Vastauksiin liittyviä näkökulmia: mitä enemmän näitä (tai näihin liittyviä) sitä enemmän pisteitä (korkeampi arvosana)!

 

1. Periaatteessa vastauksessa voi pohtia tiedonkäsittelyn subjektiivista rakennetta (sisäiset mallit, tarkkavaisuuden suuntaaminen, havaintokehä, tiedostamaton, tietoinen, tunteiden vaikutus, aistien toiminta, muisti jne). Toisaalta on hyvä huomioida, että kyseisiä rakenteita voi tarkastella myös objektiivisesti: ovat tiedonkäsittelyyn liittyviä tekijöitä, joita voidaan tutkia, mutta samalla havaitaan, että näillä asioilla on vaihteluväliä yksilöllisesti.
2. Vaikuttavia tekijöitä, esim: tarkkaavaisuuden suuntaaminen, tarkkavaisuusresurssit, orientaatio, muistin toiminta (sekä säilö- että työmuisti), keskittyminen, väsymys (unideprivaatio?), tunteet (positiiviset/negatiiviset); taustatekijöitä, esim: asenne, minäpystyvyys, persoonallisuus, odotukset, ahdistustaipumus
3. Esim: visuaaliset, auditiiviset ärsykkeet (myös muut aistit erityisesti aistiyliherkillä).

Alueita esim:

Fyysinen: kipu, päihteet, lääkkeet, välittäjäainetoiminnan häiriöt, hormonit, hermosolutuhot

Psyykkiset: tunteet, tarkkaavaisuuden ylläpito, keskittyminen, aistiärsykkeiden ”tulva”, multitasking

Sosiaaliset: some, cocktailparty-ilmiö, sosiaalinen kognitio

Kulttuuri: some, 24/7-yhteiskunta, erilaiset viestintäkanavat, infoähky

• näihin liitettynä muutama huomio aivotoiminnoista, esim: otsalohkon kyky hallita kuormitusta, Wernicken alue ja puheen ymmärtäminen
• myös autonomisen hermosto vaikutus kuormittavana tekijänä?

4. Esim: - jännityksen hakeminen > mielihyvää haetaan esim. hurjasta vauhdista; kyseessä voi olla myös poikkeava välittäjäainetoiminta: vasta äärikokemus aikaansaavat synaptista aktivaatiota!
   - nuoren kuljettajan kognitiiviset valmiudet ( esim. ennakointi, liikennetilanteiden havaitseminen, virhearvioinnit)
   - tarkkaavaisuusresurssien häirintä > kontrolloidusta prosessoinnista automaattiseen prosessointiin; kännykkä, musiikki, vieras auto, yleensä hermostuneisuus
   -(lisääntynyt) päihteiden käyttö
   - tarkkaavaisuushäiriöt (esim. ADHD)
   -Yhtenä ongelmana voidaan pitää esimerkiksi nuoren vireystilaa. Jos ei ole saanut tarpeeksi unta, se vaikuttaa vahvasti myös keskittymiseen ja muutenkin jaksamiseen. Tarkkaavaisuus ei ole huipussaan ja näin nuoren riskit kasvavat liikenteessä.
5. Voi pohtia monipuolisesti: tarkkaavaisuusresurssit, työmuistin rajoitukset (multitasking), asioiden jäsentäminen säilömuistiin, vireystilan merkitys, levon ja aktiivisen työn suhde (myös aivojen kuormittuvuus), sisäisten mallien merkitys

Esimerkki laajemmasta asian käsittelystä: Olennaisin osa säilömuistia opiskelun kannalta on semanttinen muisti, joka muistaa käsitteet ja niiden merkitykset. Semanttisen muistin keskeisenä osana toimii otsalohko ja ohimolohko. Muistelun taas voi jakaa kolmeen osaan eli muistiin painamiseen, mielessä säilyttämiseen sekä muistista palauttamiseen.

Muistiin painaminen voi usein olla vaikeaa. Yksi olennainen osa muistiin painamisessa on skeemojen ymmärtäminen. Ihminen pyrkii jaottelemaan muistinsa skeemoiksi. Tämän takia olennaisinta muistiin painamisessa on juuri asian ymmärtäminen ja näin liittäminen laajempaan kokonaisuuteen. Näin asia painuu paljon paremmin muistiin osana laajempaa kokonaisuutta.
Lisäksi: useammassakin vastauksessa todettiin, että puhelimen vilkuilu oppitunnilla tai läksyjä tehdessä häiritsee keskittymistä ja työmuistin toimintaa ja tätä kautta tiedonkäsittelyä. Minkähän takia sitä sitten jatkuvasti tehdään????

6. Esim: oppimishäiriöiden, aivosairauksien ja muistihäiriöiden tutkiminen, välittäjäaineiden ja myeliinisaation vaikutukset, Wernicken ja Borcan alueita, tutkijat ovat pystyneet sijoittamaan erilaisia toimintoja mahdollistavia alueita aivoihin. Esimerkiksi vaurio Wernicken alueella on huomattu aiheuttavan afasiaa eli häiriötä ymmärtää ja tuottaa puhetta.

7. Monipuolista aiheen käsittelyä, mitä useampia perusteltuja näkökulmia, sitä parempi!
8. Kuvissa mukaan käsitteitä: esim. illuusiot (esim. liikkeen illuusio), konstanssi, orientaatiorefleksi (ambulanssi), tarkkaavaisuuden suuntaaminen, hahmolait, koon konstanssin hämääminen, etäisyyden hahmottaminen, havainnon kokonaisvaltaisuus