksen aikataulu

Opinto-ohjaus voidaan lukiossa jakaa neljään ajanjaksoon: ohjaukseen ennen opintojen alkua, opintojen alkuvaiheessa, opintojen aikana ja loppuvaiheessa. Seuranta voi tarvittaessa jatkua vielä opintojen päättymisen jälkeenkin.

Ennen opintojen alkua on tavoitteena, että opiskelijat saavat ajan tasalla olevaa tietoa opiskelumahdollisuuksista Kotkan lukioissa. Opiskelija orientoituu lukio-opintoihin ja ryhtyy kantamaan vastuuta omista valinnoistaan. Toimitaan yhteistyössä lähialueiden yläkoulujen opinto-ohjaajien kanssa ja järjestetään tutustumisia sekä vanhempainiltoja. Opinto-ohjaaja on tavattavissa kesällä sovittuina aikoina tulevia opiskelijoita varten.

Opintojen alkuvaiheessa uudet opiskelijat perehdytetään omaan ryhmäänsä, henkilökuntaan, tiloihin, tukipalveluihin ja lukion käytäntöihin. Mahdolliset oppimisvaikeudet ja vieraskielisyys sekä erityisen ohjauksen tarve kartoitetaan ja ryhdytään tarpeellisiin ja mahdollisiin toimenpiteisiin kyseisten opiskelijoiden hyväksi. Opinto-ohjauksen opinnot käynnistyvät.

Varsinaisten opintojen alettua korostetaan opiskelutaitoja ja vastuullisuutta omista opinnoista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja seuraavat opintojen edistymistä jaksoittain. Aineenopettajat seuraavat opintomenestystä, poissaoloja ja opiskelijan hyvinvointia. Opiskelijaa tuetaan tekemään sellaisia aine- ja kurssivalintoja, että niistä on mahdollisimman paljon hyötyä hänen tulevaisuuden suunnitelmissaan. Opiskelijat perehdytetään ylioppilaskirjoituksien rakenteeseen ja kirjoitettaviin oppiaineisiin jo toisen opiskeluvuoden aikana, jotta ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen olisi mahdollista. Toisen lukuvuoden aikana voidaan toteuttaa myös työelämään tutustumisjakso.

Opinto-ohjaaja ohjaa keskeyttävät opiskelijat muihin opintoihin tai selvittää heidän muut tulevaisuuden suunnitelmansa. Asian niin vaatiessa opiskelija ohjataan etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin.

Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa autetaan tekemään jatko-opintosuunnitelma tai muu tulevaisuuden suunnitelma. Suunnitelman tueksi järjestetään erilaisia tutustumistilaisuuksia esimerkiksi kutsumalla kouluun ulkopuolisia vierailijoita tai tekemällä vierailukäyntejä koulun ulkopuolella. Opiskelijoille esitellään erilaisia koulutusmahdollisuuksia tutustumalla yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kansanopistojen koulutusohjelmiin. Opinto-ohjaaja kartoittaa opiskelijat, jotka aikovat käyttää opintoihinsa vielä neljännen vuoden, ja laatii heidän kanssaan opinto-suunnitelman viimeiseksi vuodeksi.

Opintojen jälkeen opiskelijoiden sijoittumista jatko-opintoihin seurataan. Koulun entisten opiskelijoiden asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi jatko-opintojen esittelyissä.

Opinto-ohjauksen toimintatavat

Opinto-ohjaus jakautuu kolmeen eri toimintatapaan: luokka-, pienryhmä- ja yksilöohjaukseen. Opinto-ohjaaja varaa aikaa jokaiselle opiskelijalle yksilöohjaukseen.

Luokkaohjaukseen kuuluu mm. koulutusrakenteen selvittäminen, työelämätietous ja yo-kirjoitukset. Tarpeen tullen opinto-ohjaaja voi käyttää myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Pienryhmäohjaus soveltuu silloin, kun useammalla kuin yhdellä opiskelijoilla on samanlainen ohjaustarve, esimerkiksi kiinnostus saman alan jatko-opintoihin.

Henkilökohtaista ohjausta tarvitaan silloin, kun opiskelijalla on yksilöllinen tarve ohjaukseen, esimerkiksi opintojen suunnittelu, hyväksilukemiset, opiskeluvaikeudet, poikkeukselliset/vaihtoehtoiset suoritustavat, jatko-opintoasiat ja opintojen seurantapalaverit.

Tarvittaessa ollaan yhteydessä huoltajiin. Opinto-ohjaajat ovat mukana myös vanhempainilloissa ja tiedottavat siellä esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin, valmistumiseen ja jatko-opintoihin liittyvistä asioista.

Ohjauksen roolit

Opinto-ohjaaja

Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestelyistä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Suunnittelutyötä opinto-ohjaaja tekee yhdessä rehtorin ja opettajien kanssa. Opinto-ohjaaja vastaa ohjausmateriaalista. Opiskelijat saavat sekä luokkaohjausta että henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta.

Ryhmänohjaaja

Ryhmänohjaaja opastaa opiskelijat lukion toimintakulttuuriin.Hän on ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja, joka seuraa ryhmäläistensä hyvinvointia, poissaoloja ja kurssisuoritusten kertymistä. Alkuvaiheessa ryhmänohjaajat haastattelevat ryhmänsä opiskelijat. Viikottaisten tapaamisten tarve on suurin opiskelijoiden ensimmäisenä opiskeluvuotena. Viikottaisten tapaamisten sijaan ryhmänohjaaja voi olla yhteydessä ryhmänsä opiskelijoihin myös muilla tavoilla. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opinto-ohjaajan tai kuraattorin vastaanotolle.

Aineenopettaja

Jokainen aineenopettaja on paras oppimisen ohjaaja omassa aineessaan.

Vaihto-opiskelijoita auttaa ensisijaisesti heitä varten nimetty tukihenkilö, joka pääasiallisesti hoitaa myös yhteydenpidon vaihto-oppilaan vanhempiin ja yhdyshenkilöihin. Opinto-ohjaaja laatii yhdessä vaihto-opiskelijan kanssa opintosuunnitelman.Tutorit ja vaihdossa olleet opiskelijat ovat avuksi vaihto-opiskelijoiden ohjauksessa.

Rehtori

Rehtorin vastuulla on luoda ohjaukselle sellaiset toimintamahdollisuudet, että ohjausmenetelmien ja työnjaon toteuttaminen onnistuu. Rehtori tukee omalla toiminnallaan opinto-ohjaajan ja opettajien keskinäistä yhteistyötä ja ohjaustoiminnan suunnittelua koko oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä. Rehtori vastaa siitä, että opiskelijoille ja huoltajille tiedotetaan säännöistä ja määräyksistä, jotka ohjaavat lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon suorittamista.

4.1. Ohjaus (Aikuisten lukiokoulutuksen perusteet)

Ohjaustoiminta muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävän jatkumon, joka tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden hankkia perustiedot ja -taidot, joiden varassa hänen on mahdollista suunnitella lukio-opintojaan ja jatko-opintojaan sekä pohtia urasuuntautumistaan. Opintoihin liittyvän ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalle karttuu riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee elämään liittyvissä siirtymä- ja muutostilanteissa. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä.

Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä. Ohjauksesta vastaavalla on päävastuu ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus ohjaukseen. Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija. Opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Henkilökohtainen ohjaus sekä pienryhmä- ja vertaisohjaus tukevat opiskelijaa kiinnostusten kartoittamisessa, vahvuuksien tunnistamisessa, urasuunnittelussa sekä valinta- ja ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelija voi keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä voidaan keskustella asioista, joissa opiskelija kokee tarvitsevansa vertaistukea.

Ohjaus toteutetaan tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta. Tavoitteena on, että opiskelija löytäisi omat yksilölliset, myös elinikäistä oppimista tukevat tapansa oppia. Opiskelijaa tuetaan tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämisen kohteensa sekä etsimään tietoa siitä, miten ja mistä hän saa apua mahdollisiin opiskelun haasteisiin. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä tuetaan opiskelijaa elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa sekä koulutukseen, uravalintoihin ja tulevaisuuteen liittyvissä päätöksissä. Opiskelijan tiedonhakutaitoja vahvistetaan ohjaamalla häntä monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä hyödyntäväksi, aktiiviseksi ja kriittiseksi tiedonetsijäksi, joka osaa myös soveltaa etsimäänsä tietoa.

Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi. Opinto-ohjauksen avulla opiskelija saa tietoa opiskelusta muissa oppilaitoksissa, lukion jälkeisistä jatko-opiskeluvaihtoehdoista, työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutuksiin, ammattialoihin ja urasuunnitteluun liittyvät tietolähteet, ohjauspalvelut ja sähköiset hakujärjestelmät sekä osaa käyttää niissä olevaa informaatiota urasuunnittelun ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukena.

Lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa ja sen toteutumisen seurannassa. Hyväksiluettavat opiskelijan aikaisemmat opinnot, mahdollisesti opintoja korvaava työkokemus tai muutoin hankittu osaaminen otetaan huomioon joustavasti ja yksilöllisesti.

Opiskelijan tulee saada tietoa siitä, mitkä ovat eri toimijoiden tehtävät ohjauksen kokonaisuudessa sekä missä asioissa ja miten opiskelija voi saada heiltä tukea. Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Ohjaussuunnitelmasta tulee käydä ilmi ohjaustoiminta ja sen tavoitteet, ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen oppilaitoksen koko henkilöstön kesken, opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannan järjestäminen, ohjaus koulutuksen nivelvaiheissa sekä kuvaus ohjausta koskevan yhteistyön järjestämisestä keskeisten yhteistyökumppaneiden, kuten jatko-opintopaikkojen, työelämän ja muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen, kanssa.