Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ja Agenda2030

Sitoumus2050

"Yhteiskuntasitoumuksessa eri toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan konkreettisin teoin. Yhteiskuntasitoumukseen kuuluu kahdeksan tavoitetta, jotka ohjaavat sen vision toteutumista. Tavoitteet käsittävät kestävän kehityksen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, terveyden ja kestävän talouden sekä kestävien elämäntapojen edistämisen näkökulmista. Toimenpidesitoumuksella toteutat yhtä tai useampaa yhteiskuntasitoumuksen tavoitetta."

Tee oma sitoumuksesi Sitoumus2050 -verkkosivuilla. Sivuilla voi myös haastaa muita ja kommentoida jo annettuja sitoumuksia.

Agenda2030

Maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen onnistuu parhaiten, kun on olemassa  selkeät tavoitteet. Siksi kaikki maat ovat sopineet YK:ssa kestävän kehityksen tavoitteista, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Toimintaohjelmaa, johon tavoitteet sisältyvät, kutsutaan nimellä Agenda 2030.

Tavoitteet koskevat kaikkia valtioita – köyhiä ja rikkaita. Suomi tukee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin köyhimpiä maita tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK on arvioinut, että Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen vaatii 2 500 miljardia dollaria vuosittain. Kehitysmaiden oma rahoitus ja kehitysapu eivät riitä, joten rinnalle tarvitaan esimerkiksi yrityksiä luomaan työpaikkoja, kehitysmaiden veronkeruun parantamista ja reilua kauppapolitiikkaa.

Suomen pitää tehdä osansa myös kotimaassa. Meitä koskevat erityisesti ilmastoa pilaavien päästöjen vähentäminen, kestävät tuotanto- ja kulutustavat, luonnonsuojelu sekä tuloerojen kaventaminen.

Tavoitteet kuuluvat kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille – ja myös sinulle. Koko yhteiskunta voi omalla toiminnallaan edistää ja rahoittaa kestävää kehitystä. Olemme osa yhteistä maapalloa ja vastuussa siitä, millaisessa maailmassa me kaikki elämme vuonna 2030.

Millaisessa maailmassa sinä haluat elää?

Teksti otettu täältä: Millainen on maailman vuonna 2030?

Agenda 2030 ja systeemiajattelu

Kuva1. Vaihtoehtoinen tapa Agenda 2030:n tavoitteiden hahmottamiseen planetaaristen rajojen muodostamassa hierarkkisessa viitekehyksessä. (Rockström & Sukhdeev 2015. Credits: Azote Images for Stockholm Resilience Centre.)
Kuva1. Vaihtoehtoinen tapa Agenda 2030:n tavoitteiden hahmottamiseen planetaaristen rajojen muodostamassa hierarkkisessa viitekehyksessä. (Rockström & Sukhdeev 2015. Credits: Azote Images for Stockholm Resilience Centre.)

Rockströmin ja Sukhdeevin esittämässä mallissa Agenda 2030:n 17 tavoitetta on esitetty ”hääkakun” muotoisessa viitekehyksessä seuraavissa kolmessa kerroksessa:

  • TASO 1: Planetaaristen rajojen määrittelemä perusta: tavoite 15) maanpäällinen elämä, tavoite 14) vedenalainen elämä, tavoite 6) puhdas vesi ja sanitaatio sekä tavoite 13) ilmastotekoja.
  • TASO 2: Inhimillisen kehityksen tavoitteet: tavoite 1) ei köyhyyttä, tavoite 11) kestävät kaupungit ja yhteisöt, tavoite 16) rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, tavoite 7) edullista ja puhdasta energiaa, tavoite 3) terveyttä ja hyvinvointia, tavoite 4) hyvä koulutus, tavoite 5) sukupuolten tasa-arvo ja tavoite 2) ei nälkää.
  • TASO 3: Talouteen liittyvät tavoitteet: tavoite 8) ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, tavoite 9) kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria, tavoite 10) eriarvoisuuden vähentäminen sekä tavoite 12) vastuullista kuluttamista.
Viitekehyksessä biosfäärin kestävyyden turvaaminen nähdään ihmiskunnan elinehtona. Edistyksen päämääränä on globaalisti oikeudenmukainen inhimillinen kehitys. Talous on väline inhimillisen kehityksen edistämiseen planetaaristen rajojen puitteissa. Hierarkia vastaa ekososiaalisen sivistyskäsityksen mukaista arvohierarkiaa. Katso Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana

Tutustu planetaarisiin rajoihin: Planetaariset rajat ovat ylittymässä

Systeeminen ajattelu

Systeeminen ajattelu on kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja ekososiaalisen sivistyksen avaintaito. Systeeminen ajattelu voidaan määritellä taidoiksi tunnistaa systeemejä, ymmärtää systeemien toimintaa, ennustaa niiden käyttäytymistä ja muuttaa systeemejä halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Systeemisen ajattelun eri määritelmiä yhdistäviä elementtejä ovat keskinäisriippuvuuksien hahmottaminen, systeemien dynaamisen käyttäytymisen ja sen synnyttämien rakenteiden ymmärtäminen, sekä kyky hahmottaa systeemejä kokonaisuuksina osien sijaan. (Arnold & Wade 2015.) Ekososiaalisessa sivistyksessä systeemistä ajattelua tarvitaan erityisesti keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen todellisuuden välillä sekä paikallisen ja globaalin ulottuvuuden välillä (Salonen & Bardy 2015). Systeeminen ajattelu on oleellista myös vahvan kestävyysajattelun mukaisen arvohierarkian sisäistämisessä. Sen lähtökohtana on kestävän kehityksen ulottuvuuksien hierarkkinen rakenne, jossa talous nähdään alisteisena sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle.

Systeemiajattelun oppimista voidaan lähestyä generalismin, holismin ja holarkismin käsitteiden kautta (Willamo ym. 2017). Generalismi tarkastelee asioita ja ilmiöitä samanaikaisesti useista eri näkökulmista, esimerkiksi ympäristö – talous – hyvinvointi. Opetuksessa kysymys voi olla myös eri oppiaineiden tai tieteenalojen näkökulmien yhdistämisestä tai oppimisen laajentamisesta tiedollisesta oppimisesta arvojen ja tunteiden käsittelyyn. Generalismia edustaa lisäksi tarkastelun kohteiden piirin laajentaminen, esimerkiksi henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen osaksi kestävää kehitystä ympäristöasioiden rinnalla.

Holistinen ajattelu ilmenee huomion kiinnittymisenä systeemien osien välisiin yhteyksiin ja vuorovaikutuksiin. Näin tarkasteltuna kokonaisuus näyttäytyy suurempana kuin osiensa summana. Holistinen lähestymistapa on välttämätön monimutkaisten kestävyyskysymysten ratkaisemisessa, jotka eivät palaudu yksittäisiin osaratkaisuihin. Hyvä esimerkki on biomassan käytön lisääminen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Biomassalla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja esimerkiksi betonin ja teräksen käyttöä rakennusteollisuudessa ja näin vähentää fossiilisen hiilen ilmastopäästöjä. Samaan aikaan biomassan lisääntynyt käyttö kuitenkin pienentää metsän hiilinieluja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta lopputulokseen vaikuttaa myös biomassan käyttötapa. Polttaminen vapauttaa puuhun sitoutuneen hiilen nopeasti takaisin ilmakehään, kun taas rakennuksissa ja huonekaluissa hiili säilyy varastoituneena.

Holarkismi korostaa todellisuuden monitasoista ja hierarkkista luonnetta. Esimerkkinä holarkistisesta lähestymistavasta toimii sosio-ekologinen systeemiajattelu, jossa ihmiset, yhteisöt, taloudet, yhteiskunnat ja kulttuurit ymmärretään biosfäärin sisäkkäisinä järjestelminä (Folke ym. 2016). Holarkistista ajattelua heijastaa myös ekososiaalisen sivistyksen perustana oleva arvohierarkia, jossa ekosysteemien kestävyys nähdään ihmiskunnan toiminnan tärkeimpänä kriteerinä ja elinehtonamme. Ihmisarvon toteutuminen on toiseksi tärkein kriteeri ja päämäärä. Talous asemoituu välineeksi yhteisen hyvän synnyttämiseen sen sijaan, että tavoitellaan itsearvoista talouden kasvua. (Salonen & Bardy 2015.)


Systeeminen ajattelu Agenda 2030:n tavoitteiden oppimisessa

Kuva 2. Generalismi ilmenee luontoon ja ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen todellisuuteen liittyvien Agenda 2030:n tavoitteiden yhteistarkasteluna. Holistinen lähestymistapa kiinnittää huomiota eri tavoitteiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Hyvä koulutus linkittyy kaikkiin Agenda 2030:n tavoitteisiin. Kuva Erkka Laininen.

Yhteiskuntasitoumuksen ja Agenda2030:n vastaavuus

Suomi toimeenpanee globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:ntä muun muassa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kautta.

Yhteiskuntasitoumus tehtiin kestävän kehityksen toimikunnassa vuonna 2013 samaan aikaan kun globaalisti neuvoteltiin Agenda2030:sta. Agenda2030:n tultua hyväksytyksi syksyllä 2015 päätettiin, että kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus päivitetään vastaamaan Agenda2030:n linjauksia.

Päivityksen myötä Suomen kestävän kehityksen linjaus eli kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on varsin hyvin linjassa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n kanssa. Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta sisältävät kattavasti kaikki Agenda2030:n 17 päätavoitetta.

Sitoumus2050 ja agenda2030 yhdistetyt tavoitteet:  1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin -> 4 hyvä koulutus, 10 Eriarvoisuuden vähentäminen, 1 Ei köyhyyttä, 2 Ei nälkää, 3 Terveyttä ja hyvinvointia, 5 Sukupuolten tasa-arvo. 2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta -> 16 Rahaa ja oikeudenmukaisuutta, 4 Hyvä koulutus, 10 Eriarvoisuuden väheneminen, 17 Yhteistyö. 3. Työtä kestävästi -> 8 Ihmisarvoita työtä ja talouskasvua, 4 Hyvä koulutus, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja, 12 Vastuullista kuluttamista, 16 Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta. 4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt -> 3 Terveyttä ja hyvinvointia, 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt, 10 Eriarvoisuuden vähentäminen, 13 Ilmastotekoja, 16 Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, 17 Yhteistyö ja kumppanuus 5. Hiilineutraali yhteiskunta -> 7 Edullista ja puhdasta energiaa, 13 Ilmastotekoja, 2 Ei nälkää, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja, 15 Maanpäällinen elämä, 17 Yhteistyö ja kumppanuus. 6. Resurssiviisas talous -> 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja, 2 Ei nälkää, 6 Puhdas vesi, 7 Edullista ja puhdasta energiaa, 12 Vastuullista kuluttamista, 15 Maanpäällinen elämä, 17 Yhteistyö ja kumppanuus. 7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat -> 12 Vastuullista kuluttamista, 4 Hyvä koulutus, 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9 Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja, 17 Yhteistyö ja kumppanuus. 8. Luontoa ja kunnioittava päätöksenteko -> 15 Maanpäällinen elämä, 16 Rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, 3 Terveyttä ja hyvinvointia, 6 Puhdasta vettä, 12 Vastuullista kuluttamista, 14 Vedenalainen elämä, 17 Yhteistyö ja kumppanuutta.
Teksti otettu täältä: Yhteiskuntasitoumuksen ja Agenda2030:n vastaavuus

Suomi, jonka haluamme 2050 ─ Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Visio: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi


Yhteiset tavoitteemme

On koottu yhteen visio, jonka tavoitteiden edistämistä tulee Suomessa seurata. Tavoitteet on listattu alle. Ne tarkastelevat kestävää kehitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, terveen ja kestävän talouden sekä kestävien elämäntapojen edistämisen näkökulmasta.

Tavoite:

1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin

 Kaikille yhteiskunnan jäsenille taataan mahdollisuudet hyvään elämään, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti, tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja tarvittavat palvelut. Mahdollistamme olemassa olevilla resursseilla eriarvoisuuden kaventumisen ja paremman elämänlaadun. Ylläpidämme korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä sekä edistämme sosiaalista liikkuvuutta. Kestävä kehitys otetaan osaksi yleissivistävää opetusta, kaikkien alojen koulutusta ja elinikäistä oppimista. Vähennämme eriarvoisuutta ja köyhyyttä turvaamalla riittävän toimeentulon ja perusturvan. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Varmistamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. Varaudumme tietoyhteiskunnan ja digitalisaation haasteisiin yksilön palveluista syrjäytymisen, osaamisvaatimusten ja järjestelmien haavoittuvuuden näkökulmasta. Kunnioitamme ihmisarvoa, ihmisoikeuksia sekä edistämme inhimillisyyttä ja ihmisten arvostavaa kohtaamista. Edistämme sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa. Tuemme kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja vahvistamme kestävää kehitystä tukevia kulttuuriarvoja. Tuemme alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan kestävän kehityksen mukaisesti ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toiselle. Huomioimme maahanmuuttajien oikeudet ja edistämme heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutamme osaltamme siihen, että ihmisoikeudet toteutuisivat, äärimmäinen köyhyys ja nälkä saataisiin poistettua sekä eriarvoisuutta ja syrjintää vähennettyä maailmassa. Täytämme kehitysyhteistyösitoumuksemme.

2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta

Vahvistamme demokratiaa ja kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja itselle tärkeisiin ja yhteisiin asioihin myös globaalisti. Tavoitteena on, että kaikilla ihmisillä on osallisuuden ja merkityksellisyyden tunne. Erityisesti tuemme nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Vahvistamme hallinnon läpinäkyvyyttä: avoin ja julkinen tieto lisää kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Edistämme kulttuurista aktiivisuutta ja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta, jotta kaikki kansalaiset, myös eri vähemmistöt, voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Koulutuksella ja kasvatuksella on tässä keskeinen rooli. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion sekä laaja-alaisen kestävän kehityksen edistämiseksi.

3. Työtä kestävästi

Muutos kohti kestävämpää taloutta toteutetaan muun muassa työn tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua parantamalla sekä osaamista päivittämällä ja työpaikkoja lisäämällä. Tavoitteenamme on korkea työllisyysaste. Edistämme kestävän kehityksen mukaisten työpaikkojen syntyä mm. tuotantotapojen- ja toimintamallien uudistamisella kotimaassa ja kansainvälisen yhteistyön kautta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalaiset yritykset toimivat globaalissa taloudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja huolehtivat paitsi oman toimintansa, myös hankintaketjujensa vastuullisuudesta. Kehitämme koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä muuttuvien osaamis-, työsuhde-, työmarkkina- ja toimeentulotarpeiden mukaisesti. Edistämme työelämän tasa-arvoa mm. tukemalla nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajien työllistymistä sekä osaamista ja avaamme väyliä osatyökykyisten osallistumiseen työelämään. Toimimme aktiivisesti niin, että naisten palkka- ja urakehityksen esteet poistetaan. Edistämme yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kehitämme palvelusektoria. Madallamme yrittäjyyden ja työllistymisen kynnystä ja torjumme harmaata taloutta. Edesautamme teollisuuden uudistumista, jotta saamme lisää korkean jalostusarvon ja tuottavuuden työpaikkoja. Parannamme työhyvinvointia ja -turvallisuutta sekä työelämän laatua lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä luomalla mahdollisuuksia joustaviin työtapoihin ja työaikajärjestelyihin. Tuemme säällisen ja ihmisarvoisen työn mahdollisuuksia myös globaalisti.

4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt

Luomme kestäviä ja turvallisia yhdyskuntia, joissa työpaikat, asuminen, monipuoliset palvelut, kestävät liikennejärjestelmät, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä viheralueet tukevat taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristön hyvinvointia. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja paikallisyhteisöjä tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, kehittämällä yhteisöllisen oppimisen ja muutoksen tekemisen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, toimintamalleja ja paikallista päätöksentekoa, jotta asukkailla on mahdollisuudet luoda viihtyisiä, terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Vähennämme liikennetarvetta, luomme terveelliseen ja kestävään liikkumiseen kannustavia yhdyskuntarakenteita, lisäämme etätyöjärjestelyjä sekä vahvistamme sähköisiä palveluita. Huolehdimme maaseudun ja kaupunkien elinvoimaisuudesta sekä varmistamme, että niiden kehitys tukee toisiaan ja niiden välille syntyy uutta yhteistyötä. Mahdollistamme myös maaseudulla asumista ja yrittämistä. Varaudumme muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin ja edistämme ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallisesti. Edistämme kestävää kaupunki- ja yhdyskuntakehitystä ja -suunnittelua sekä paikallisyhteisöjen osallistumista päätöksentekoon myös kansainvälisessä yhteistyössä.

5. Hiilineutraali yhteiskunta

Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta, johon pääsemiseksi toteutamme kansallista tiekarttaa sekä Pariisin ilmastosopimusta. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattaminen kestävällä tavalla, ilmastomyönteisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja vienti sekä vähäpäästöisten talouden sektoreiden kehittäminen. Kehitämme älykkäitä ja monimuotoisia rakenteita, kuten liikenne- ja energiajärjestelmiä, jotka mahdollistavat ja edistävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja energian säästöä sekä kannustavat vähentämään energiankulutusta. Panostamme innovatiivisten energiateknologioiden- ja muotojen kehittämiseen ja uuteen liiketoimintaan. Hyödynnämme metsiemme ja peltojemme kykyä sitoa hiiltä panostamalla kestävään maa- ja metsätalouteen. Edistämme hiilineutraalia rakentamista. Ennallistamme ekosysteemejä ja niiden ihmisille ja yhteiskunnalle tarjoamia palveluja. Muun muassa näillä ratkaisuilla hillitsemme ilmastonmuutosta ja edesautamme hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä niin kotimaassa kuin maamme rajojen ulkopuolella.

6. Resurssiviisas talous

Suomi ja suomalaiset edistävät ja tarjoavat kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja kansallisesti ja globaalisti. Lisäämme resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta, luonnonvaratuottavuuden moninkertaistavia liiketoimintamalleja, investointeja sekä kokeiluja kaikilla sektoreilla. Myös digitalisaatio luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. Yrityksemme ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja yhteiskuntavastuullisessa liiketoiminnassa. Viisas resurssien ja avoimen tiedon hyödyntäminen on yritysten ja yhteisöjen kilpailuetu sekä perusta ympäristöliiketoiminnalle. Suomi tarjoaa maailman parhaimmat testimarkkinat ja toimintaympäristön ympäristöinnovaatioille ja kestävälle taloudelle. Panostamme erityisesti puhtaaseen teknologiaan, korkeatasoiseen tutkimukseen, biotalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä aineettomien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Suomi osoittaa edelläkävijyyttä kestävissä julkisissa hankinnoissa sekä kestävän ruoantuotannon, vesivarojen hallinnan ja metsätalouden kehittämisessä.

7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat

Muutamme osaltamme luonnonvarojen kulutuksen maailmanlaajuisesti ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Luontoa kunnioittavan elämäntavan edellytyksenä on sekä teknologian kehittäminen että yhteiskunnan sopeutuminen resurssiviisaampaan ja vähäpäästöisempään talouteen. Panostamme siihen, että kuluttajat ja yritykset pienentävät omaa globaalia ekologista jalanjälkeään. Samalla panostamme kestävien ja puhtaiden suomalaisten ratkaisujen vientiin kasvattaen samalla positiivista hiilikädenjälkeämme. Teemme kuluttajien luonnonvaroja säästävät valinnat asumisessa, liikenteessä ja ruokailussa mahdollisimman helpoiksi ja kannattaviksi. Tässä julkinen sektori toimii mahdollistaja sekä näyttää esimerkkiä. Kannustamme yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamaan kuluttajille kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Vahvistamme luontosuhdetta, ekososiaalista sivistystä sekä kestäviä valintoja arvostavia asenteita. Tuemme aineettomaan kulutukseen perustuvia elämäntapoja sekä niitä tukevia palveluja, kuten kestävää luontomatkailua.

8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko

Kasvatamme luonnon monimuotoisuuden arvostusta ja lisäämme tietoisuutta sen merkityksestä, jotta hallinto, kunnat, yritykset ja kansalaiset huomioivat sen päätöksenteossa ja toiminnassaan. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä. Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää ja omistusoikeutta kunnioittavaa ohjausta. Hyödynnämme kestävästi luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuntaamme uudelleen ympäristön kannalta haitallisia kannustimia ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet tasapainoisella tavalla. Edistämme tieteellisen tutkimustiedon käyttöä päätöksenteon tukena. Edistämme luontoa kunnioittavaa päätöksentekoa ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja merten suojelua myös kansainvälisesti.


Kopioitu www -sivulta: Kestävä kehitys