Yleisiä ohjeita sosiaalipsykologian tiimoilta:

- sosiaalipsykologisen käsitteistön laaja käyttö, käsitteiden avaaminen ja soveltaminen annetun aineiston näkökulmasta
- viittauksen tieteellisiin kokeisiin (Taifel, Milgram, Zimbardo, yms.)
- tekstin johdonmukainen eteneminen, näkökulmien perusteleminen nimenomaan psykologisen tiedon varassa
- erityinen ansio, jos vastauksessa psykologian kurssien rajoja ylittäviä huomioita esim. persoonallisuuspsykologiasta (temperamentti, minäkäsitys, identiteetti) ja kehityspsykologiasta (perusturvallisuus, varhaiset vuorovaikutussuhteet, hoiva, identiteetin kehitys vertaisryhmässä)

Trump-kysymyksen näkökulmia:
-ryhmäkäyttäytyminen keskiössä 
- Taifel & kumppanit vahvana taustateoriana
- ryhmän muodostaminen ja vaiheista (mellakan eteneminen)
- ryhmän ja oman identiteetin suhteen pohdinta
- aggressio ryhmäilmiönä (deindividuaatio mm.)
- rasismi ja ennakkoluulot
- ryhmäajattelu
- mielipidevaikuttaminen ja median rooli
- johtajamallit

Tässä opiskelijan vastaus, jossa hyvän vastauksen piirteitä tummennettu

Aineistot ovat videoita joissa kerrotaan vuodelta 2021 Yhdysvaltojen kongressitalon mellakasta. Presidentti Trump oli juuri päättämässä valtakauttaan presidenttinä uuden presidentin Joe Bidenin voittaessa vaalit. Tuhannet ihmiset, jotka kannattavat Donalt Trumpia, hyökkäävät kongressitaloon toivoen vielä osoittaa mieltään uudesta presidentistä ja presidentin vaihdoksesta. Mellakka etenee ihmisten kerääntymisellä kongressitalon eteen ja siten tilanne alkaa eskaloitua ihmisryhmän alkaen taistelemaan poliiseja vastaan. Lopulta Trumpin kannattajat pääsevät sisään kongressitaloon. Mellakka on verinen ja lopulta jopa neljä poliisia teki itsemurhan. Myös muita osallistujia kuoli. Mellakkaa ollaan pidetty vallankaappausyrityksenä.

Trumpin kannattajat ovat joukko. Joukko tarkoittaa löyhää yhteenliittymää jolla on jonkinlainen yhteinen tavoite. Tässä tapauksessa hyökkäävä joukko kongressitaloon ovat Trumpin kannattajat ja heidän tavoite on estää kongressia vahvistamaan Bidenia presidentiksi. Usein henkilöillä, joilla minäkuva eli käsitys omasta minuudesta on horjuvainen tai se ei ole selkeä, on tarve kuulua johonkin ääriryhmään. Tässä tapauksessa hyökännyt ihmisjoukko on äärimmäisen uskollisia Trumpille ja haluavat kuulua johonkin yhteisöön tai ryhmään ja toimia kyseisen ryhmän normien ja odotusten mukaisesti, eikä välttämättä haluta erottua joukosta. Ryhmään kuulumisen tunne lisää itsevarmuutta ja vahvistaa minäkuvaa. Henkilöt haluavat kuulua johonkin sisäryhmään. Aineistoissa kerrrotaan, että osallistuneet henkilöt olivat pääosin nuoria. Nuorilla ei ole yleensä kehittynyt niin vahva minäkuva ja identitetti vielä, ja he ovat oletettavasti epävarmoja itsestään. Tällöin ryhmään kuuluminen vahvistaa henkilöillä joukkoon kuulumisen tunnetta. Kaikilla mellakkaan osallistuneilla oli jonkinlainen skeema Trumpista. He näkevät oletettavasti Trumpin positiivisena ja vahvana, tämän vuoksi kannattavat tätä. Heillä oli myös skripti, eli oletus ja käsitys jostain tapahtumasta, mitä tulee tapahtumaan. Kuitenkin jokainen mellakkaan osallistunut ottivat omalla tasollaan kantaa mellakan kulkuun.

Taifunin ja Turnerin teoria sisäryhmästä ja ulkoryhmästä osoittautuu tässä tapauksessa hyväksi teoriaksi. Tässä teoriassa nämä kaksi tutkijaa erittelevät sisä- ja ulkoryhmän. Sisäryhmä tarkoittaa tiiviimpää joukkoa, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään aktiivisesti, eli kuuluvat selkeästi tiiviisti johonkin ryhmään. Ulkoryhmä taas tarkoittaa sisäryhmästä ulkopuolinen ryhmä tai että joku henkilö on ulkopuolinen jostain tietystä ryhmästä. Henkilöt jotka ottavat osaa mellakkaa ovat osa jotain sisäryhmää. Yhteiskunnassa on otettu haltuun normeja. Nyky-yhteiskunnassa, tai ainakin länsimaissa väkivalta on kielteinen normi ja sitä katsotaan lähestulkoon aina pahalla.

Donalt Trump on johtaja. Hän on ottanut johtajan roolin. Rooli tarkoittaa omaksuttua asemaa ja siihen liittyviä käyttäytymisnormeja. Trumpia pidetitin johtajana määrätietoisena. Hän välillä jopa villitti kannattajiaan, niin kuin hän tässäkin tapauksessa teki. Trump oli aiemmin kirjoittanut Twitteriin kannattajilleen osoittamaan mieltä Washingtoniin. Trump kuuluu primääriryhmään jossa työskentelevät hänelle uskolliset ihmiset. Trumpilla on vahva voitontahto ja hän on huono häviämään. Tämä on osa Trumpin identiteettiä. Identiteetti on henkilön kokema minuus ja millaiseksi hän itse kokee esimerkiksi luonteenpiirteensä. Trumpin puheesta huomaa hänen hallitsevansa hyvin roolinsa yhteiskunnassa ja sisäryhmässään. Trumpin mielepiteet ovat vahvoja ja ne pyrkivät vaikuttamaan isoon joukkoon ihmisiä. Usein paljon kannattajia omaavalla ihmisellä on hyvät puheenlahjat ja hänen mielipiteensä ja lupauksensa vetoavat kansaan paremman huomisen toivossa. Tämän vuoksi Trumpilla on paljon kannattajia.

Hursti kysymyksen näkökulmia:

-hyväntekeväisyystoiminta altuismin ja empatian näkökulmasta
- ryhmäilmiö, ryhmäajattelu, malliesimerkki
- yhteinen tavoite
- sosiaaliset motiivit (ollaan yhdessä, tehdään yhdessä, vuorovaikutetaan)
- psyykkiset motiivit (velvollisuus auttaa, vaikutus minäkuvaan ja identiteettin positiivinen)
- johtajuus (vuorovaikutus, reiluus, demokratia, viestintä)

Tässä opiskelijan vastaus, jossa hyvän vastauksen piirteitä tummennettu:

Heikki Hursti pyörittää ruoka-apua, eli jakaa ruokaa sitä tarvitseville. Monella on rahasta niin paha pula, ettei se riitä ruokaan ja muuhun elämiseen. Hurstin mukaan ruokajonot ovat pitkiä ja niissä käy erilaisia ihmisiä opiskelijoista ja lapsiperheistä eläkeläisiin. Hurstin ruoka-avussa korostuu avuliaisuus, lempeys, empaattisuus ja altruismi. Empaattisuus tarkoittaa eläytymistä toisen asemaan. Hurstin ruoka-avussa se näkyy muiden hädän tunnistamisessa ja auttamisessa. Altruismi tarkoittaa pyyteetöntä auttamista ja hyväntekeväisyyttä. Se näkyy Hurstin toiminnassa siinä, että hän tekee sen lempeydestään ja avuliasuudestaan, eikä kehotusten kautta.

Video on kuvattu korona-aikana, jolloin monet menettivät työpaikkansa ja tulot romahtivat. Myös sosiaaliset suhteet vähenivät. Ruoka-avusta saa rahatilanteeseen apua, kun ruoasta ei tarvitse maksaa, mutta siellä näkee myös ihmisiä, mikä on todella tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Koronaan liittyen Hursti mainitsee myös koronapassit, jotka ovat hyvä esimerkki siitä, että joukossa on voimaa. Jos vain muutama on ottanut koronarokotteet suoja ei ole kansan kannalta kummoinen, kun taas silloin, kun valtaosa väestöstä on ottanut ne, suoja on suurempi. Joukkokäyttäytymisessä ihmisillä on tapana toimia siten, mikä on ryhmän toiminnan kannalta parasta. Koronarokotteiden ottaminen on koko väestön kannalta parasta, joten valtaosa väestöstä ne on ottanutkin.

 Videossa nainen kävi haastattelemassa ikäihmistä nimeltä Hannu Porkka. Porkasta huomasi, että rupattelun tarve oli suuri. Hän selkeästi nautti juttukaverista ja seurasta. Porkka osaa vastaanottaa apua ja hänellä on positiivinen asenne, jotka tukevat psyykkistä hyvinvointia ja estävät mahdollista ahdistusta, jota rahanpuute ja mahdollinen yksinäisyys usein aiheuttavat. Ruoka-apu vähentää yksinäisyyttä ja rahahuolia. Siellä voi myös kokea ryhmään kuuluvuutta. Kun näkee muista ihmisiä samassa tilanteessa, ei koe erilaisuutta, vaan ymmärtää, ettei ole asian kanssa yksin. Se on tärkeää psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Ruoka-avussa käy melko moni ihminen. Ihmiset näkevät, että siellä on muitakin, joten uskaltavat itsekin mennä helpommin. Kun yksi tai muutama henkilö tekee jotakin, sitten muutkin tekevät sitä herkemmin. Se ilmiö nähtiin Ascherin viivakokeessa, jossa oli tikkuja, joista pystyi paljaalla silmällä erottaa niiden kokoerot. Koehenkilöt tiesivät oikean vastauksen kysyttyyn kysymykseen tikun pituudesta, mutta kun vastaajat ennen heitä vastasivat toisen tikun eli väärän tikun, silloin koehenkilöt muuttivat vastauksensa, vaikka osasivat olettaa sen olevan väärä.

Hursti jakaa apua yksinäisyyteen ja rahan puutteeseen empaattisuudellaan ja altruismillaan. Kiltteys ja hyvä mieli heijastuu ruokajonossa myös muihin. Hurstin toimintaa kunnioitetaan ja ihaillaan, eikä aiheetta.