Triptyykki

• puettava teos käyttämättömät vanhat pitsit
• ajatuslaatikko, 53x33cm kierrätysmateriaalit
• muotokuva syanotypia vesiväripaperille, puulevy, 53x33 cm

Olen kerännyt kauniita, vanhoja pitsejä lähes 30 vuotta. Niitä on tullut sukulaisiltani, kirpputoreilta ja tehdessäni työkseni asuntojen tyhjennyksiä. Arvokkaimmat aarteeni ovat isän Famun ja Fasterin virkkaamat lakanapitsit vuosisadan alusta. Työhöni valitsin kaikkein ohuimmista langoista tehdyt
virkatut pitsit. Pitsit ovat valmistuneet arvioni mukaan vuosien 1900 ja 1960 välillä.

Koska vanhat käsityöt ovat minulle arvokkaita, halusin päättötyölläni kunnioittaa tekstiiliä. Päädyin suunnittelemaan käyttötekstiilin, mutta ainutlaatuisista materiaaleista; vanhoista lakanapitseistä. Mielessäni jo näin itseni liihottelemassa viktoriaanisen ajan virkatussa pitkässä takissa pitkin kesäisiä
katuja.

Kuositellessani pitsejä sovitusnuken päälle, hämmästelin pitsimallien erilaisuuksia. Laskin, että karkeasti takkiini virkattuihin pitkeihin on kulunut noin 1000 tuntia! Taitavaltakin virkkaajalta! Käsittämätön määrä työtä ja aikaa. Kymmenien naisten kädenjälki takissani. Mietin, millaisissa elämäntilanteissa he ovat pitsejään virkanneet. Mitä kaikkea he ovat ajatelleet, suunnitelleet ja puhuneet virkatessaan. 

Halusin takin lisäksi esitellä katsojalle hämmästeltäväksi ohuen langan sekä lähes koukuttomalta näyttävän virkkuukoukun. Näiden esillepanoon keksin laatikon, johon mahtuisi myös muuta aikakauteen, ajatusmaailmaan ja kertomuksiin liittyvää esineistöä. Syanotypia-tekniikalla valmistettu muotokuva on valotettu Emil Wikströmin ateljeesta Visavuoresta ottamalla naisen rintamuotokuvalla sekä takin hihansuihin käytetyllä pitsillä. Kuva vie myös aikakauden tunnelmaan.

Kollaasissa on symboleja erilaiselle kuvitellulle ajattelukohteille. Mitä nainen yleensä ajattelee? Mitä tuolloin on ajateltu? Miten elettiin näiden pitsien virkkausten aikaan? Millaisessa ympäristössä nainen
on pitsinsä virkannut? Ulkona vai sisällä? Talvella vai kesällä? Yksin vai seurassa? Mitä on ollut mielessä? Rakkaus, perhe, läheiset, lapset. Ystävät ja naapurit. Kirjeiden suunnittelu sekä kirjoitusten muistelu. Kirjojen lukeminen ääneen. Ruoan suunnittelu, juhlat, kesän viljelysuunnitelmat, säilöntä. Uusien käsitöiden suunnittelu. Radion kuuntelu. Laulaminen, runojen värssyjen riimittely. Sota-ajat. Kauneuden kaipuu. Unelmat. Tulevaisuuden suunnittelu. 

Toivon, että kollaasi vie sinut aikamatkalle noihin virkkaajan ajatuksiin. Tuhansia tunteja eri naisten
elämän tarinoita. Tuhansia tunteja käsityötä, joka oli vaarassa jäädä keskeneräisiksi; pitsejä ei ole aikomuksesta huolimatta koskaan kiinnitetty lakanaa koristamaan. Nyt ne ovat saaneet uuden tarinan, jossa he pääsevät osaksi omaa haaveiluani ja arvostustani.