Vihreä lippu

Vihreän lipun kalenteri

Uuden tapahtuman luominen

Sulje

Olet luomassa tapahtumaa menneisyyteen.

Täytä vaaditut kentät.

Varoitus

Menetät kaikki syöttämäsi tiedot, jos suljet ikkunan

Viikko 27

1 July 2024 Thursday
2 July 2024 Thursday
3 July 2024 Thursday
4 July 2024 Thursday
5 July 2024 Thursday
6 July 2024 Thursday
7 July 2024 Thursday

Viikko 28

8 July 2024 Thursday
9 July 2024 Thursday
10 July 2024 Thursday
11 July 2024 Thursday
12 July 2024 Thursday
13 July 2024 Thursday
14 July 2024 Thursday

Viikko 29

15 July 2024 Thursday
16 July 2024 Thursday
17 July 2024 Thursday
18 July 2024 Thursday
19 July 2024 Thursday
20 July 2024 Thursday
21 July 2024 Thursday

Viikko 30

22 July 2024 Thursday
23 July 2024 Thursday
24 July 2024 Thursday
25 July 2024 Thursday
26 July 2024 Thursday
27 July 2024 Thursday
28 July 2024 Thursday

Viikko 31

29 July 2024 Thursday
30 July 2024 Thursday
31 July 2024 Thursday
1 August 2024 Thursday
2 August 2024 Thursday
3 August 2024 Thursday
4 August 2024 Thursday
Ilmoittautuminen avoinna
Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin
Ilmoittautuminen tehty
Ilmoittautuminen ei ole avoinna

Lintuviikon päätöstapahtuma 19.5.2023

Vietimme lintuviikon päätöstapahtumaa päiväkodin pihalla. Meillä oli erilaisia rasteja joissa mm. tunnistimme linnun laulusta lintuja, lajittelimme oikeat munat oikeisiin linnun pesiin, uitimme ankkoja ankkalammessa, kiikareilla bongailimme lintuja ja leikimme erilaisia lintuleikkejä.

Vihreän lipun raati 11.5.23 🌿🌞🌿

Alkulauluna kuuntelimme Mennään metsään, Ammuu orkesterilta.

🌿 Sitten juteltiin lyhyesti luonnon monimuotoisuudesta,kertausta vähäsen, mitä käyty läpi talven aikana

🌿1. Minkä puun/muun luonnossa olevan asian luona olet,tunnustele puuta,asiaa silmät sidottuna - leikki

🌿 2.leikki:
Miten eri metsän eliöt ja eläimet liikkuvat?
-muurahainen, koppis,mehiläinen, perhonen, lintu, jänis, karhu, kettu, hirvi

🌿3.leikki:
Kuunnellaan metsän/luonnon ääniä, mitä kuulet?
-miten niitä voi tuottaa, tehdä itse?

🌿 Sitten kerroin keksimäni pienen keväisen pörriäistarinan,johon teimme videonäytelmän
Rooleissa oli:
- kukat ja pörriäiset ja linnut, aurinko ja vesi

Osa lapsista kukkia🌺 osa pörriäisiä🐝 vesipisaroita💧ja aurinkoja 🌞
Juoni:
1. kukat kyykyssä odottaa kasvuaan siemenenä
2. aurinko, jotkut lapset käy silittelemässä kukkia
3. jotkut lapset, vesi, käy naputtelemassa vesipisaroita kukille
4. silloin kukka alkaa kasvaa, lapset nousevat seisomaan- huojuvat tuulessa
5. Sitten lentävät pörriäiset pölyttymään kukkia ja nauttivat mettä ruuakseen
6. lopulta lentävät lintulapset ja saavat pörriäisistä aterian
Joten niin kaikki hyödyntävät toistensa elämää, ravintoketjussa kaikki ovat tarpeellisia.

Ennen ruokaa katsoimme vielä Ihme ja kumma-videon, Mihin tarvitsemme pörriäisiä?

Tällä erää tämä toimintakausi alkaa olla lopuillaan, viimeinen raati oli meillä ennen ensi syksyä. On ollut mukavaa taas nauttia lähiluonnosta ja oppia kaikkea uutta luonnon monimuotoisuudesta tällä kaudella.
Kiitos lapset ja aikuiset 💚
Terveisin,
Raadin vetäjä Marju

Ihanaa ja leppoisaa kesäaikaa kaikille, teille vanhemmillekin luonnon helmassa 🌿🌸🐦🐝🌞🌳🐜🦋🐞

Vihreän lipun raati 13.4.23

Voi miten vuosi luonnossa kuluukaan nopeasti…
Tammikuu alkaa rakettien paukkeella. Niinpä mekin raatilaiset pompattiin raketteina uuteen vuoteen.
Eläimistä ainakin kettua ja jänistä voi talvella nähdä, ja oravaa.
Helmikuu on oikein mainio hiihto- ja laskettelukuu.
Silloinkin on liikkeellä pupuja ja kettuja, koska ne eivät palele paksujen turkkiensa alla ja niille löytyy luonnosta syötävää.
Maaliskuu oli meillä äsken ja silloin saimme tehtyä mainioita lumiukkoja.
Lumi alkaa hieman jo sulamaan, näkyy pajunkissoja ja maassa pälvipaikkoja.
Joku muuttolintukin on jo varmaan uskaltautunut palaamaan etelän lämmöstä.
Huhtikuussa niitä lintuja näkyykin jo paljon enemmin, on hanhia, töyhtöhyyppiä, kiuruja, västäräkkejä. se tarkoittaa sitä, että niillä pitää olla myös ruokaa.
eli silloin voi nähdä muurahaisia, perhosia ja kimalaisia. jotta niilläkin olisi ruokaa, nousee maasta esim. leskenlehtiä.
Toukokuussa juhlimme äitiä, poimimme kukista seuraavaksi esiin ponnahtaneita valkovuokkoja. Me kokeilimme kerätä niitä yhdellä jalalla seisten, kuten kurki.
Kesäkuussa vesi on ehtinyt lämmitä uimakelpoiseksi ja nautimme uimisesta ja kalastuksesta.
” Ongella, ongella, meren rannalla ongella. Ongella, ongella, rannalla ongella. Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa. nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa”
Sillä laululla saaliiksi saimme kaloja vasarahaista ahveneen.
Heinäkuussa nautitaan eväistä ulkona, kuten mekin. Luonnosta löytyy mansikoita ja mustikoita. Me nautimme porkkanoita, leipää ja mehua.
Elokuu on kesäkuukausi, eikä yleensä kylmä, mutta nyt raatiretkellä keli oli aika viileä. Jaana raatilainen laittoi liikettä nivelille ja metsäparkour oli mainio lämmittelyjumppa.
osa eläimistä on taas suunnittelemassa muuttomatkaa, metsä hiljenee linnunlaulusta.
Syyskuussa jo aika moni linnuista lähtee etelään. Voimme bongata taivaalla satoja lintuauroja. Mekin kokeilimme ”raatilaismuuttoauraa” ja hyvin sujui, auramuodostelma oli hyvin eläväinen.
Lokakuussa luonto on järjestänyt herkkupöydän ainakin karhuille, maasta nousee sieniä, puolukoita ja muita herkkuja.
Marraskuussa maa alkaa jäätymään, samoin vedet.
Isäkarhu ja koko muu perhe alkaa etsiä itselleen talviunipesää. Käärmeet ja siilit vaipuvat horrokseen, koska niidenkin ruoka-aitat menevät kiinni.
Joulukuussa on luonto rauhoittunut vuoden kierrosta, saatu uusi lumivaippa ja kerätään rauhassa voimia uuteen, alkavaan vuoteen. Ilvekset ja ketut turkkeineen pärjäävät talven pakkasissa, jäniksetkin löytävät ruokansa pajukoista ja puutarhoista.
Jotta luonto ja meidänkin ympäristömme voisi hyvin ja täällä olisi mukavaa olla, osallistuimme ”Miljoona roskapussia”- kampanjaan. Eskarilaiset kotimatkallaan keräsivät roskia kävelytien varrelta kaksi isoa muovikassillista. Purkka, joutuessaan luontoon hajoaa hitaasti ja jollei sitä kerää pois, siihen voi lintu tukehtua tai sen voi löytää tämän hetken lapsi ollessaan mummuraisen tai papparaisen ikäinen ”kiikkutuolivanhus”.

Metsä-ja vesipäivä 22.3.2023

Maailman metsäpäivää vietettiin tänä vuonna 21.3.23 ja maailman vesipäivää 22.3.23.

Yhdistimme päivät ja vietimme niitä päiväkodin pihalla ja metsässä ke 22.3.

Pihalla oli erilaisia vesirasteja. Kokeilimme miten erilaiset tavarat kelluvat vai uppoavatko ne. Mietimme mihin eri eläimet tarvitsevat vettä. Tutkimme veden eri olomuotoja ja pääsimme leikkimään isoon ankkalampeen.

Metsästä löytyi metsään liittyviä rasteja kuten etsimme metsän eläimiä, mietimme mikä eläin itse haluaisimme olla ja minkälaista olisi asua metsässä. Tutustuimme kuuseen ja mäntyyn ja niiden käpyihin ja pääsimme pelasmaan muistipeliä metsäneläin korteilla.

Vihreän lipun raati 9.3.23

Lumisesta pakkasmetsästä löysimme polun varrelta kuvia ja runoja metsän eläimistä.

”Peura seuraa peuraa
pitää sille seuraa.
Tykkää siitä peurasta
kiitoksia seurasta!”

Lapset tunsivat hienosti eläimet, niiden asuinpaikat ja tavat. Jotkut löydetyistä otuksista voivat asua myös päiväkodin metsässä, jotkut taas isommissa metsissä kauempana ihmisistä. Tai veden alla tai rannalla.

Onneksi löysimme myös kasan lapioita, joilla pääsimme kaivamaan eläimille pesäkoloja ja käytäviä.


”Me tehään karhulle pesä ja tuoli. Karhu vois siel kesällä laiskotella tuolissa.”

”Hiirelle tehään kotia suojaksi että mikään ei syö sitä.”

”Ja jänikselle kotia ettei kettu syö sitä ja ettei tuu haavoja.”

”Loukkui ketulle kaivan ja sit joku voi hautaa sen.”

”Tehään sadalle jänikselle kotia et sinne mahtuu poikasii ja ettei kettu mahu sinne.”

”Me tehään meille majaa, siellä voi pelaa mainkräftii ja siellä voi myös syödä.”

”Tiputtelen näit lumii.”


”Myyrälle tehään kolo ja tähän tulee tämmönen tunneli.”

Kiitokset lapsille, kylmää oli ja lumi pölisi mutta niinhän talvella pitääkin.

Vihreän lipun raati 9.2

 
Hei mitä kuuluu puu?
Etsittiin oma puu,halattii sitä,kerrottiin kuulumisia ja kysyttiin puulta mitä kuuluu.Ja jokainen sai keksiä omalle puulle oman nimen.
 
Eskarilainen valitsi itselleen parin päikkyläisestä,jonka jälkeen tutkittii lunta mustien alustojen kanssa luuppia käyttäen.Luupeilla tutkittiin myös kiviä,varpuja,oksia.Kivistä näkyi suoraan kiven sydämeen.
 
Huomattiin myös,että ryhmässä olikin samannimisiä lapsia isoissa ja pienissä.Sehän olikin hauskaa,kun samoja nimiä löytyi myös kotoonta.
 
 
Tällä kertaa raati oli hyvin rauhallinen,ei kiire minnekkään ja siitä nautimme koko tuulen voimalla.Sää oli aika tuulinen,mutta se ei meitä haitannut.Pääasia oli että kaikilla oli kivaa ja mukavaa olla yhdessä. 

Vihreän lipun raati 19.1.2023

Raadissa pohdittiin tänään eri lajien selviytymistä talvella lähimetsässä; talvella ei näy hyönteisiä, ei kuulu lintujen laulua ym. Tutkimme” lumen alla on elämää”/ yle.fi kuvasta mitä eläimiä / hyönteisiä elää talvella lumen alla ja että ne pystyvät kulkemaan onkaloita pitkin lumen päälle etsimään ruokaa. Moni ihmetteli voiko lumen alla hengittää, kun katsoimme miten metsähiiri, metsämyyrä siellä asuu heinäpesässään. Hyppyhäntäiset hakeutuvat suojasäällä lumen päälle hyppimään. Tämä herätti pohtimaan, että onko häntä hyppyhäntäisen hyppyväline? tutkitaan asiaa ryhmissä lisää.

Seuraavaksi tutkittiin / lajiteltiin talvella hereillä olevia lajeja lumen päällä asuviin: jänis, orava, punatulkku ja lumen alla asuviin: metsähiiri ja metsämyyrä.

Talviunta nukkuu karhu joka kasvattaa syömällä syksyllä itselleen rasvavaraston, jonka turvin se selviää talvesta, Lapsia kiinnosti tieto, että karhu mielellään valitsee talviunipesäksi suuren muurahaispesän kun muurahaiset siirtyvät talveksi maan alle. Seuraavaksi he miettivät kumpi herää keväällä ensin: karhu vai herättävätkö muurahaiset karhun?
Siili horrostaa ja koska ei pysty syömään itselleen niin suurta rasvavarastoa laihtuu talven aikana jopa puolet painostaan. ihmettelimme miten sammakot ja käärmeet vaipuvat vielä syvempään horrokseen eli kylmähorrokseen.
Sammakot pohjamudassa vieri vieressä ja käärmeet sikin sokin toisiinsa kietoutuneina kolossa. ”Miten ne purkautuvat kasasta keväällä, kuka ensin?” pohdiskelua.

Jakauduimme lopuksi kolmeen hereillä talvella olevien ryhmään. Etsien metsästä ruokaa lapioilla kaivaen lumen alta ja tutkien onko siellä vihreitä kasvia.
Jänis :heinät, lehtipuun kuori/ silmut, mustikan/puolukan varvut
Punatulkku: talventörröttäjien siemenet,
Orava: havupuiden siemenet kävyistä, sienet, siemenet. Hyvin lapset löysivät ruokaa mutta
kyllä eläimillä on kova työ löytää lumisesta metsästä lumen alta ruokaa, kun meilläkin oli raadin touhujen jälkeen kova nälkä kun suuntasimme takaisin päiväkotiin ja esikouluun.

Vihreän lipun raati 8.12.2022

Metsässä meitä odotteli paksu lumipeite ja lunta satoi raadin aikana kokoajan lisää. Rohkeat raatilaiset eivät onneksi lunta pelänneet!

Metsässä siirtyiltiin rastipisteeltä toiselle metsän eläinten lailla. Metsän eläimet eivät kylläkään liittyneet heille ominaisin tavoin, vaan enimmäkseen hassusti: pöllöt juosten siivet levällään, hirvet sarvet pystyssä kahdella jalalla, sudet käsiään pyöritellen. Ilvekset sentään liikkuivat urheasti nelinkontin liikettä hidastavasta hangesta huolimatta ja jänikset pomppivat hangessa. Huh, ottaapa kunnon päälle liikkua kuin eläin!

Aivan ensin etsittiin hangesta laminoituja eläimien ja kasvien kuvia. Keskusteltiin yhdessä, miten eri eläimet viettävät talvea? Matelijat, sammakkoeläimet ja osa nisäkkäistäkin nukkuvat talvella. Millaisia talvipesiä ne eläimet oikein rakentavat? Minne lähtevät linnut talveksi, malttaako jotkut jäädä Suomeenkin? Mitkä eläimet vaihtavat väriä ja vaihtavatko vaaleampaan, vai tummempaan suuntaan? Miten taas puille käy talvella? Entäpä kasvit, kuinka niille käy lumipeitteen alla?
Riimiteltiin vielä lopuksi:

Kaikkialla on valkoista lunta,
karhu nukkuu sikeää talvi ------
poikaset syntyvät pesään
vielä pitkä matka on ---------

Seuraavaksi tunnistettiin metsän puita koskettamalla niitä eri kehonosilla. Eipä ollut lapsista ihan helppoa pysyä pystyssä, kun vain toisella jalalla puuhun koski. Aluksi puiden tunnistaminen oli hiukan haastavaa, mutta pikkuhiljaa raatilaiset oppivat katsomaan puita latvuksiin asti, jolloin tunnistaminen helpotti huomattavasti. Mustikanvarpujakin lumen seasta löydettiin!

Vähän matkan päästä lapset etsivät mukavan paikan maata, tai istua hangessa. Pian kaiuttimesta alkoi kuulua eläinten ääniä. Harakan ja variksen äänien erottaminen oli hankalampaa: kerrattiinkin noiden tuttujen lintujen värierot. Suden ulvonnan ja karhun murahtelun kohdalla joku lapsi jo sanoikin ”hui”. Metsän kovaääniset asukit herättivät siis lapsissakin erilaista ihmetystä ja kunnioitusta.

Lopuksi siirryttiin syvemmälle metsään mallintamaan metsäneläinten jälkiä lumeen. Kerettiin piirrellä ainakin suden, jäniksen ja taistelevien lintujen jälkiä hankeen. Sen jälkeen teki jo mieli lähteä sisälle lämmittelemään, kun oli ollut kylmän talvisen viiman, upottavan hangen ja lumisateen seurassa metsässä oppimassa uutta.

Vihreän lipun raati 10.11

”Metsään ei pidä mennä aikuisen tietämättä, ei aikuisenkaan.”

Vihreän lipun arvoisa raati kerääntyi päiväkodin pihaan ihan vetäjän ”huomaamatta”, mutta siitä sitten kyllä reissuun päästiin, mukanamme kaksi repullista ja yksi rinkallinen erinäistä matkaevästä.

Luontoon puikahdimme ”avaimenreiästä”, ja aloimme ihmetellä mitä kaikkea luonnolla on tänään meille tarjota. Ihmettelyssä apuna oli kaksi korttia, joista toisessa isompi aukko kurkisteluun, toisessa kaksi pienempää. Löytyi puita, kiviä, sammalta, jäkälää, taivasta ja vettä ja paljon muuta.

Kun lähdet luontoon, mihin lähdet?
Joku löysi metsästä marjoja ja sieniä, joku oli metsätöissä, joku oli mökillä, joku kalassa. Luonnossa voi rauhoittua kukin omalla tavallaan.
(Mökillä wc-pytty todettiin tarpeelliseksi sekä itselle, että luonnolle, olipa se huussissa tai sisällä mökissä.

Kalastus kuuluu mukaviin puuhasteluihin ja sitä lähdimme seuraavaksi tekemään laulun voimalla:
”Ongella, ongella, järven rannalla ongella.
Ongella, ongella, rannalla ongella.
Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa.
Nappaa kala nappaa, jotta saadaan soppaa.”

Hyvin saatiin saalista, oli haukea, valasta ja haitakin.

Luonto tarjoaa meille paljon aiheita leluihin, käyttö- ja koriste-esineihin, ruokiin ja mausteisiin.
Maistelimme mehiläisten valmistamaa hunajaa, haisteltiin mausteita(kaneli, pippuri, oregano..).

Sivuuttiin myös eläimille ja puille sattuvia vahinkoja.
Esim muurahaiset kuljettavat sairaan toverinsa pesään saamaan hoitoa, puihin muodostuu pihkaa jne.
Itse voi metsässä rakentaa paarit vaikkapa takista ja housuista ja kahdesta tukevasta riuùsta.
Sillä aikaa kun toiset ihanat raatilaisaikuiset kuljettivat paareissa ”potilaita”, Minski viritteli evästelytulia trangiaan.
Eväinä syötiin ruisleipää, mandariinia ja kurkkua ja lämmikkeeksi mehua.

Lopuksi raatilaiset kokoontuivat kolmeen ryhmään: ketut, puput ja salaatit/porkkanat, kukin omaan kotiinsa.
Keskellä oli kasa, jossa oli ”ruokaa” jokaiseen makuun. Siitä sai luvan tultua jokainen hakea kotiinsa yhden herkun kerrallaan. kun kaikki oli syöty, jokaisella oli massut täynnä, vaikka eri määriä kodeissa ruokaa olikin.

Massut täynnä olikin hyvä raati lopetella ja poistua uudesta avaimenreiästä päivän seuraaviin askareihin.

Vihreän lipun raati 13.10.22

Raati suuntasi tuttuun tapaan metsän siimekseen. Teemana meillä on luonnon monimuotoisuus, joten eläydyimme metsän asukkaitten maailmaan laulun voimin. ”Suomalainen metsä” laulun tahtiin liikuimme yhdessä karhun, hirven, ketun, oravan, tikan ja jäniksen lailla. Mutta metsässä on paljon muutakin elämää, ja siellä kaikki tarvitsevat toinen toisiaan.

 
Siksi keskityimme hetkeksi rakentamaan ryhmissä metsän asukkaille pesiä, joihin sitten lähdimme etsimään ”asukkaita”.


Ympäristöstä raatilaiset löysivät suuren määrän lajikortteja, jotka sitten pääsivät yhdessä pesiin asumaan. Aikuisen avulla mietittiin, miten eri kasvit, eläimet ja ötökät liittyvät toisiinsa ja mihin ne ehkä tarvitsevat toisiaan. Ja tarvitsevathan ne, ainakin ruuaksi, suojapaikaksi, siementen levittämiseen

Lopuksi tutkittiin luupeilla luontoa ihan läheltä. Edellisen yön pakkasen jäljiltä ötököitä ei löytynyt, mutta kävyt, puolukanlehdet ja oikeastaan kaikki oli luupin läpi kiehtovaa ja ihmeellistä.

Kivaa oli kuulemma ainakin rakentaminen, kuvien etsiminen ja luupittaminen. Ja metsässä oleminen.

Kiitokset raatilaisille jotka olivat innolla mukana.

Vihreän lipun raati 8.9

VIHREÄN LIPUN RAATI 8.9.2022

Tämän kauden Vihreän Lipun teemana on luonto ja luonnon monimuotoisuus.
Lähdimme raatilaisten kanssa aurinkoisessa syysilmassa päiväkodin lähellä olevalle entiselle suolle.
Suolla kasvoi suuren suuria mustikoita, mustikoiden syönnin lomassa pohdimme mitä tarkoittaa luonto?
Luonto on kaikkea maapallon elämää. Luonnossa on paljon eläimiä, lintuja, kasveja, sieniä, hyönteisiä ja pikku ötököitä. Loruilimme: muu muu muurahainen, mustapäinen murkku. Vuorelle se kiipesi, se vuori oli kurkku!
Mitä on luonnon monimuotoisuus?
Esim. metsässä kasvaa erilaisia kasveja ja siellä lentelee erilaisia lintuja. Kaikki talitiaiset ovat keskenään erilaisia, kuten ihmisetkin ovat kaikki erilaisia keskenään. Lauloimme viisi pientä varista lähti leikkimään.
Lapset jaettiin kolmeen ryhmään: kuuset, koivut ja männyt. Kuuset etsivät metsästä kuusen ja tutkivat sitä yhdessä; oliko kuusi vanha? millaiset oksat sillä on? yms. Samoin tekivät koivut ja männyt.
Vietimme raatilaisten kanssa aurinkoisen ja mukavan hetken metsässä.