1. Lue teksti A ja vastaa kysymyksiin.
a) Mitä tarkoitetaan ”Paasikiven linjalla”?
b) Millä perusteella voidaan sanoa, että Paasikiven linja merkitsi muutosta Suomen politiikassa?

2, Lue teksti B ja vastaa kysymyksiin.
a) Mistä asioista sopimuksen kahdessa ensimmäisessä kohdassa sovitaan?
b) Mitä YYA-sopimus tarkoitti käytännössä?

 A. Katkelma pääministeri J. K. Paasikiven puheesta joulukuulta 1944

Suomen ulkopolitiikassa on kaikkea hallitsevana maamme suhde itäiseen naapuriimme, Neuvostoliittoon. Se on meidän varsinainen ulkopoliittinen ongelmamme, jolle meidän on ratkaisu löydettävä ja josta kansamme tulevaisuus riippuu.

Tulevaisuudessa on hyvät ja luottamukselliset suhteet aikaansaatava suuren naapurimme kanssa. Epäluulot on poistettava, ystävyys perustettava. Kansamme perusetujen mukaista, vakaumukseni mukaan on, että tulevaisuudessa Suomen ulkopolitiikkaa niin johdetaan, ettei se tule kulkemaan Neuvostoliittoa vastaan. Rauha ja sopu sekä luottamuksellinen naapuruussuhde suuren Neuvostoliiton kanssa on meidän valtiollisen toiminnan ensimmäinen ohje.  

Lähde: J. K. Paasikivi: Paasikiven linja – Puheita vuosilta 1944–1956. WSOY 1956.  

 
B. Katkelma Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksesta eli YYA-sopimuksesta vuodelta 1948

1. artikla Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa. Yllämainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.

2. artikla Korkeat Sopimuspuolet tulevat neuvottelemaan keskenään siinä tapauksessa, että 1. artiklassa tarkoitetun sotilaallisen hyökkäyksen uhka on todettu.

Lähde: finlex.fi.  https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1948/19480017. Viitattu 3.3.2022.