Uudistava eli transformatiivinen oppiminen viittaa oppimiseen, joka uudistaa perustavanlaatuisia käsityksiämme ihmisenä olemisesta ja suhteestamme ympäröivään todellisuuteen (O’Sullivan ym. 2003). Näyttää siltä, että ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden kaventumisen ja luonnonvarojen ylikulutuksen kaltaisten ihmiskunnan olemassaoloa vaarantavien uhkien torjuminen edellyttää meiltä tämänkaltaista oppimista. Kestävyyskriisiemme taustalla voidaan nähdä modernismin maailmankuvamme (kuva 1), jonka pohjalta miellämme suhteemme luontoon, ja joka on muokannut yhteiskuntamme rakenteet, edistyksen tavoitteet ja ihmiskuvamme (Bateson 1972; Norgaard 1994, Laininen 2018:1; Sterling 2019).
Kuva 1. Maailmamme on muovautunut länsimaisen modernismin ihanteiden ja todellisuuskäsityksen pohjalta. Modernismin luomat rakenteet ja käsitykset ovat pitkälti syynä kestämättömään kehitykseen. Kehityksen suunnan kääntämiseen tarvitsemme transformatiivista oppimista, joka kyseenalaistaa maailmankuvamme perusteet. (Laininen 2018: 1.)
Stephen Sterling (2010) jakaa ihmisen ja yhteisöjen oppimisen kolmeen tasoon: kognitiiviseen, metakognitiiviseen ja episteemiseen (transformatiiviseen) oppimiseen. Tasojen ideaa kuvaa metafora metsästä (Sterling 2003). Ensimmäisen tason oppimista edustaa metsän sisällä oleminen. Toisella tasolla hyppäämme ulos metsästä, näemme sen kokonaisuutena ja pystymme luomaan jonkinlaisen käsityksen toisenlaisesta metsästä tai paradigmasta. Kolmannella tasolla irtoamme ajattelun rajoituksista ja kykenemme katsomaan todellisuutta helikopterinäkymästä. Näemme, että voimme tehdä valintoja useiden erilaisten metsien (paradigmojen) välillä. Tämä episteeminen taso johtaa transformatiiviseen oppimiseen ja uuden paradigman sisäistämiseen.
Kuva 2. Oppimisen tasoja havainnollistaa Sterlingin (2003) esittämä metafora metsästä. Kognitiivisen oppimisen tasolla (taso 1) emme näe metsää puilta. Metakognitiivinen taso mahdollistaa hyppäämisen ulos metsästä ja metsän näkemisen kokonaisuutena (taso 2). Transformatiivisen oppimisen tasolla (taso 3) irtoamme ajattelumme rajoista ja pystymme näkemään ”helikopterinäkymästä”, että on olemassa useita erilaisia metsiä, joiden joukosta voimme valita omamme. Ilmastonmuutoksen torjuminen toimii esimerkkinä askelluksestamme oppimisen poluilla (Laininen 2018:1). Kuva Erkka Laininen.