Tässä alla on esimerkki millä tavalla mielenterveyttä tulisi käsitellä tekstissä. Taustoittamisesta ei sinänsä saanut pisteitä, joten tässä on nyt hyvän vastauksen piirteinä mielenterveyden sisältöä tehtävänantoon. 

Teksti etenee johdonmukaisesti, tehtävänantoon on vastattu perusteellisesti, käsitteistö on psykologian teoreettisen taustan mukaista, käsitteitä on selitetty ja soveltaen käytetty tehtävänannon mukaan. 

Vastauksessa on ymmärretty käytännössä mielenterveyspsykologian keskeiset sisällöt, määritelmä, diagnosointi, hoitolinja, haasteet, lääkitys, terapia, vaikutus vuorovaikutukseen ja minäkuvaa yms.


Meri on 22 vuotias työtön henkilö. Hänellä on kaksisuuntantainen mielialahäiriö. Merillä oireilu alkoi 19 vuotiaana elämänkriisin seurauksena. Hän menetti silloin työnsä ja stressaantui pahasti. Tällä hetkellä Merillä on tarkoitus hakea opiskelemaan seuraavan yhteishaun aikana. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut insinöörin opinnoista.

Mielenterveys on osa hyvinvointia. Mielenterveys voidaan määritellä yksilön kykynä selvitä elämän haasteista ja hyvän toimintakyvyn omaamisena. Positiivinen mielenterveys tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Positiiviseen mielenterveyteen kuuluu hyvä toiminta kyky arjessa ja mielenterveys ongelmien puute. Negatiivinen mielenterveys taas viittaa mielenterveydenhäiriöihin ja -ongelmiin. Tutkimusten mukaan vain noin kuudesosalla ei esiinny elämänaikana mitään mielenterveysongelmien kriteereitä täyttävää. Tästä käytetään nimitystä kestävä mielenterveys.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on mielenterveyden ongelma, jonka oireilu näkyy mielialan vaihtelussa. Kaksisuuntainen mielialahäiriö on jaettu kahteen tyyppiin. I-tyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö tarkoittaa sitä, että henkilöllä esiintyy maniaa ja masennusta. II-tyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö taas tarkoittaa sitä, että henkilöllä esiintyy hypomaniaa ja masennusta. Merille on diagnosoitu I-tyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö eli hänellä on masennus- ja maniajaksoja. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ICD diagnoosi on F31. ICD on suomessa käytettävä mielenterveysongelmien diagnosointi kriteeristö. Esimerkiksi Amerikassa taas käytetään DSM nimistä järjestelmää. ICD määrittelee tarkasti mielenterveysongelmien kriteerit. Kriteerien tarkka määrittely helpottaaa terveydenalan asiantuntijoiden työtä, koska se selkeyttää diagnosointia ja mahdollistaa myös potilaan ohjaamisen tarvittavan hoidon piiriin.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta. Merin kohtaama kriisi laukaisi kaksisuuntaisen häiriön. Merillä oli myös geneettistä pohjaa saada häiriö, koska hänen äidillään on myös kaksisuuntainen mielialahäiriö. Näiden taustatekijöiden yhteisvaikutuksesta Meri sai ensimmäisen masennusjaksonsa.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi voi olla vaikeaa, etenkin jos kyseessä on toisen tyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hypomania on maniaa lievempi tila, jossa mieliala ja vireystila ovat kuitenkin kohonneet. Hypomaniaa voi olla vaikea tunnistaa esimerkiksi luontaisesta innostuneisuudesta. Toinen diagnosointia vaikeuttava tekijä on se, että yleensä oireilu alkaa masennusjaksolla. Tällöin henkilö voi helposti saada väärän diagnoosin. Myös masennusjaksojen aikana hakeudutaan helpommin hoitoon. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä ei voi lääkitä kaikilla masennukseen käytettävillä lääkkeillä. Merin kaksisuuntainen mielialahäiriö alkoi työttömäksi jäännin jälkeen masennusoireilla. Merin hakeutuessa avun piiriin, diagnosoitiin hänelle ensin masennus. Masennusdiagnoosin pohjalta annetut lääkkeet eivät sopineet Merille, koska hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Väärä lääkitys voi aiheuttaa maniajakson.

Ensimmäisen mania jakson Meri sai noin vuoden masennusjakson jälkeen. Tällöin Merin läheiset huolestuivat poikkeavasta käytöksestä ja Meri ohjattiin uudelleen psykiatrille. Psykiatri osasi tällä kertaa antaa oikean diagnoosin, koska ensimmäinen mania jakso oli ilmennyt. Masennus- ja maniajaksoja esiintyy noin 1-3 vuoden välein. Jos kyseessä on nopea syklinen kaksisuuntainen mielialahäiriö, voi jaksoja esiintyä useasti vuodessa. Jaksot eivät välttämättä vuorottele ja usein masennusjaksot kestävät huomattavisti pidempään. Etenkin toisen tyypin kaksisuuntaisessa masennusjaksot ovat yleensä pitkiä. Jaksojen välillä voi olla oireettomia kausia. Joskus henkilöllä voi esiintyä myös sekamuotoinen jakso, jossa on sekä masennuksen että manian piirteitä. Merin kaksisuuntainen ei ole nopea syklinen ja tähän mennessä jaksoja on ollut vain muutama.

Masennusjaksojen oireet kaksisuuntaisessa ovat samanlaisia kuin pelkässä masennuksen. Merillä masennusjakson aikana esiintyy unettomuutta, väsymystä, alakuloisuutta, toimintakyvyn heikkenemistä ja lihomista. Meri kokee tavallisen arjen todella raskaaksi ja hän on koko ajan väsynyt. Unettomuus esiintyy Merillä siten, että hänellä on vaikeuksia nukahtaa ja hän heräilee useasti yön aikana. Meri ei myöskään koe mielihyvää asioista joista hän normaalisti sellaista kokee. Esimerkiksi Merille tärkeä saliharrastus jää usein lähes kokonaan pois masennusjakson aikana, koska Merillä ei ole jaksamista tai kiinnostusta sitä kohtaan. Meri myös lihoo masennusjaksojen aikana, koska hän ei jaksa olla fyysisesti aktiivinen. Usein masennuksella voi olla negatiivinen vaikutus ihmissuhteisiin, koska masentuneena ihminen ei jaksa panostaa niihin.

Manian oireisiin kuuluu selvästi kohonnut mieliala ja vireystila. Meri tuhlailee usein holtittomasti rahaa ja käyttäytyy riskialttiisti manian aikana. Ensimmäisen maniajakson aikana Meri sai esimerkiksi ylinopeussakot, koska hän ajoi riskialttiisti. Meri ei tarvitse maniajakson aikana muutamaa tuntia enempää unta yöllä. Merillä on koko ajan uusia ideoita ja hän hyppii projektista toiseen. Oireet näkyvät myös selvästi ulospäin. Merin mummo kuvaili Merin käyvän ylikierroksilla maniajakson aikana. Välillä Merillä saattoi olla suorastaan euforinen olo ja välillä taas hän oli hyvin vihainen. Manian aiheuttama viha voi välillä purkautua ulkopuolisiin ihmisiin. Meri saattaa välillä suuttua muille ihmisille yhtäkkiä maniajakson aikana. Maniaan voi myös kuulua psykoottisia oireita, mutta hypomaniassa niitä ei esiinny. Jos henkilöllä siis on psykoottisia oireita, on tällöin kyseessä aina ensimmäisen tyypin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Merillä ei ole kuitenkaan ollut psykoottisia oireita. Myös esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa saattaa esiintyä epäsopivaa käytöstä. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi myös aiheuttaa esimerkiksi päihteiden väärinkäyttöä. Meri on kuitenkin välttynyt tällaiselta oikean hoidon ansiosta.

Merin kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan mielialaa tasoittavalla litiumilla. Merille lääkehoito sopii ja se on pitänyt sairausjaksot poissa. Jaksojen aikana Merillä oli hoitosuhde ja hän kävi psykoterapiassa. Psykoterapia ei voi parantaa kaksisuuntaista, mutta sen avulla voidaan löytää elämää helpottavia keinoja. Meriä auttoi tiedon saaminen sairaudesta, koska hän ymmärsi silloin omia oireitaan paremmin. Meri pitää nykyään kiinni säännöllisistä elämäntavoista ja välttää päihteiden käyttöä. Meri koki myös masennukseen helpotusta, kun sai puhua stressiä aiheuttavista tekijöistä.

Vastauksen pituus: 751 sanaa, 5817 merkkiä




MALLIVASTAUS 2. (Maisa Autio, PS4.1-kevät)

Epäterveellinen taitoluistelu Maisa Autio

 

Pinja on 16-vuotias lukiota käyvä nuori. Hänen perheensä kuuluu vanhempiensa lisäksi kaksi sisarusta; isosisko sekä pikkuveli. Pinja on harrastanut taitoluistelua kolmannelta luokalta asti ja edennyt urallaan pitkälle. Hän nauttii luistelemisesta ja käy harjoituksissa kuudesti viikossa. Hän on tavoitteellinen harrastuksen lisäksi myös koulussa ja on ajatellut pyrkivänsä lukion jälkeen opiskelemaan lääketiedettä. Hän on koulun suhteen tunnollinen ja pettyy helposti, jos arvosanat eivät kosketa hänen tavoitteitaan. Pinja on luonteeltaan ystävällinen ja kohtelias. Hänellä oli paljon ystäviä koulussa, mutta vapaa-ajalla hänen kaikki aikansa meni koulutehtävien parissa. Vaikka kaverit pyysivät häntä ulos usein, Pinjan aika ei koskaan riitä ja hän joutui kieltäytymään.

 

Vanhemmat olivat ylpeitä Pinjan taitoluistelijan urasta ja he aina kannustivat häntä jatkamaan. Vanhempien ylpeys asetti kuitenkin Pinjalle paineita ja välillä kilpailusuoritusten jälkeen hän ajatteli pettävänsä vanhempien odotukset epäonnistumisellaan. Valmentaja Liisa oli myös odottavainen Pinjan suhteen ja puhui luistelijalle usein, kuinka hän tulee edistymään urallaan, kun hän harjoittelee vielä lisää. Pinja oli myös käynyt Liisan kanssa keskusteluita, kuinka paljon edistyminen vaatisi myös jäähallin ulkopuolella liikunnan, ruokavalion ja palautumisen suhteen. Keskusteluissa Liisa myös muistutti keskittymään ruokavalioon siten, ettei paino saisi nousta korkeammaksi, koska se vaikuttaisi joidenkin hyppyjen onnistumiseen. Liisan tavoitteellisuuden takia, hän otti kaikki neuvot vastaan kuuliaisesti, jos ne edesauttaisivat uran nousun nopeutta sekä tason nousua.

 

Koulussa Pinja ei enää lähtenyt kavereidensa mukaan syömään kouluruokailuun. Jos hän lähti, hän söi usein kasvisvaihtoehtoa, mutta heitti siitäkin suurimman osan biojätteeseen. Kaverit huolestuivat Pinjan käytöksestä ja he pohtivat yhdessä, miten tilanteen kanssa tulisi toimia. He ottivat yhteyttä kouluterveydenhuoltoon nimettömästi ja kertoivat huolenaiheesta terveydenhoitajalle. Terveydenhoitaja vastasi ottavansa asian työnsä alle sekä kiittivät ystäviä arvostavasta teosta heidän ystäväänsä kohtaan. Terveydenhoitaja otti yhteyttä Pinjaan viestillä kysyäkseen, voisiko hän tavata pikaisesti jossakin kohdassa samalla viikolla. Viesti aiheutti Pinjalle hämmennystä, koska hän ei keksinyt mitään syytä, miksi terveydenhoitaja haluaisi nähdä häntä. Terveydenhoitajan ajalla hoitaja kysyi Pinjan vointia ja miten koulu sujuu. Hän kyseli Pinjan elintavoista sekä liikunta- ja ruokailutottumuksista. Hän mittasi myös painon ja pituuden. Pinja hämmästyi lisää, kun hoitaja kysyi, onko hän itse tai joku muu ollut joskus huolissaan hänen syömisestäsi sekä mitä mieltä hän on omasta ulkonäöstään. Paino- ja pituuskäyrällä laskettu painoindeksi oli todella matalalla, jonka takia terveydenhoitaja kirjoitti lähetteen sisätautien poliklinikalle lisätutkimuksiin. Pinja säikähti tilannetta, koska hänellä ei omasta mielestään ollut koskaan ongelmia syömisen suhteen.

 

Mielenterveys on psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämistä sekä voimavarojen suhteellista ja tasapainoista käyttöä. Mielenterveyshäiriöt vaikuttavat mielen toimintakykyyn heikentävästi. Taitoluistelussa asetetut ihanteet, perheen luomat paineet ja tavoitteellisuus olivat esimerkkisyitä sille, miksi Pinja sairastui syömishäiriöön, joka on yksi mielenterveydenhäiriöistä. Anoreksia todetaan ICD-10-tautiluokituksen mukaisesti, jossa Pinjan oireilu täytti kaikki ehdot. Valmentajan puheet hyvästä kunnosta ja terveellisistä elämäntavoista olivat painuneet Pinjan mieleen ja se aiheutti hänelle kuormitusta ja stressiä suoriutumisesta. Syömishäiriössä sairastunut usein kieltää sairastumisensa ja oireilunsa, jonka takia se on vaikea huomata. Vanhemmat eivät myöskään kiinnittäneet huomiota Pinjan laihtumiseen, koska uskoivat Pinjan pitävän terveellisten elämäntapojen mukaan itsestään huolta. Sairastunut piilottaa oireensa helposti, jonka takia häiriön syntyminen ei näy ulkopuolisen silmin sairastuneen jaksamisessa. Pinja oli kuitenkin huomannut, ettei hän jaksanut arjessa enää samalla tavalla kuten ennen ja hänen olonsa oli usein uupunut. Tämä johtui liian vähäisestä energian saannista. Syömishäiriö vaikuttaa myös hormonitoimintaan, jonka takia Pinjan kuukautiset olivat jääneet pois. Hän ei myöskään tykännyt olla koskaan mukana kuvissa, koska hän näytti niissä omasta mielestä lihavalta. Hänellä oli vääristynyt kehonkuva mielessään, jonka ihanteet olivat laukaisseet.

 

Sisätautien poliklinikalla ei huomattu fysiologisia syitä laihtumiselle, joten lähete kirjoitettiin nuorten psykiatriselle poliklinikalle. Pinja oli edelleen hoitoaan vastaan, koska hän ei nähnyt siihen syytä. Poliklinikalla jatkettiin hoitopolun suunnitelman mukaisesti ja Pinja sai lähetteen myös ravitsemusterapeutille. Hoidon ylläpitämisessä on tärkeää luoda sairastuneeseen luotettavia vuorovaikutussuhteita myös ammattilaisten kanssa, mikä edistää paranemista. Hoitajien ja lääkärien on hyvä pysyä hoitosuhteen aikana samoina, joka luo potilaaseen turvallisuuden tunnetta. Hoito etenee aina vaiheittain ja yksilöllisesti jokaisen potilaan oireilun mukaisesti. Pinjan tilanteessa ensimmäinen vaihe kieltäytyvän käyttäytymisen muutos. Potilaalle on hyvä tuoda esille syitä, miksi tilanne voi edetä hengenvaaraan ja kuinka tärkeää olisi ottaa apua vastaan, mutta ei pakottamalla. Tilanteessa Pinjalle vaikeinta oli uran hetkellinen lopettaminen ja elämän uudeksi laittaminen. Ravitsemusterapeutti tarjosi Pinjalle välipalapatukoita, jotka ovat energiapitoisempia kuin normaalit välipalakeksit. Niiden syöminen edistää fyysistä toimintakykyä jaksamaan toipumisen alkuvaiheissa. Toipumiseen kuuluu myös syömishäiriön haastaminen, jota on havainnoitu seuraavalla kuvalla.

 Päivällispöydässä pöytä oli katettu viidelle. Perhe halusi Pinjan sairastumisen takia parantaa perheen yhteisiä ruokailutottumuksia syömällä yhdessä päivällistä päivittäin. Se on Pinjalle haaste, koska hän ei pysty kieltäytymään yhteisestä ruokailusta. Ruokapöydässä kuitenkin Pinja kieltäytyi syömästä ruokaa, koska hänellä ei ollut nälkä. Äidille se ei sopinut ja Pinja hermostui. Hän haukkui äidin tekemän ruuan ikävillä kommenteilla ja poistui pöydästä vihaisesti. Äiti pyysi Pinjan rauhallisesti takaisin pöytään istumaan ja syömään edes pienen annoksen. Illalla Pinja oli kiukkuinen ja itki omassa huoneessaan. Kun tilanne alkoi rauhoittumaan, äiti kävi juttelemassa Pinjan kanssa, miksi hän kieltäytyi ruuasta ja miltä se tuntui. Päivällispöydän tapahtuma tapahtui syömishäiriön haastamisen mallin mukaisesti. Malli kuvaa myös sympaattisen- ja parasympaattisen hermoston toimintaa, jossa mallin nousukohdissa sympaattisen hermoston toiminta kiihtyy ja laskukohdissa hengitys ja vireystila tasaantuvat takaisin perusvaiheeseen. Sairastavalle on annettava aikaa ja tilaa toipumiselle, mutta syömishäiriölle ei saa antaa tilaa elämässä. Hoidossa on oltava tarkka ja siihen on suhtauduttava tosissaan. Vanhempien huolehtiminen hoidon toteutumisesta turvaavat parantumisen tapahtumisen. Kun toipuminen on edistynyt tarpeeksi pitkälle, elintapoja voidaan ammattilaisten ohjeiden mukaisesti lähteä muuttamaan normaalien suositusten mukaisiksi. Syömishäiriöstä on tärkeää parantua kunnolla, jolloin sen uusiutumisen mahdollisuus on mahdollisimman pieni.

860