Jakso IV Sodan ja rauhan vuodet
Palautukset jaksosta
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Suomalaisten SS-miesten rooli juutalaisten kansanmurhassa
-
Minkälainen kuva Vikingin toiminnasta on perinteisesti vallinnut Suomessa?
-
Miten kuva on muuttumassa uuden tutkimuksen myötä?
-
Mitä vastaväitteitä uutta tietoa kohtaan on esitetty?
-
Pohdi, millä perusteella tämä tapaus on hyvä esimerkki jatkosotaa koskevasta historiantutkimuksesta.
Tunnilla katsottu video: YouTubesta toinen versio, https://www.youtube.com/watch?v=tkQCs4a0iJU
Tutkija Oula Silvennoisen kirja-arvostelu (HS 17.10.2018):
https://www.hs.fi/otava/art-2000005866918.html
Kansallisarkiston pääjohtajan kommentti SS-miesten roolista Saksan armeijassa (IS 15.7.2019):
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006174752.html
Uutinen Kansallisarkiston selvityksestä (HS 16.12.2019):
https://www.hs.fi/otava/art-2000006345196.html
Uutinen SS-miesten perinneyhdistyksen kannanotosta (HS 18.12.2019):
Some-julkaisuja Venäjän Etelä-Afrikan lähetystöltä
Venäjän Etelä-Afrikan lähetystö teki 30.11.2021 Twitteriin ja Instagramiin julkaisut talvisodan
syttymisestä. Tutustu julkaisuihin A ja B. Vastaa kysymyksiin.
1. Mikä on julkaisujen pääsisältö?
2. Mitkä syyt johtivat julkaisujen mukaan talvisotaan?
3. Mitä faktoja jätetään kertomatta?
4. Millä perusteella uutista voidaan pitää historiapolitiikkana?
Lähde A
Lähde B
HI3 Jakso IV Venäjä 2.PNG
Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota eli ”talvisota” syttyi rajakiistoista 82 vuotta sitten.
Välirauhan aikana Suomi otti vihamielisen kannan Neuvostoliittoa kohtaan ja suunnitteli Neuvosto-Karjalan valtaamista. Neuvostoliiton johto oli huolestunut siitä, miten Suomen hallinto oli tehnyt läheistä yhteistyötä Natsi-Saksan kanssa, myös sotilaallisilla alueilla (asetarvikkeisiin liittyen).
Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä rajalta oli vain 32 kilometriä Leningradiin, joten Suomenlahti ja kaupunki olivat haavoittuvaisia mahdolliselle hyökkäykselle. Neuvostoliiton johto oli varma, että suuri sota natseja vastaan oli tulossa ja että Suomi oli tässä tilanteessa Saksan todennäköinen liittolainen hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta.
Kun Natsi-Saksa oli hyökännyt Puolaan 1. syyskuuta 1939, Neuvostojohto pyrki Suomen kanssa sopimukseen, jonka myötä rajaa siirrettäisiin kauemmaksi Leningradista. Tarkoituksena oli vahvistaa Leningradin sekä Neuvostoliiton pohjoisosien turvallisuutta. Suomi olisi vastaavasti saanut Neuvosto-Karjalasta alueen, joka olisi ollut kaksi kertaa luovutettavaa aluetta suurempi.
Kaikista Neuvostoliiton ehdotuksista kieltäydyttiin.
Suomi hävisi talvisodan ja luovutti huomattavia alueita Neuvostoliitolle Moskovassa 12. marraskuuta 1940 allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaan. Kun natsit hyökkäsivät Neuvostoliittoon, Suomalaiset hakivat kostoa liittoutumalla Hitlerin joukkojen kanssa.
syttymisestä. Tutustu julkaisuihin A ja B. Vastaa kysymyksiin.
1. Mikä on julkaisujen pääsisältö?
2. Mitkä syyt johtivat julkaisujen mukaan talvisotaan?
3. Mitä faktoja jätetään kertomatta?
4. Millä perusteella uutista voidaan pitää historiapolitiikkana?
Lähde A
Lähde B
HI3 Jakso IV Venäjä 2.PNG
Neuvostoliiton ja Suomen välinen sota eli ”talvisota” syttyi rajakiistoista 82 vuotta sitten.
Välirauhan aikana Suomi otti vihamielisen kannan Neuvostoliittoa kohtaan ja suunnitteli Neuvosto-Karjalan valtaamista. Neuvostoliiton johto oli huolestunut siitä, miten Suomen hallinto oli tehnyt läheistä yhteistyötä Natsi-Saksan kanssa, myös sotilaallisilla alueilla (asetarvikkeisiin liittyen).
Suomen ja Neuvostoliiton väliseltä rajalta oli vain 32 kilometriä Leningradiin, joten Suomenlahti ja kaupunki olivat haavoittuvaisia mahdolliselle hyökkäykselle. Neuvostoliiton johto oli varma, että suuri sota natseja vastaan oli tulossa ja että Suomi oli tässä tilanteessa Saksan todennäköinen liittolainen hyökkäämättömyyssopimuksesta huolimatta.
Kun Natsi-Saksa oli hyökännyt Puolaan 1. syyskuuta 1939, Neuvostojohto pyrki Suomen kanssa sopimukseen, jonka myötä rajaa siirrettäisiin kauemmaksi Leningradista. Tarkoituksena oli vahvistaa Leningradin sekä Neuvostoliiton pohjoisosien turvallisuutta. Suomi olisi vastaavasti saanut Neuvosto-Karjalasta alueen, joka olisi ollut kaksi kertaa luovutettavaa aluetta suurempi.
Kaikista Neuvostoliiton ehdotuksista kieltäydyttiin.
Suomi hävisi talvisodan ja luovutti huomattavia alueita Neuvostoliitolle Moskovassa 12. marraskuuta 1940 allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaan. Kun natsit hyökkäsivät Neuvostoliittoon, Suomalaiset hakivat kostoa liittoutumalla Hitlerin joukkojen kanssa.