1200–1400-luku: Keskiajan kivikirkot

Kristinusko vakiintui Suomeen 1100–1200-luvuilla. Varhaisimmat kirkot olivat puukirkkoja, mutta keskiajalla rakennettiin noin 90 kivikirkkoa, pääosin Lounais- ja Etelä-Suomeen.

Tyypillistä:

• Harmaakiviset seinät, kalkkimaalaukset

• Yksilaivainen runkohuone

• Holvattu sisätila (tähtiholvit myöhemmin)

• Erillinen kellotapuli usein puinen

Esimerkkejä:

• Turun tuomiokirkko (Suomen merkittävin keskiaikainen kirkko)

• Hattulan Pyhän Ristin kirkko (kuuluisat seinämaalaukset)

1500–1600-luku: Reformaation ja puukirkkojen aika

Uskonpuhdistus 1500-luvulla (Ruotsin vaikutus) muutti kirkkotilaa: saarna korostui.

Tyypillistä:

• Saarnatuoli keskiössä

• Koruttomampi sisustus

• Pitkäkirkot ja ristikirkot puusta

• Tasavartiset pohjaratkaisut

Esimerkki:

• Petäjäveden vanha kirkko (1763–65, UNESCO-kohde; edustaa pitkää puukirkkojen traditiota)

1700-luku: Suuret puukirkot ja ristikirkot

Suomeen kehittyi omaleimainen ristikirkkoarkkitehtuuri.

Tyypillistä:

• Tasavartinen pohja (kreikkalainen risti)

• Keskitetty alttari ja saarnatuoli

• Maalatut lautapinnat

• Erilliset kellotapulit

Rakennusmestareina usein talonpoikaisrakentajat.

1800-luku: Uusklassismi ja uusgotiikka

Autonomian aika (1809–1917) toi vaikutteita Venäjältä ja Keski-Euroopasta.

Uusklassismi (empire)

• Selkeät muodot, pylväät, symmetria

• Vaaleat julkisivut

Esimerkki:

• Helsingin tuomiokirkko
  (suunnittelija Carl Ludvig Engel)

Uusgotiikka

• Korkeat tornit

• Tiilikirkot

• Teräväkaari-ikkunat

Esimerkki:

• Johanneksenkirkko

1900–1920-luku: Kansallisromantiikka ja jugend

Itsenäistymisen kynnyksellä etsittiin "suomalaista" ilmettä.

Tyypillistä:

• Luonnonkivi

• Massiivisuus

• Epäsymmetria

• Kansallisromanttiset symbolit

Esimerkki:

• Tampereen tuomiokirkko
  (arkkitehti Lars Sonck)

1920–1930-luku: Klassismi ja funktionalismi

Siirryttiin kohti selkeyttä ja modernia muotokieltä.

1920-luvun klassismi

• Hillitty monumentaalisuus

• Antiikin vaikutteet

Funktionalismi (1930-luku)

• Valkoiset pinnat

• Selkeät geometriset muodot

• Koristeettomuus

1950–1970-luku: Modernismi ja betonikirkot

Sodan jälkeen kirkkoarkkitehtuuri uudistui radikaalisti.

Tyypillistä:

• Betonirakenteet

• Luonnonvalon dramaattinen käyttö

• Epäsymmetriset tilaratkaisut

Esimerkkejä:

• Temppeliaukion kirkko (kallioon louhittu)

• Lakeuden Risti
  (suunnittelija Alvar Aalto)

1980–2000-luku: Postmodernismi ja tilakokeilut

• Monimuotoiset muodot

• Yhteisöllisyys korostuu

• Kirkko osana kaupunkikeskusta

Esimerkki:

• Myyrmäen kirkko

2000-luku → : Minimalismi ja puuarkkitehtuurin paluu

Nykykirkot ovat usein:

• Pelkistettyjä

• Puurakenteisia

• Valon ja hiljaisuuden arkkitehtuuria

Esimerkki:

• Kärsämäen paanukirkko (rakennettu perinteisin menetelmin 2000-luvulla)