2. tasavalta: vaaran vuodet ja Paasikiven-Kekkosen kausi

Kpl 16. Vaaran vuodet 1944-48

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Millä perusteella sotien jälkeisiä vuosia 1944-48 on kutsuttu vaaran vuosiksi?


2. Pohdi Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaa sodan jälkeen.
a. Mitä sisäpoliittisia ongelmia Suomessa oli jatkosodan päätyttyä?


b. Mitä ulkopoliittisia ongelmia Suomella oli jatkosodan päätyttyä? Miten ne ratkesivat?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kpl 16. Paasikiven linja ja YYA-sopimus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Lue teksti A ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitä tarkoitetaan ”Paasikiven linjalla”?


2. Lue teksti B ja vastaa kysymyksiin.
Mitä YYA-sopimus tarkoitti käytännössä?


A. Katkelma pääministeri J. K. Paasikiven puheesta joulukuulta 1944

Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hallitsevana maamme suhde itäiseen naapuriimme,
Neuvostoliittoon. Se on meidän varsinainen ulkopoliittinen ongelmamme, jolle meidän on ratkaisu
löydettävä ja josta kansamme tulevaisuus riippuu. – –
Tulevaisuudessa on hyvät ja luottamukselliset suhteet aikaansaatava suuren naapurimme kanssa.
Epäluulot on poistettava, ystävyys perustettava. Kansamme perusetujen mukaista, vakaumukseni
mukaan on, että tulevaisuudessa Suomen ulkopolitiikkaa niin johdetaan, ettei se tule kulkemaan
Neuvostoliittoa vastaan. Rauha ja sopu sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren
Neuvostoliiton kanssa on meidän valtiollisen toiminnan ensimmäinen ohje.
Lähde: J. K. Paasikivi: Paasikiven linja – Puheita vuosilta 1944–1956. WSOY 1956.

B. Katkelma Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta ystävyys-, yhteistyö- ja
avunantosopimuksesta eli YYA-sopimuksesta vuodelta 1948

1. artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen
hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi
uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi.
Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa
koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän
sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton
avustamana tai yhdessä sen kanssa. Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2. artikla
Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1. artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.
Lähde: finlex.fi. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017. Viitattu 3.3.2022.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kpl 17. Kekkosen valtakunta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

1. Pohdi yöpakkasten merkitystä vuosina 1958–59.
a) Miksi Neuvostoliitto oli tyytymätön Suomen eduskuntavaalien jälkeen vuonna 1958?


b) Miten Neuvostoliitto osoitti Suomelle tyytymättömyyttään?


2. Millä perusteella noottikriisin 1961 taustalla oli tai saattoi olla..
a) kylmä sota


b) Suomen sisäpolitiikka?


3. Pohdi suomettumista.
a) Anna esimerkkejä suomettumisesta.


b) Millä perusteilla suomettumista on toisaalta arvosteltu, toisaalta ymmärretty?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä