Moi,
kokeessamme oli rasti ruutuun tehtäviä ja monivalintoja. Abitti tarkasti ne automaattisesti ja niissä vastaukset olivat yksiselitteisiä. Laajasta aineistopohjaisessa vastauksesta muutamia huomioita.

Kuvatehtävässä aineistosivulla oli käynyt virhe. Eli jos aukaisi koko aineistosivun, kuvat oli siellä tuplana ja vielä niin, että b ja c kohdan tuplakuvat olivat eri järjestyksessä. Näin ollen osa oli vastannut nähtävästi B kuvan C:hen ja toisin. Muurikuva oli juutalaisuus ja pyhiinvaelluskuva Mekasta. Tein niin, että annoin B ja C kohdasta kaikille yhden pisteen ja vähensin yhden pisteen parhaaseen arvosanaan tarvittavasta pistemäärästä (kokeen max pistemäärä 50, jota ei siis tarvinnut kymppiin)

Monoteististen uskontojen tehtävänanto oli kerrottu jo kurssilla. Toki tehtävä ei silti ollut helppo, koska aihepiiristä oli opiskeltavaa monta kappaletta. Usein reaaliaineissa laajat tehtävät ovat juuri tällaisia soveltavia eikä pelkästään nippelitiedon pyöristystä. Haettiin siis laajaa osaamista kunkin monoteistisen uskonnon omainaispiirteistä (uskonnon ulottuvuuksista), niiden laajaa ja soveltavaa vertailuja eroista, yhdistävistä tekjiöitä. Erityinen ansio, jos osaa nostaa ajankohtaisia teemoja (tasa-arvo, poliittinen tilanne) esiin, vaikkei niitä suoraan kysytä.

Tässä alla on yhden opiskelijan vastaus. Pyysin häneltä lupaa näyttää sitä mallivastauksena, eli täysiin pisteisiin pääsee suurin piirtein tällaisella. Toki ehkä hiukan vähemmälläkin. Kannattaa lukea, oppimistilanne tämäkin. Monia hyviä vastauksia oli muistetaan hei, että oppiminen on enemmän (kinttu)polku kuin 8-kaistainen moottoritie =)


Monoteististen uskontojen piirteet

Monoteistisiin uskontoihin kuuluvat Juutalaisuus, kristinusko sekä islam. Se että ne ovat monoteistisia tarkoittaa, että niissä on vain yksi jumala. Eri uskonnoissa jumalalla on eri nimi: juutaaisuudessa jumala on Jahve, kristinuskossa Jumala ja islamissa Allah. Kaikki uskot kiistävät useampien jumalien olemassaolon. Kristinuskossa vallitsee kuitenkin triniteettioppi eli kolminaisuusoppi, jonka mukaan Jumalalla on kolme muotoa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kahdessa muussa uskonnossa tämä kuitenkin kiistetään ja islamissa ollaan jopa sitä mieltä, että kolminaisuus oppi lähenee polyteismia eli monijumalaisuutta.

Juutalaisuus on näistä kolmesta uskonnosta vanhin. Se on syntynyt pitkän ajan kuluessa eikä sillä ole perustajaa. Kristinuskolla on juutalaisuuden kanssa yhteistä historiaa. Kristinusko eriytyi Juutalaisuudesta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Kristinusko syntyi, sillä osa ihmisistä uskoi Jeesuksen olleen Heprealaisessa raamatussa luvattu vapahtaja, messias. Jeesus kuoli, jotta ihmiset saisivat syntinsä anteeksi. Oli ihmisiä, jotka eivät kuuluneet juutalaisuuteen, mutta halusivat uskoa Jeesukseen. Päädyttiin perustamaan uusi uskonto, johon sai liittyä ilman juutalisten vaatimaa ympärileikkausta. Islam on syntynyt myös hieman myöhemmin Arabian niemimaalta, kun Muhammed alkoi saada ilmestyksiä Jumalalta ja alkoi uskoa monoteismiin siellä vallinneiden polyteististen ja panteististen uskontojen sijaan.

Juutalaisuus kristinusko ja islam ovat kaikki saaneet vaikutteita Mesopotamian ja Egyptin kulttuureista sekä ennen näitä vaikuttaneesta monoteistisesta uskonnosta, zarathustralaisuudesta. Ne ovat saaneet vaikutteita myös hellenistisestä kulttuurista sekä kreikan filosofiasta. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että kyseisissä polyteistisissa uskonnoissa Jumalan pojalla oli suuri merkitys, joka näkyy esimerkiksi Jeesuksen ja Marian suhteessa kristinuskossa. Myös monet muut yhteiset piirteet ja esimerkiksi myytit ovat osittian peräisin näistä ennenaikaisista kulttuureista.

Kaikki kyseiset monoteistiset uskonnot ovat kirjauskontoja eli niissä on pyhiä kirjoituksia ja kirjoja, joissa oppia jaetaan. Kaikissa on tapana lukea pyhiä kirjoituksia uskonnollisissa menoissa: niin viikottaisissa kuin ainutkertaisemmissakin. Juutalaisuuden täkeimmät kirjat ovat Heprealainen raamattu eli Tanak, joka kuvaa uskonnon historiallista näkökulmaa. Tanak sisältää Tooran eli Mooseksen viisi kirjaa (sitä pidetään kaikkein pyhimpänä kirjana), profeetat sekä kirjoitukset. Toinen tärkeä kirja on Talmud, joka on Tooran 20-osainen selitysteos. Se sisältää Miŝnan (lain suullinen tulkinta) sekä Gemaran (koostuu Miŝnaa selittävistä keskusteluista). Lisäksi juutalisilla on rukouskirja Siddur ja Halakha-kokoelma, jossa on käytännön ohjeita.

Kristittyjen tärkein kirja on Raamattu. Se koostuu uudesta ja vanhasta testamentista. Vanha testamentti on sama kuin juutalaisten Heprealainen raamattu. Se on siis ollut pitkään suullisena tietona ja koottu kirjaksi n. 1000-150 eKr. Se kartoo siis ajasta ennen Jeesusta. Uusi testamentti on kirjoitettu jeesuksen jälkeen ja koostuu Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista, kirjeistä (etenkin apostoli Paavalin omista) sekä apokalyptiikasta (Johanneksen ilmestyskirjallisuus).

Muslimien pyhä kirja on nimeltään Koraani. He uskovat sen olevan kopio taivaan Koraanista. Sunna on kertomuksia Muhammedin elämästä ja sitä pidetään myös arvokkaana, sillä Muhammad oli profeetta, joka kokosi islamin. Hänen toimintatapansa ovat arvostettavia ja oikeita.
Kaikissa näistä pyhistä kirjoista on paljon samoja piirteitä ja samantyylisiä kertomuksia. Muslimit kokevatkin, että kaikille on annettu samat ohjeet kuin heidän koraanissaan on ja kristityt ja juutaliset ovat vain väärentäneet niitä.

Juutalaisuuden, kristinuskon ja islmain kertomuksissa ja historiassa esiintyy paljon samoja henkilöitä. Yhteistä on muun muassa se, että kaikkiin liittyy Abraham. Abraham on kaikkien näiden monoteististen uskontojen patriarkka. Islamissa häntä pidetään yhtenä jumalan profeetoista. Juutalaiset sen sijaan pitävät häntä kantaisänään, jonka pojasta he polveutuvat ja täten hän on myös kristinuskon tärkeä henkilö. Yhteinä henkilöinä ovat myös enkelit Gabriel ja Mikael, jotka esiintyvät kaikissa kolmessa uskonnossa. Osan henkilöistä merkitys on erilainen eri uskonnoissa. Tästä merkittävimpänä esimerkkinä Jeesus: hän esiintyy myös juutalisten teksteissä, mutta hän oli "lainrikkoja" väittäessään olevansa jumalan poika. Sen sijaan kristityt pitävät häntä messiaanaan ja jumalan maanpäällä käyneenä muotona. Tästä syystä Juutalaiset yhä odottavat Heprealaisessa raamatussa luvattua messiasta.

Kaikille monoteistisista uskonnoista tärkeä kaupunki on Jerusalem. Juutalaisille ja kristityille se on kaikkein tärkein, mutta muslimeille vasta kolmanneksi tärkein. Muslimeille Jerusalemin eteen menee Mekka (tärkein pyhiinvaelluskohde ja uskonnon syntypaikka) sekä Medina, johon muslimit siirtyivät Muhammedin johdolla pakoon, kun heitä alkuaikoina vainottiin Mekassa. Kristityille Jerusalmen on tärkeä, sillä se kuvaa elämää (Jeesuksen syntymä), kuolemaa (ristiinnaulitseminen) sekä ylösnousemusta. Juutalaiset pitävät Jerusalemia tärkeänä, sillä heidän pyhin Jerusalemin temppeli sijaitsi siellä ennenkö Rooman keisari Titus tuhosi sen vuonna 70jKr. Islamissa Jerusalemia pidetään kolmanneksi pyhimpänä kaupunkina, sillä Muhammed ratsasti sieltä taivaaseen hevosella.

Juutalaisuuden, kristinuskon ja islmain Etiiikka on samntyyppien. Tärkeä sääntö on kultainen sääntö, jossa käsketään kohtelemaan muita niin kuin haluaisi muiden kohtelevan itseään. Tärkeitä yhteisiä arvoja kaikille uskonnoille ovat elämän kunnioittaminen, rehellisyys, rauha, toiden omaisuuden kunnioittaminen sekä oikeuden mukaisuus. Juutalisuudessa tärkeänä pidetään myös Kosher sääntöä, joka tarkoittaa, ettei sianlihaa saisi syödä ja sallittu liha tulee valmistaa eri astioissa maidon kanssa, sillä ei olisi oikein valmistaa karitsaa äitinsä maidossa. Osa juutalaisista ei kuitenkaan noudata tarkasti näitä sääntöjä. Islamissa sen sijaan tärkeänä pidetään ramadamia. Silloin terveet aikuiset eivät saa syödä auringon nousun ja pimeäntulonvälillä. Tätäkään kaikki maallistuneemmat muslimit eivät noudata täysin. Kristinuskossa ja juutalaisuudessa tärkeänä eettisenä ohjelistana pidetään kymmentä käskyä, jotka Jeesus antoi opetuslapsille.

Kaikki kyseisistä monoteistista uskonnoista ovat levinneet jonkin verran, muuta selkeästi eniten on päässytleviämään kristinusko. Kaikkiin on mahdollista kääntyä, missä tahansa kohtaa elämää. Kristinuskossa se kuitenkin on suositellumpaa kuin esimerkiksi juutalaisuudessa. Juutalisuus periytyy yleensä äidiltä lapselle, mutta voi periytyä myös isältä, jos lapsi kasvatetaan juutalaisen opin mukaan. Juutalaisille pojille tehdään ympärileikkaus 8 päivän iässä. Se kuvaa heidän liittoa valittuna kansana Jumalaan. Pojalle annetaan myös nimi tällöin, kun taas tytölle nimi annetaan hänen mennessä ensimmäistä kertaa synagogaan. Ympärileikkaus tehdään myös, jos liittyy aikuisena (mies) juutalaisuuteen. Kristinuskossa Uskoon liitetään kasteen avulla, jolloin usein annetaan myös nimi lapselle. Islamissa uskoon liittyminen tapahtuu siten, että isä kuiskaa uskontunnustuksen lapsen korvaan. Liittyjän ollessa aikuinen hän sanoo sen itse ääneen. Muita tärkeitä siirtymäriittejä ja juhlia uskonnoissa on myös. Islmaissa pojalle tehdään ympärileikkaus ennen murrosikää. Kristinusko on siis ainoa näistä kolmesta uskonnosta, jossa poikaa ei ympärileikata. Juutalaisuuteen kuuluu tyttöjen uskonnollinen täysikäisyysjuhla bat mitzva heidän ollessa 12 vuotiaita ja pojille oma vastaava bar mitzva heidän ollessa 13 vuotiaita. Kristinuskossakin on eri suuntauksista riippuen esimerkiksi. konfirmaatio 15-vuotiaana. Häät ovat tärkeä juhla kaikissa kolmessa uskonnossa. Islmaissa tärkeitä juhlia ovat Id al-Adha sekä Id al-Fitr. Niitä juhlistetaan islamilaisen uudenvuoden ja ramdamin jälkeen. Molemmissa on tapana antaa lapsille lahjoja ja viettää aikaa yhdessä sekä rukoilla. Juutalaisuudessa tärkeä juhla on lehtimaja juhla, jota juhlistetaan Egyptin orjuudesta vapautumisen takia. Kristinuskossa yksi tärkeimmistä juhlista on pääsiäinen, jota juhlistetaan Jeesuksen ylösnousemuksen takia.

Hautaaminen on erityyppinen eri uskonnoissa. Kristinuskossa se on juhlallinen tilaisuus ja tuodaan haudalle paljon kukkia. Juutalaisuudessa sen sijaan hautaaminen tapahtuu 2pv kuoleman jälkeeen ja mieluiten ilman arkkua, mutta vaihtoehtona on myös yksinkertainen puuarkku. Tämä kuvaa kaikkien yhdenvertaisuutta. Islamissa haudataan ruumisussissa oikealla kyljellä kasvot ohti Mekkaa. Jos tämä ei ole mahdollista ilman arkkua niin arkkuakin voidaan käyttää.

Opillisia ydinkohtia, jotka eroavat toisistaan ovat mm. se että kristityt uskovat Jumalan kuvaamisen olevan sallittua, sillä Jeesus oli lähetetty Jumalan kuvana, kun taas muut monoteistiset uskonnot eivät sitä hyväksy. Toinen merkittävä ero on Kristittyjen triniteettioppi, joka ei ole muissa uskonnoissa. Kaikki uskonnoista sen sijaan uskovat jumalalliseen ilmoitukseen. Mutta heillä on eri käsitys pyhien kirjojen synnystä. Kaikissa uskotaan myös jumalan kaikkivaltijuuteen.

Kristittyjn pyhäpäivä on sunnuntai, jolloin käydään jumalanpalveluksessa kirkossa. Jumalanpalvelusta johtaa pappi. Pyhäpäivä pitää uskonnon mukaan pyhittää levolle. Islamissa pyhäpäivä on perjantai, jlloin käydään moskeijassa. Islmain ylin henkilö on imaami, joka toimittaa uskonnolliset toimitukset. Juutalaisuudessa pyhäpäivä on launatai ja silloin tulee välttää kaikkea raskasta. He käyvät synagogaassa, jossa uskonnollisen toimituksen hoitaa rabbi.

Tasa-arvo toteutuu eri uskonnoissa eri tavoin. Kristinuskossa myös nainen saa olla paippi ja hänellä on samat velvollisuudet ja oikeudet kuin miehellä. Islamissa pätee ŝaria laki, joka rajaa perheasioita ja muita. Siinä on tiukat säädökset esimerkiksi naisen pukeutumiseen. Islamissa naiset ovat usein enemmin kotona kuin töissä. Juutalaisuudessa naisen asema riippuu paljolti suuntauksesta. Ultraortodoksijuutalisuudessa naiset eivät käy töissä tai opiskele paljoa vaan hoitavat lapsia. Sen sijaan reformi juutalisuudessa nainen voi olla jopa pappi.
Kuten voi huomata monoteistisilla uskonnoilla on hyvin paljon yhteisiä piirteitä, mutta myös selkeitä eroja näkemyksissä, josta syystä ne ovat selkeästi eri uskontoja. Eroja on huomattavissa paljon myös uskontoje sisäisissä suuntauksissa esimerkiksi naisten asemasta ja joistakin uskonnollisista näkemyksistä.