Johdanto

Tuen kolme tasoa

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Tuen lähtökohdat

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tuen tehtävät

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. On huolehdittava oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa sekä tuettava oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Oppilaan oikeus tukeen

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä ja koulunkäynnin tilannetta tulee arvioida jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.

Tuen antaminen ja jatkuminen

Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Kittilässä

Lähtökohtana on oppilaan/lapsen etu. Tuki on varhaista, oikea-aikaista, joustavaa ja pitkäjänteisesti suunniteltua. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
1. Lähikouluperiaate
Oppilaalla on oikeus opiskella lähikoulussaan. Lähikoulu on ensisijainen opetuksen järjestämispaikka. Kittilässä erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat omassa lähikoulussaan yleisopetuksen luokissa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetus voidaan kuitenkin järjestää myös muussa kuin lähikoulussa, jos oppilaan etu sitä vaatii.
2. Moniammatillisuus
3. Kodin ja koulun yhteistyö
4. Oppilashuoltopalvelut
5. Varhainen puuttuminen --> kolmiportaisen tuen suunnittelu ja toteutus
  • Varhainen puuttuminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen nivelvaiheissa: tuen tarjoaminen varhaisvuosina ja tuen tarjoaminen tarpeen ilmettyä. Nivelvaiheissa erityisopettajan/erityislastentarhanopettajan seulontatestit: esiopetuksessa tehdään laajasti kaikille kouluvalmiuden ryhmätutkimus sekä matematiikan arvioinnit (syksy, talvi, kevät) sekä 2. luokalla laajat LUKIMA-seulontatestit
  • Varhainen puuttuminen perusopetuksen nivelvaiheessa siirryttäessä alakoulusta yläkouluun: Yläkoulun opinto-ohjaaja ja erityisopettaja tapaavat alakoulun luokanopettajan ja erityisopettajan kevättalvella ennen yläkouluun siirtymistä. Alakoulun erityisopettaja on tehnyt LUKIMA- seulontatestit 5. luokan aikana. Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä 6. luokan opettaja ja yläkoulun tuleva luokanvalvoja tapaavat toukokuussa luokkien ryhmäjakojen selvittyä. 6. luokan opettaja ja 7. luokan luokanvalvoja / aineenopettaja/ luokka voivat tavata syksyllä yläkoululla esim. 1. jakson jälkeen.
  • Kittilän yläkoulun varhaisen puuttumisen käytänteitä:
    • tuen tarjoaminen tarpeen ilmennettyä
    • erityisopettaja - aineenopettaja yhteistyö/samanaikaisopettajuus ja tukea tarvitsevien havainnointi
    • poissaoloihin reagoiminen
    • kun opettajan huoli oppilaan oppimisesta herää -->keskustelua oppilaan kanssa - keskustelua muiden opettajien/erityisopettajan kanssa --> yhteys kotiin
    • seuranta
    • tarvittaessa monialaisen oppilashuollon asiantuntijaryhmän kokoaminen (oppilaan/huoltajan suostumuksella)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä