Historian opiskelu ei ole knoppitietojen, kuten vuosilukujen tai nimien muistamista vaan ennen kaikkea taitoaine, jossa harjoitellaan kriittistä ajattelua, tekstitaitoja, syiden ja seurausten ymmärtämistä, muutoksen ja jatkuvuuden hahmottamista, kykyä eläytyä menneisyyden ihmisen toimintaan sekä ymmärtää historian poliittista ja yhteiskunnallista käyttöä/väärinkäyttöä.
Historiataitoihin liittyy historiatietoisuus eli kyky ymmärtää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden yhteys ja vuorovaikutus.
1. Historialliset lähteet ja lähdekritiikki
- ulkoinen lähdekritiikki: lähteen alkuperä, aitous, väärennös
- sisäinen lähdekritiikki:
Kuka on kirjoittanut lähteen? esim. presidentti, diktaattori, tavallinen kansalainen
Millainen lähde on kyseessä? esim. virallinen asiakirja, poliittinen puhe, uskonnollinen teksti, päiväkirjamerkintä..
Milloin lähde on kirjoitettu? Onko se alkuperäislähde vai myöhemmän ajan tulkinta?
Mihin tyyliin lähde on kirjoitettu? Onko se neutraali, propagandistinen, värittynyt, yksipuolinen, jätetäänkö jotakin sanomatta?
Mikä on ollut lähteen tarkoitus? Mitä käyttötarkoitusta varten tai tavoitetta varten se on tehty?
- Esim. Hi1 erilaisiin lähdetyyppeihin tutustuminen (kirjalliset, kuvalliset, esineelliset..), Hi2 pilapiirrosten ja kuvien tulkitseminen, propaganda, disinformaatio, informaatiovaikuttaminen, Hi4 aatteet ja maailmankuva lähteissä (taide, arkkitehtuuri, tekstidokumentit)
2. Historiallinen muutos ja jatkuvuus
- Muutoksen ja jatkuvuuden hahmottaminen auttaa arvioimaan historiallisten tapahtumien merkitystä
- Muutokset voivat olla nopeita tai pitkäkestoisia (pitkäkestoisia muutoksia vaikea nähdä, esim. ilmastonlämpeneminen)
- Jatkuvuus tarkoittaa asioita, jotka pysyvät samoina aikakauden muuttuessa
- Muutosten vaikutuksia voi tarkastella eri näkökulmista: esim. vaikutukset eri ihmisryhmien elämään, politiikkaan, valtioihin, ympäristöön
- Esim. Hi1 maatalouden synty, muutokset ja jatkuvuus ihmisen elämäntavassa,
Hi5 muutos ja jatkuvuus siirryttäessä Ruotsin vallan alle, säätyjen aseman muutos ja jatkuvuus eri aikoina, taloudelliset muutokset ja jatkuvuus Ruotsin vallan aikana
3. Syy-seuraussuhteet
- Historian tapahtumien syyt ja seuraukset
- Syiden ja seurausten nimeäminen ja perustelu, miksi nämä olivat jonkin historian tapahtuman syitä ja seurauksia
- Syiden ja seurausten luokittelu: pitkän ja lyhyen aikavälin tekijät, taloudelliset, poliittiset, aatteelliset, ympäristölliset ja yhteiskunnalliset syyt ja seuraukset
- Syyt ja seuraukset voivat olla monitulkintaisia ja myös ristiriitaisia keskenään, koska ihmisten motiivit voivat olla moninaisia ja historian prosessit päällekkäisiä
- esim. Hi1 teollistumisen syyt ja seuraukset, löytöretkien syyt ja seuraukset,
Hi2 diktatuurien nousun syyt ja seuraukset, II ms:n syyt ja seuraukset, kylmän sodan syyt ja seuraukset
Hi3 venäläistämiskausien syyt ja seuraukset
4. Historiallinen empatia
- kykyä asettua menneisyyden ihmisen rooliin
- Ilman empatiaa historia voi jäädä vieraaksi tai sitä tulkitaan oman ajan lähtökohdista käsin
- kykyä ymmärtää menneisyyden ihmisen ajattelua, tunteita, ratkaisuja oman ajan lähtökohdista käsin
- miten eri aikakausien tapahtumat vaikuttivat eri ihmisryhmien elämään
- tuotetaan esim. kirje, tarina, päiväkirjamerkintä, lehtikirjoitus asettumalla jonkin aikakauden ihmisen rooliin
- esim. Hi1 elämä esihistorian aikana klaanissa, Hi4 keskiajan ihmisen maailmankuva ja arki, Hi5 johonkin säätyyn kuuluvan ihmisen elämää 1600-luvun Ruotsissa, Hi6 kulttuurien kohtaaminen esim. eurooppalaisten saapuminen Australiaan ja kohtaaminen aboriginaalien kanssa
5. Aikakäsitys eli kronologinen ajattelu
- Kykyä hahmottaa historian tapahtumien ajallista järjestystä ja samanaikaisuutta
- Eri historian kurssien ilmiöiden samanaikaisuus ja limityinen toisiinsa
- Kyky ymmärtää nykyisyys historiallisen kehityksen tuloksena
- Esim. aikajanat eri aikakausista erilaisilla elämäntasoilla auttavat hahmottamaan ajallista järjestystä
6. Historian käyttö
- Kyky tunnistaa historian käyttöä ja väärinkäyttöä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti
- Historiapolitiikka: historian käyttö oikeuttamaan tämän päivän poliittista toimintaa
- Historiakulttuuri: muovaa kuvaa historista, kuten elokuvat, tv-sarjat, kirjat (voivat olla ristiriidassa tieteelisen historiankirjoituksen kanssa)
- esim. Hi2 tai Hi3, historiasta esitettyjen väitteiden analysointi ja tulkinta oppitunneilla, mm. Putin ja Venäjän hyökkäyssodan oikeuttaminen, Saksa ja II ms:n jälkeinen historiapolitiikka, Japani ja käsitykset II ms:sta, tulkinnat Suomen sisällissodasta tai jatkosodasta eri aikoina, suomettumisen aika ja historiatulkinnat
