Kotkassa lukiot kirimässä suosiossa ohi ammatillisesta koulutuksesta

Kotkassa lukioon on pyrkinyt vuosittain korkeintaan 50 prosenttia peruskoulun päättäneistä nuorista. Ammatillisen koulutuksen suosio on ollut kaupungissa vahva.

Ensi syksynä nuorista enemmistön eli 54 prosentin arvioidaan suuntaavan lukioon. Syitä on Kotkan opetustoimenjohtajan Juha Henrikssonin mukaan useita, esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ja yleinen taloudellinen epävarmuus.

— Yleensä epävarmoissa tilanteissa yleissivistävä koulutus mielletään varmemmaksi. Lisäksi halutaan lisää aikaa miettiä ammatin valintaa, Henriksson sanoo.

Ikäluokka pienempi, mutta kiinnostus lisääntynyt

Kotkan hyvinvointilautakunnan käsittelyyn oli tiistaina menossa Henrikssonin ja Kotkan kahden lukion rehtoreiden esitys aloituspaikkojen määrän vähentämisestä 308:sta 270:een.

— Esitys perustui aiempien vuosien lukiohalukkuuteen. Lisäksi ikäluokka on pienempi, Henriksson kertoo.

Lautakunnan esityslista julkaistiin viime viikolla ja Kymen Sanomat kertoi nettijutussaan aloituspaikkojen karsintasuunnitelmasta. Henrikssonin mukaan asiasta nousi kritiikkiä.

— Opettajakunta oli huolissaan, riittääkö heillä töitä, jos opiskelijoiden määrä vähenee, Henriksson toteaa.

Kaikki halukkaat pääsevät lukioon

Kritiikin vuoksi Henriksson otti alkuviikon aikana yhteyttä yläkoulujen opinto-ohjaajiin Kotkassa, Pyhtäällä ja Haminassa. Opinto-ohjaajilla on paras käsitys siitä, minne oman koulun yhdeksäsluokkalaiset ovat suuntaamassa peruskoulun päättymisen jälkeen.

Ensimmäisenä vaihtoehtona Kotkasta lukioon on hakemassa 250 peruskoulun päättävää.

— Pyhtäältä ja Haminasta Kotkan lukioihin olisi tulossa 45 oppilasta eli yhteensä 295 nuorta.

Haluan varmistaa sen, ettei tule tilannetta, jossa joukko kotkalaisia lukioon haluavia jäisi sen ulkopuolelle. —Juha Henriksson

Henriksson korostaa, että luvut ovat arvioita eikä tarkkaa määrää tiedetä ennen ensi kevään yhteishaun päättymistä. Tästä huolimatta hän päätti muuttaa esitystään lautakunnalle. Uudessa esityksessä lukion aloituspaikkojen määrää ei lasketa.

— Haluan varmistaa sen, ettei tule tilannetta, jossa joukko kotkalaisia lukioon haluavia jäisi sen ulkopuolelle.

Kotkassa käytännössä kaikki halukkaat ovat päässeet lukioon eikä käytössä ole virallista keskiarvorajaa.

— Kunta voi rajata perusopetuksen paikkoja vain itselleen, mutta lukioon on otettava pyrkijöiden mukaan. Kriteerinä käytetään lukuaineiden keskiarvoa, Henriksson sanoo.

Erityislinjat kiinnostavat

Karhulan lukiossa on erikseen määritelty aloituspaikat erityislinjoille: 20 matemaattis-teknologiselle linjalle ja 15 yrittäjyyslinjalle.

Rehtori Kristiina Juvonen kertoo matemaattis-teollisen linjan toimineen vuodesta 1996 alkaen. Tulevaisuudessa linjan nimi muuttuu matemaattis-teknogiseksi.

— Paikkamäärä on ollut sopiva, hakijoita on ollut enemmän kuin paikkoja. LInjalle pääsyn ratkaisee keskiarvo, Juvonen sanoo.

Yrittäjyyslinja on toiminut Karhulan lukiossa reilut 10 vuotta. Sekin on suosittu ja mukaan on päässyt keskiarvon perusteella.

— Opiskelu on projektimaista ja tiimityötä. Linjalle on ollut halukkuutta myös lukio-opintojen aloituksen jälkeen yleislinjalta.

Lukiossa saa aikaa harkita

Karhulan lukion toisen vuoden opiskelija Joni Matalamäki valitsi peruskoulun jälkeen lukion, koska aikoo ammattikorkeakouluun ja rakennusinsinööriksi. Suurin osa Matalamäen kavereistakin tuli lukioon.

Keskiarvorajaa Matalamäki ei Kotkan lukioihin toivo.

— On hyvä, että kaikille annetaan mahdollisuus. Joku voi haluta lukioon, mutta saa peruskoulussa jostain syystä huonompia arvosanoja kuin kokee ansainneensa. Keskiarvorajan vuoksi lukioon ei pääsisi.

Kaikki eivät saa haluamaansa opiskelupaikkaa peruskoulun jälkeen. Kotkalainen Veera Suhonenarvioi lukiosta olevan hänelle enemmän hyötyä jatko-opintojen ja yleissivistyksen kannalta.

Opiskelupaikan valinta peruskoulussa ei ollut vaikeata.

— Eri kouluilta kävi vieraita ja opo (opinto-ohjaaja) kertoi jatko-opiskelupaikoista, Suhonen kertoo.

Suhosen kavereista kaikki eivät päässeet peruskoulun jälkeen haluamiinsa opiskelupaikkoihin Kotkassa ja lähtivät muille paikkakunnille.

Lukioissa voisi Kotkassa Suhosen mielestä olla keskiarvoraja.

— Lukioon tulisi oikeasti heitä, jotka ovat valmiita tekemään töitä. Nyt osa on täällä, koska on vain hakenut jonnekin.

Santeri Korjus suhtautuu keskiarvorajaan kriittisesti.

— Täällä on sanottu, että lukiossa aloitetaan puhtaalta pöydältä. Kun keskiarvorajaa ei ole, jokainen voi kokeilla, onko lukio oma paikka, Karhulan lukion toista luokkaa käyvä Korjus toteaa.

Jenna Toivanen tuli lukioon, koska hänellä ei ollut peruskoulun jälkeen muita suunnitelmia.

— Lukiosta saa hyvän pohjan. Jos kouluissa on tilaa, on hyvä, että kaikki halukkaat voivat tulla lukioon, Toivanen sanoo.

Opiskelupaikka tarjolla kaikille

Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa Ekamissa aloituspaikkojen määrään vaikuttavat eri alojen työvoiman tarve sekä ikäluokan koko.

Koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Sami Tikkanen kertoo yhteishaussa olevan tarjolla 650 opiskelupaikkaa peruskoulun päättäville sekä heille, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto. Lisäksi Ekamissa on 60 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmentavaan koulutukseen. Koulutusta Ekami järjestää Kotkassa ja Haminassa.

Näkemystä siitä, että ammatillisesta koulutuksesta tehdyt säästöt olisivat heikentäneet Ekamin kiinnostavuutta, Tikkanen ei jaa.

— Ammatillinen koulutus on paremmassa iskussa kuin aikoihin. Määrärahoja ei olla tällä hetkellä enää leikkaamassa, vaan koulutusta uudistetaan vahvasti vastaamaan työelämän muutoksiin, Tikkanen toteaa.

Ekamiin pääsevät kaikki halukkaat. Kun Etelä-Kymenlaaksossa lasketaan yhteen lukioiden ja toisen asteen koulutuksen aloituspaikat, koko ikäryhmälle on tarjolla opiskelupaikka.

Eri alojen kiinnostavuus vaihtelee Tikkasen mukaan vuosittain.

— Sosiaali- ja terveysalalla suosio ollut pitkään kohtuullisen suuri. Keväällä uutena alkaa turvallisuusalan koulutus.

— Matkailu- ja ravitsemusalan paikkoja on lisätty, koska pyrimme tukemaan seudulla kasvussa olevaa matkailua, Tikkanen sanoo.

Lähde: Kymen Sanomat / Tiina Katajisto 29.11.2017